Musiikin väkevä vuo vei Valkyyriaa, vaikka ohjaus oli yhä laimea
Richard Wagnerin Ring-sarja jatkui Kansallisoopperassa musiikillisesti hienolla Valkyyrialla. Solisteista loisti erityisesti Miina-Liisa Värelä Sieglinden osassa. Ohjaus jätti yhä toivomisen varaa. Kansallisoopperan uuden Valkyyrian suurimpia ilon aiheita tuntui olevan se, että se ylipäätään saatiin lavalle yli kahden vuoden koronakompuroinnin jälkeen. Kapellimestarikin ehti Ring-saagan epäonnisissa käänteissä vaihtua Esa-Pekka Salosen jouduttua lykkäysten vuoksi perumaan Reininkullan jälkeiset kolme viisituntista pääosaa. Tilalle noussut Hannu Lintu todisti pelot sarjan latistumisesta turhiksi, sillä hän teki Valkyyriasta voimallisesti omanlaisensa ja veti orkesterin […]
Pieni mahdollistaa suuren Lise Davidsenin huikeassa laulutaiteessa
T urun musiikkijuhlat alkoi todellisella tähtihetkellä, kun Norjan musiikin ylpeydet, sopraano Lise Davidsen ja pianisti Leif Ove Andsnes kohtasivat norjalaisen ja saksalaisen musiikin parissa. Etenkin ensimmäisen puoliskon täyttänyt Erward Griegin laulujen kokonaisuus oli elämys koskettavassa runollisuudessaan ja samalla luonnonläheisessä otteessaan. Davidsen ja Andsnes eivät ole sopraanotähti ja hänen säestäjänsä vaan tasavertainen duopari. Andsnes heistä on kuitenkin se, joka on ollut klassisen musiikin huipulla paljon pidempään. Onkin annettava tunnustus hänelle siitä, miten nöyrästi kokonaisuuden ehdoilla hän […]
Flow toimi myös sivupoluilla
Flow Festival veti viikonloppuna Helsingin Suvilahteen ennätykselliset 90 000 kävijää. Suuren lavan tähtien rinnalla kuultiin myös monia uusia artisteja ja jopa kokeellista elektronista musiikkia. Taidetarjonnassa painottuivat erilaiset installaatiot. Totta kai Flow Festivalin kaltainen megatapahtuma tarvitsee populaarimusiikin suuret nimensä, joiden tahdissa 30 000 ihmisen meri päälavan edessä velloo, liikehtii annetuin käskyin ja laulaa mukana tuttuja hittejä. Huipentajan rooli jää illan viimeiselle esiintyjälle, ja kaikki tämänkertaiset vetonaulat puolustivat paikkaansa. Oma suosikkini niistä oli Florence + The Machine. Florence […]
Juhlaviikot alkoivat aistiärsykkeiden huimaavalla kaleidoskoopilla
Helsingin juhlaviikoilla on tänä vuonna kolme painopistettä: Tanssin talon komea haltuunotto kansainvälisillä vierailuilla, tapahtuman viimeiselle viikolle sijoittuva klassisen musiikin festivaali Musiikkitalossa sekä uusi festivaalipuisto esityksineen Huvilan vieressä Tokoinrannassa. Tanssin satsaus on enemmän kuin tervetullut, ja se keskittyy kahden koreografin, Wayne McGregorin ja Boris Charmatzin töiden esittelyyn. Avajaispäivänä perjantaina Tanssin talossa nähtiin klassispohjaisen nykytanssin yltäkylläistä vyörytystä, kun McGregorin ryhmä esitti hänen teoksensa Book of codes. Esityksestä sai lähteä kaikki aistit kylläisinä. Se on visualisesti häikäisevä ja […]
Loudunin pirut ilkkuvat kohti Venäjää
