Syvämietteinen löhöilymatka Kamus-kvartetin tapaan
Arvio: Kino Soi! -konsertti Kino Tapiolassa 17.12.: Kamus-kvartetti Nyt toista kauttaan pyörivä Tapiolan Kino Soi! -konserttisarja on osa jo mukavan yleiseksi tullutta kunnianhimoisen ja rennosti tarjoillun kamarimusiikkielämän suuntausta, jossa innokkaat muusikot valtaavat inspiroivia tiloja. Kino Soi!:ta kantaa tapiolalainen paikallistunne ja taiteellisen suunnittelijatiimin Hanna Hohdin, Markus Hohdin, Liina-Mari Raivolan ja Petja Kainulaisen rakkaus vuonna 1955 rakennettuun upeaan Kino Tapiolan elokuvateatteriin, jonka tyylikäs tunnelmallisuus huutaa elokuvanäytöksiä monipuolisempaa käyttöä. Konserttisarjan syyskauden päätti identiteetiltään vankkumattoman tapiolalainen Kamus-kvartetti, joka […]
Hakolan sinfonia on jättifanfaari uudelle alulle
Arvio: Musiikkitalo 12.12.: Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu, Seong-Jin Cho, piano Sinfonikkous ei ole kuollut Suomesta, ja tehokkuusmaksimoinnin aikanakin taide voi yhä olla elämää suurempaa. Kimmo Hakola antoi ensimmäiselle sinfonialleen kaiken sen ajan jonka se tarvitsi, useamman vuosikymmenen, ennen kuin Radion sinfoniaorkesteri ja Hannu Lintu viimein pääsivät kantaesittämään sen eilisessä konsertissaan. Hieman kuten vuonna 1996 lopulta kantaesitetty pianokonsertto se on kamppailun tulos ja uusi alku. Pianokonserton jälkeen konsertoista on tullut 60-vuotiaalle Hakolalle keskeinen ilmaisumuoto, ja […]
We Jazzin sunnuntai: vähäeleistä coolia ja syvätason rauhaa
Arvio: We Jazz, Helsinki 9.12.2018. Bowman Trio; Verneri Pohjola & Mika Kallio: Animal Image. We Jazzin jälkimmäinen sunnuntai oli festivaalin luontevaa rauhoittumisen aikaa. Ainon-kvartetin brunssiesiintymisiä lukuun ottamatta varsinaisia konsertteja oli kaksi: Bowman Trio Helsinki Contemporary –installaatiogalleriassa Bulevardilla sekä Verneri Pohjolan ja Mika Kallion elokuvallinen(kin) Animal Image vuodenvaihtessa sulkeutuvassa elokuvateatteri Andorrassa. Voisi puhua siis trumpettiteemaisesta illasta, ellei se olisi tässä yhteydessä etenkin rumpaleita aliarvioivaa. Vaikka Bowman Trion melodiavastuu oli trumpetisti Tomi Nikulla, hääri juontohommissa rumpujen takaa […]
We Jazzin lauantai: älyllisyydestä mietiskelyn kautta riemukkaaseen hulinaan
Arvio: We Jazz 8.12.2018. Aki Rissanen Trio, Dalindèo, Kim Myhr: You | Me, Jonah Parzen-Johnson, Arwi of Lovers, Mopo. Kattilahalli, Tiivistämö, Mittarihuone; Suvilahti, Helsinki. Suomen jazzkenttää ei voi sanoa kovin yhtenäiseksi. Jopa etelärannikko on pirstaloitunut rinnakkaisiksi maailmoiksi, joissa estetiikat ja ikäluokat risteävät. We Jazzin (samoin kuin turkulaisen Flame Jazzin) aura on karrikoiden muistuttanut hieman boulez’laista modernismia – Sibelius-Akatemian jazzosaston kasvattien kompleksia fonitrio-musiikkia, jota hunnuttaa snobismi ja eksklusiivisuus, ja jonka vaihtoehto-ohjelmana on yleensä retroilevaa tanssijazzia. […]
RSO:n itsenäisyyspäivän konsertista välittyi optimistinen musiikillinen r(a)ikkaus
