Arvio: Egomaanisen naistenmiehen tuho
W. A. Mozart: Don Giovanni Jyväskylän teatteritalo, esitykset 31.1. – 13.2. Maailman kuuluisin valloittaja on saapunut Keski-Suomeen. Don Giovannia voisi kuvailla Mozartin mestariteokseksi, jossa säveltäjä saavutti vihdoin tasapainon komiikan ja tragedian, valon ja varjon välillä. ”] Oopperan musiikissa ja henkilöhahmoilla on monta puolta luonteessaan ja jokaisella oma tarinansa kerrottavanaan. Kun ohjaus herättää katsojissa ymmärryksen ja eläytymisen heidän tunteisiinsa, voidaan sanoa, että tehtävä on suoritettu. Ainoa poikkeus on tietenkin Don Giovanni, joka ei herätä sen koommin […]
Arvio: Ooppera seilasi Naxokselta Ithakalle
Muutaman päivän sisällä Helsingissä on koettu kaksi omaehtoista oopperatuotantoa, jotka ammensivat antiikin maailmasta. Eilen ensi-iltansa saanut, ensimmäistä kertaa Suomen oopperalavoilla koettu Monteverdin Odysseuksen kotiinpaluu (1640) kertoo Homeroksen sankarin kuuluisan tarinan, kun taas lauantaina, maanantaina ja tiistaina esitetty Richard Straussin Ariadne auf Naxos (1912) on leikkisä teos teoksessa -musiikkiteatteria, jossa mytologisen sankarittaren yksinäisyyteen tunkee rempseä komediaseurue. Molemmat tuotannot olivat Ville Saukkosen ohjaamia, ja saarella kun oltiin, molemmissa heiteltiin rantapalloja – ei tosin samoja! ”] Ariadne auf Naxos sopi […]
Syvämietteinen löhöilymatka Kamus-kvartetin tapaan
Arvio: Kino Soi! -konsertti Kino Tapiolassa 17.12.: Kamus-kvartetti Nyt toista kauttaan pyörivä Tapiolan Kino Soi! -konserttisarja on osa jo mukavan yleiseksi tullutta kunnianhimoisen ja rennosti tarjoillun kamarimusiikkielämän suuntausta, jossa innokkaat muusikot valtaavat inspiroivia tiloja. Kino Soi!:ta kantaa tapiolalainen paikallistunne ja taiteellisen suunnittelijatiimin Hanna Hohdin, Markus Hohdin, Liina-Mari Raivolan ja Petja Kainulaisen rakkaus vuonna 1955 rakennettuun upeaan Kino Tapiolan elokuvateatteriin, jonka tyylikäs tunnelmallisuus huutaa elokuvanäytöksiä monipuolisempaa käyttöä. Konserttisarjan syyskauden päätti identiteetiltään vankkumattoman tapiolalainen Kamus-kvartetti, joka […]
Rosoja ja rakkautta
Piaf Tampereen Teatterin päänäyttämöllä Tampereen Teatterin tämän kauden musiikkinäytelmä Piaf väreilee samoissa tummankiihkeissä sävyissä kuin saman kaupungin toisen suuren näyttämön TTT:n Frida. Molemmissa kerrotaan elämänjanoisen naisen tarinaa, joka ei pääty hyvin. Fridasta poiketen Piafin ensi-ilta oli jo syyskaudella, mutta mahdollisuus teatterisuosikin näkemiseen aukesi vasta nyt. Hyvä näinkin. Tampereen Teatterin näyttämölle on lavastettu savuisten kapakoiden Pariisi, jossa teini-ikäisen Édith Gassionin taiteilijasielu syttyi loimuun. Puitteet taiteelle olivat karut: 1930-luvun Pigallen pahamaineisissa kortteleissa katulaulajan ja katutytön ero […]
Luksusorkesteri soitti yleisön hurmioon
The Cleveland Orchestra Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalossa 28.8. Joht. Franz Welser-Möst, sol. Vikingur Olafsson, piano. Oli jo aikakin saada maailmankuulu Cleveland Orchestra Suomeen. Tähänkään asti ei ole tarvinnut matkustaa Ohioon asti sointi-ihmettä kuullakseen, vaan se konsertoi lähes vuosittain erityisesti Wienissä mutta myös muissa Euroopan musiikkikeskuksissa. Suomi on kummasti jäänyt kiertueista sivuun. Ilman Jane ja Aatos Erkon säätiön rahaa tätäkään vierailua ei olisi saatu aikaiseksi. Clevelandia pidetään eurooppalaisimpana USA:n orkestereista, ja se tarkoittaa klassista tyyliä, eleganttia fraseerausaistia, […]
Ahon konsertto oli impressionistinen tuulahdus neuvostosäveltäjien pakkoraamien välissä
Arvio: Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo 11.3.2022. Osmo Vänskä, kapellimestari, Niamh McKenna, huilu, Emmanuel Ceysson, harppu. Silvestrov, Kabalevski, Aho (ke.), Prokofjev. Välillä sattumanvarainen todellisuus heittää kapuloita ohjelmasuunnittelun rattaisiin, mutta toisaalta tuo ohjelmiin myös uusia tulkintojen ja historiallisten kiinnekohtien tasoja. Helsingin kaupunginorkesterin kevätohjelma – mukaan lukien eilisen Prokofjev–Kabalevski-parivaljakko – lienee puljailtu jokseenkin nykymuotoonsa useita kuukausia sitten, kun ajatus sodasta Euroopassa olisi vielä monelle ollut hysteeristä pirujen maalailua seinille. Illan ohjelmaa ei niin vain kyetty muuttamaan, eikä venäläinen musiikki […]
Arvio: Laumassa vai ei?