Münchenin oopperajuhlat alkoivat kohutuotannolla, kun katolista pappia kidutetaan raa’an realistisesti, saatanaa karkotetaan taikauskoisin rituaalein, luostarissa on orgioita, nunnat kirkuvat seksuaalisessa joukkohysteriassaan, ja manipulaatio ja vaino jylläävät. Kyseessä on Krzysztof Pendereckin nuoruudentyö, vuodelta 1969 peräisin oleva esikoisooppera Die Teufel von Loudun, Loudunin pirut, joka osoittautui ajankohtaisemmaksi kuin koskaan. Ooppera perustuu tositapahtumiin vuodelta 1632, kun ranskalaisen Loudunin pikkukaupungin ursuliiniluostarin nunnat valvojasisar Jeannen johdolla syyttivät pappiaan Urbain Grandieria heidän noitumisestaan. Se johti oikeudenkäyntiin ja kuolemantuomioon polttamalla. Tarinan kirjoitti […]
Musiikin ajan perjantaissa piano ja nauha kuljettivat naurusta suruun
Musiikin aika 8.7.2022, Viitasaaren teatteri. Philip Venables: Answer Machine Tape 1987 (ke.). Zubin Kanga, piano, Tuukka Tervo, elektroniikka. Musiikin aika 8.7.2022, Metals and Drums. Viitasaari Areena. Ulysses Percussion Ensemble, James A.-McEwan, Timo Kurkikangas, elektroniikka. Kishino, Yokoyama (ekS.), Xenakis, Nørgård, A.-McEwan (ke.) ”Itku pitkästä ilosta”, kuuluu suomalainen sananlasku; vaikka sille löytyy myös vastakohtansa, niin juuri tämä sanonta kuulsi vahvana mielessä Musiikin ajan perjantaissa, brittiläisen Philip Venablesin pianolle ja elektroniikalle säveltämän Answer Machine Tape, 1987:n kantaesityksessä. Pianisti Zubin […]
Nousiko Mikkelin musiikkijuhlat Gergijevin varjosta?
Arvio: Mikkelin musiikkijuhlat, Mikaeli 7.7.2022. Lontoon Philharmonia, joht, Santtu-Matias Rouvali, sol. Bruce Liu, piano, Adam Baldych, viulu, Equilibrium-jousikvartetti. Helmikuussa 2022 Euroopan rajat tutisivat. Samalla lähes 30 vuotta toiminut Mikkelin musiikkijuhlat koki elämänkaaressaan ratkaisevan käänteen. Eteläsavolainen klassisen musiikin festivaali päätti yhteistyön pitkäaikaisen taiteellisen johtajansa, kapellimestari Valeri Gergijevin kanssa. Päätös tuskin oli helppo, mutta se tehtiin omatuntoa kuunnellen. Pitkään ja avoimesti Vladimir Putinin toimia tukenut kapellimestari kieltäytyi tuomitsemasta Venäjän sotaisaa hyökkäystä Ukrainaan. Euroopan musiikkimaailma ei voinut […]
Musiikin ajan torstaina tutkittiin identiteettiä – ja annettiin palaa täydellä teholla
Arvio: Musiikin aika, Viitasaaren teatteri 7.7.2022. ICTUS. Romitelli, Mancianti, Reiter, Saunders, Harrison. Arvio: Musiikin aika, Viitasaari Areena 7.7.2022. International Ensemble Modern Academy, James Baker, kapellimestari. Hilli & Jokela (ekS), León, Oder-Tamimi, Venables. Tänä vuonna Musiikin ajan keskivaihe pulppuaa runsautta, kun konsertteja on jopa kolmesta neljään kappaletta päivässä, alkaen Viitasaaren teatterilta ja pyörien vaihtelevasti siitä joko kirkkoon tai Viitasaari Areenaan. Festivaalin kolmantena päivänä kolmiloikan avasi brysseliläinen nykymusiikkiyhtye ICTUS, jossa lyömäsoittaja Gerrit Nulens oli joutunut hyppäämään […]