Arvio: Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Helsingin Musiikkitalossa 6.12.2018. Hannu Lintu, kapellimestari; Johanna Rusanen-Kartano, sopraano; Ville Rusanen, baritoni; Musiikkitalon kuoro, valm. Jani Sivén. Mitä olisikaan itsenäisyyspäivä ilman suomalaisen musiikin konsertteja? Taidemusiikkikoulutuksen mallimaan säveltäjistöstä on varaa luoda sekä banaaleja että kiinnostavia ohjelmakokonaisuuksia, ja RSO oli Hannu Linnun johdolla maamme 101. itsenäisyyspäivänä päätynyt jälkimmäiseen Joonas Kokkosen, Sebastian Hillin ja Jean Sibeliuksen sävelin. Säveltäjien välille oli otettu tasainen parin-kolmen sukupolven ero: Sibeliuksen ja Kokkosen syntymän välillä on 56 vuotta, Kokkosen ja Hillin […]
Konsertti abstrakteista muodoista oli kaikkea muuta kuin kuiva
Arvio: Musiikkitalo 30.11.: Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Susanna Mälkki, Paavali Jumppanen, piano Monilla nykysäveltäjillä on taipumusta toppuutella, ettei heidän mahdollisia ulkomusiikillisia inspiraatioitaan tule ymmärtää suoraan, vaan musiikki ilmaisee kuitenkin ensisijaisesti vain itseään. Yhdysvaltalaissäveltäjä Sean Shepherdin Express Abstractionism sen sijaan luo piristävän peittelemättömät ilmaisut valitsemistaan aiheista – viidestä abstraktin kuvataiteen edustajasta. Susanna Mälkki toi tämän vuoden alussa kantaesitetyn teoksen Helsingin kaupunginorkesterin perjantaikonserttiin, johon oli tapansa mukaan rakentanut mielenkiintoisen ohjelman. Visuaalisen abstraktion suoraviivainen ilmaiseminen musiikissa on kiehtova lähtökohta, […]
Avantgardesalonki kohisi kaivatun tyhjyyden ja infosaasteen liepeillä
Arvio: Galleria Forum Box 26.11.: Tulkinnanvaraista-sarjan konsertti Joskus konsertissa kuullaan niin hiljaisia teoksia, että niiden lävitse voi kuulla vierustoverin rannekellon tikityksen. Tulkinnanvaraista-sarjan syksyn viimeisessä tapahtumassa, ”Entrooppisessa illassa”, aiheina olivat kohina, kaaos ja järjestys. Joissain teoksissa tämä tarkoitti tuskin kuultavia supinoita ja huminoita, toisissa taas viiden puupuhaltimen pauhaavaa, Forum Box -gallerian kappelimaisessa akustiikassa urkumaisesti jylisevää yhteissointia. Sellisti Juho Laitisen organisoimista konserteista on muodostunut eräänlaisia älyllis-meditatiivisia salonkeja, joissa pohdiskellaan laaja-alaisia kysymyksiä pehmeän kotoisassa ilmapiirissä ja pureudutaan tiettyihin, […]
Avantin fuusioinen iltapäiväkonsertti kohosi hyvästä ällistyttävyyksiin
Avantin!, UMO:n ja Suomalaisen Barokkiorkesterin yhteisessä AUF-konserttisarjassa vaikuttaisi punaisena lankana olevan arki-iltapäivään sijoittuva esitysaika ja ohjelman hienoinen tavanomaisesta poikkeava: hienoinen siksi, että kaikki kolme yhtyettä ovat tunnettuja avarakatseisuudestaan. Avantin Old and Gay -konsertti, josta ei etukäteen esitelty oikeastaan kuin artistivieraat, ei nimestään huolimatta ollut kovinkaan vanhaa eikä queer-teemaistakaan. Tunnin mittainen konsertti paljastui kuitenkin yllätykselliseksi, taidolla rakennetuksi ja pakahduttavia ilon ja kauneuden tunteita tarjoilevaksi. Avantia edustivat käyrätorvisti Tero Toivonen, viulistit Maija Linkola ja Mikaela Palmu, alttoviulisti […]