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri tunnetaan kotimaassa ja kauempanakin sen vahvasta identiteetistä. Tällä kertaa he esittivät rinta rinnan heille tutumpaa baltialaista nykymusiikkia sekä maailman virtaviivaisinta möhkälettä. Orkesteri jätti terävämmän kuvan, kun se kaveerasi pelkän kapellimestarin kanssa. Suomenkielinen musiikkipuhe ei tarvitse enää yhtään mystifioitua lausetta Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin hyvyydestä. Suurimmaksi osaksi sen jäsenet ovat viettäneet toistensa kanssa pitkän ajanjakson. Psykologisen hitsautumisen lisäksi on olemassa aina kulloistakin tarkoitusta palveleva tapa tuottaa jousisoittimista ääntä. Pelimannimusiikin vaikutuspiiriin kuuluminen tarkoittaa uniikkia reagointityyliä kanssasoittajien […]
Mielen murtumat puhuttivat Oopperakesässä
Tauno Marttisen Poltettu oranssi Helsingin Oopperakesässä. Tuotanto: Opera Box. Sunnuntaina päättynyt Helsingin oopperakesä toi jälleen nähtäville laajan kirjon nykyoopperan tyylejä. Tapahtuman tuottaja, Reetta Ristimäen Greta tuotanto ja vapaat ryhmät tekivät suurtyön 12 teoksen tai ohjelmakokonaisuuden ja 24 esityksen maratonilla. Yleisöä Aleksanterinteatterissa oli kohtalaisesti, mutta lisääkin olisi mahtunut. Niin paljon synergiaa kuin Helsingin Juhlaviikkojen ystäväfestivaalin status tarjoaakin, päällekkäisyys tuo myös ongelmia. Juhlaviikkojen lisäksi samaan aikaan pakkautuu paljon muitakin kauden aloitustapahtumia. Kaikkiin haluamiinsa esityksiin ei ehdi millään. […]
Uusi musiikki tarvitsee sen toisen esityksen
Radion sinfoniaorkesteri on Musiikkitalossa lanseerannut hyvän tavan juhlia itsenäisyyspäivää: ei seremonioita (pakollisena ylimääräisenä kuultavaa Finlandiaa lukuun ottamatta) vaan tuhti, usein normaalikonserttia pidempikin kattaus uutta ja vanhempaa suomalaista musiikkia. Niin tärkeitä ja huomioarvoa tuovia kuin kantaesitykset ovatkin, yhtä tärkeää olisi paikata siitä kuuluisaa toisen esityksen aukkoa. Maanantaisessa konsertissa kuulluista teoksista Jouni Kaipaisen alttoviulukonsertto on vuodelta 1997 ja Lotta Wennäkosken Sedecim vuodelta 2016, mutta ne ovat säilyttäneet tuoreutensa, ja esiin tuonti kansallisen juhlan hopealautasella oli paikallaan. Kokemusteni […]
Rakkaus hehkuu unelmaparin laulussa, mutta Olavinlinnasta ei saatu New Yorkia
Arvio: Charles Gounod’n Romeo ja Julia, ensi-ilta Savonlinnan oopperajuhlilla 1.7. Oopperatuotannoista kirjoitettaessa huomio keskittyy yleensä musiikkiteatterilliseen kokonaisuuteen, kuten Gesamtkunstwerkin yhteydessä kuuluukin, mutta Savonlinnan oopperajuhlien avausensi-illan jälkeen kaikilla tuntui olevan mielessä vain se pääasia: laulu. En muista aikoihin kuulleeni festivaalin omassa tuotannossa vokaalisesti yhtä hurmaavaa pääparia. Charles Gounod’n Romeon ja Julian kohdalla tämä painotus onkin tarpeen, sillä teos rakentuu vahvasti sopraanon ja tenorin neljän suuren dueton ja iki-ihanien melodioiden varaan. Se on tyyliltään pidättyneen lyyrinen ja […]
Arvio: Painajaismusiikkia ja jousenheittelyä
VIDEO: Igudesmanin & Joon ratkaisu lukemattomia pianisteja jo kauan vaivanneeseen ongelmaan; miten soittaa Rahmaninovia pienillä käsillä. ”And now – Mozart!” Igudesman & Joo Musikaalinen koomikkoduo Igudesman & Joo tuli esitellyksi kesäkuun Rondossa yhtenä taidemusiikin omaperäisimmistä kehittäjistä. 12. heinäkuuta heidän esityksensä A Little Nightmare Music avasi puolestaan Jyväskylän Kesän konserttisarjan. Yhteenvetona konserttikokemuksesta voin sanoa: hauskaa oli. Taidemusiikin puoleen kumartava, ja samalla sille sekä itselleen irvaileva koomikkopari toi sketseissään esiin muun muassa muusikon ammatin ominaisuuksia. Lempeää kyytiä […]
Arvio: Taiteilijakodissa musiikki tulee lähelle
Meidän Festivaalin suosituimpia tilaisuuksia ovat perinteisesti olleet konsertit Tuusulanjärven legendaarisissa taiteilijakodeissa. Ainola myydään yleensä pikavauhtia loppuun, ja myös viereinen Suviranta pullisteli yleisöä torstaisessa konsertissa. Ainola ja Ahola ovat museoita, mutta Eero Järnefeltin Suviranta on yhä suvun omassa käytössä, ja elämän merkit tekevät vierailusta yksityisemmän kokemuksen. Talon isäntä Juhani Kolehmainen toivottaa konserttivieraat tervetulleiksi ja pahoittelee mahdollista kuumuutta. Onneksi taiteilijan ateljeehuone on korkea, joten ilmaa riittää niin musiikille kuin hengittämiseen. Valtava takaikkuna tuo valoa ja vehreää puutahratunnelmaa. […]