Visuaalisuus laajensi tulkinnanvaraa Musiikin ajan avajaiskonsertissa
Arvio: Musiikin aika, avajaiskonsertti, Viitasaari Areena 5.7.2022. Talea Ensemble, James Baker, kapellimestari. Mark Applebaum: Venture Capital Punishment. Musiikin ajan 40. juhlavuosi on kenties festivaalin kaikkien aikojen kansainvälisin, kun lukuisat viimeiseltä kahdelta vuodelta siirtyneet artistivierailut rysäytettiin samaan festivaaliin jo aiemmin sovittujen ulkomaisten esitysten kanssa. Avajaiskonsertin kipinä juontaa juurensa viiden vuoden taakse, kun newyorkilainen Talea Ensemble oli viimeksi festivaalilla vieraana ja tilasi niin ikään Viitasaarella tuolloin improvisaatiokurssia opettavalta säveltäjä Mark Applebaumilta laajan, teatraalisia elementtejä sisältävän teoksen. […]
Avantin Suvisoitossa esiteltiin viipale Yhdysvaltoja
Arviokooste: Avantin Suvisoitto, Porvoo 1.7.2022. Kamariorkesteri Avantin 37. Suvisoitto-festivaalin keskiössä olivat tänä vuonna yhdysvaltalaiset säveltäjät, aina lähtien taiteellisesta suunnittelijasta Julia Wolfesta. Wolfe (s. 1958) oli perustamassa kuuluisaa newyorkilaista Bang on a Can –nykymusiikkikollektiivia vuonna 1987 yhdessä David Langin (s. 1957) ja Michael Gordonin (s. 1956) kanssa, joiden molempien teoksia niin ikään viime perjantaina kuultiin Suvisoiton ohjelmassa. ”Amerikkalaisuus” nykymusiikissa on usein joukko kerrostumia, joissa kuuluvat muun muassa maan monien kulttuurien kansan- ja kirkkomusiikit, Aaron Coplandin (1900–1990) […]
Huumori ja intohimo kohtasivat Carmenissa
Bizet’n Carmen tuli Savonlinnan oopperajuhlien ohjelmistoon vuonna 2006 Marianne Mörckin ohjaamana, ja nyt se palasi kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Tällaisissa vanhojen tuotantojen lämmityksissä on aina vaaransa: miten ne saadaan säilymään tuoreina niin, että alkuperäinen idea toimii, ja samalla uudet laulajat saavat tukea tuoda esitykseen persoonallinen leimansa? Huonoksi keinoksi on osoittautunut se, että ohjausassistentti alkaa lisäillä omia ”elävöittäviä” ideoitaan. Tällöin rakennetaan tulkintaa tulkinnan päälle, eikä kumpikaan kanna. Savonlinnan Carmen saa Kim Amberlan uusintaohjauksessa yllättävänkin elävän […]
Orkesteri-Winterreise oli Urkuyön ja Aarian yllätys – mutta piristävä sellainen
Arvio: Urkuyö ja Aaria, Espoon tuomiokirkko 30.6.2022. Schubert-Zender: Winterreise. Tuomas Katajala, tenori; Lohjan kaupunginorkesteri; Jukka Untamala, kapellimestari. No onkos tullut talvi nyt kesän keskelle? Valoisimpaan vuodenaikaan tuntuu jännältä ajatukselta vaipua Franz Schubertin ikonisen Winterreise-laulusarjan synkkyyteen, jossa Wilhelm Müllerin runojen päähenkilö aitoromanttiseen tyyliin ei edes tunnu toivovan (saati yrittävän) päästä pettymystensä ja masennustensa yli, vaan jää lähes ylpeydellä niissä vellomaan. Urkuyössä ja Aariassa ei festivaalin taiteellista johtajaa, tenori Tuomas Katajalaa, säestänyt kuitenkaan pianisti talvisen kulkijan […]