Matka yli mielen meren
Siuntion Lux Musicae -festivaalia sopii onnitella pienen kunnan suuresta teosta. Se tuotti kantaesitykseen vangitsevan uuden kamarioopperan Mustan veden yli. Lauri Kilpiön musiikki ja Johanna Venhon libretto luotasivat pakolaisten matkaa yli pelkojen ja unelmien meren. Siuntion Lux Musicae on löytänyt persoonallisen ilmeen, jossa vuoden pimein vuodenaika ja musiikin valo asettuvat toisiaan vastaan. Intiimit ja tunnelmalliset konserttipaikat ovat osa sen viehätystä. Kamariooppera Mustan veden yli esitettiin Borgvikin nuorisotalolla, joka on historiansa aikana palvellut mm. neuvostosotilaiden […]
Hietsussa herkuteltiin harpun värikylläisyydellä
Arvio: Hietsun paviljonki 18.11.: Sivan Magen, harppu Varmaan aika harva suomalainen voi sanoa kuulleensa livenä sooloharppua. Harppu on tuttu näky orkesterissa ja etenkin nykymusiikissa yleinen yhtyesoitin, mutta harppuresitaalia ei joka päivä koeta. Nyt sellainen oli tarjolla Klassinen Hietsu -konserttisarjassa, kiitos israelilaistaustaisen huippuharpisti Sivan Magenin, joka työskentelee nykyään Radion sinfoniaorkesterissa. Hietsun paviljonki oli tupaten täynnä innokasta ja monenikäistä yleisöä, joka sai nauttia monipuolisesta kattauksesta harppuohjelmistoa sekä peräti kahdesta erityyppisestä encoresta. Ennen aikaan harppu oli pianon kaltainen […]
Vaughan Williamsin maisemamusiikki yltää soilta suurkaupunkiin
Arvio: Musiikkitalo 16.11.: Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Karl-Heinz Steffens, Stefan Jackiw, viulu Helsingin kaupunginorkesterin angloamerikkalainen kausiteema vei tänä perjantaina Ralph Vaughan Williamsin maisemiin välipalanaan Hollywoodissa maailmanmaineeseen nousseen wieniläislähtöisen Erich Wolfgang Korngoldin elokuvamusiikillinen glamour. Säveltäjäpari tuntui lupaavalta yhdistelmältä 1900-luvun alkupuolen romanttista traditiota, mutta konsertti jätti yllättävän harmaan vaikutelman. Jotain kontrastoivaa olisi ehkä kaivattu, mutta mitäänsanomattomuus lankesi lähinnä saksalaisen kapellimestarivieraan Karl-Heinz Steffensin arkisen ja varovaisen johtamisen piikkiin. HKO:n silkkisesti väreilevästä soinnista olisi voinut ammentaa huomattavasti lisää värejä Vaughan […]
Supermezzo Cathy Berberianin jalanjäljissä on hyvä vaeltaa
Arvio: Musiikkitalon Camerata-sali 13.11.: Olga Heikkilä, sopraano, Stefan Schreiber, piano, cembalo ja yhtyeen johto Cathy Berberian oli 1950-70-lukujen uuden vokaalimusiikin supernainen, joka silti edelleen muistetaan lähinnä säveltäjä Luciano Berion puolisona ja muusana. Berberian kantaesitti rajoja rikkovaa musiikkia, määritteli lauluääntä ja laulajan roolia uudelleen sekä järjesti hulluttelevia resitaaleja, joissa nykymusiikki, entisajan kollaasimainen iltamaperinne ja historiallisen laulumusiikin raikas tulkinta yhdistyivät. Sopraano Olga Heikkilä tarjosi valloittavan kurkistuksen tällaiseen hilpeään lauluiltaan eläytymällä Cathy Berberianin rooliin. Mukana oli Berberianin tyyliin […]
