Nykymonarkkeja ja mennyttä loistoa
Barokkioopperat ovat parhaimmillaan sellaisissa ympäristöissä, jotka korreloivat musiikin kanssa. Pariisin Garnier-ooppera ja Versailles’n kuninkaallinen ooppera ovat sellaisia. Samalla teoksista voidaan tehdä nykypäivän peilejä tunteiden ajattomuutta hukkaamatta. Pariisin vanha oopperatalo Garnier vastaa barokin kutsuun jo miljööllään, jonka monityylinen koristeellisuus kuva-aiheisiin kietoutuneine antiikin myytteineen antaa teoksille kaikupohjaa. Viime aikoina ranskalaisen barokin vaaliminen on kuitenkin jäänyt laitoksessa vähälle, mikä on kismittänyt ranskalaisia vanhan musiikin piirejä – olivathan Rameau-tuotannot (Les Indes galantes, Plateau, Hippolyte) 2000-luvun alkuvuosikymmenen suuria menestyksiä. Händel […]
Neljän äänen ihme
Belcea-kvartetin konsertti Helsinki Seriös-sarjassa 14.5. Ei tarvittu kuin Schubertin jousikvarteton nro 10 Es-duuri ensimmäiset jousenvedot, kun saattoi jo huokailla jousikvartetin ihmeen äärellä. Miten täydellisen puhdas, harmonisesti yhteen kietoutuva mutta silti kukin oman äänensä säilyttävä jousisoittimien kudos voikin sävähdyttää. Tämä luksus on pääkaupunkiseudulla harvinaista herkkua. Kansainvälisten jousikvartettien vierailujen vähäisyys on klassisen musiikkielämän suurimpia aukkoja. Uusi Helsinki -kvartetin järjestämä sarja Ritarihuoneella ja Musiikkitalossa oli pitkäjänteisin yritys niiden tuomiseksi, ja sarja sai oman yleisönsäkin. Olikin sääli, ettei se […]
Ohjelma kertoo tarinaa
Yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa on ollut oleellinen osa ensimmäistä kauttaan lopettelevaa Helsinki Seriös -konserttisarjaa. R-talon salin käytön lisäksi yhteistyö on pitänyt sisällään myös esiintyvien taiteilijoiden käyttöä mestarikurssien opettajina. Ohjelmien osalta sarjalla ei ole pulaa kansainvälisistä herkkupöydistä, sillä monet taiteilijat ovat kehitelleet kekseliäitä, teemallisesti tai draamallisesti muotoiltuja konsepteja, joissa teokset keskustelevat keskenään ja kertovat tarinaa. Pekka Kuusiston ja Joonas Ahosen resitaali oli suomalainen esimerkki tällaisesta. Orfeus Barock Stockholm tarjosi elämyksellisen oppitunnin barokkimusiikin kansallisten tyylien ylittämisestä. Kaikkein […]
Mika Kareksen Hagen loisti ja kylmäsi Berliinin Ringissä
Berliinillä on varaa sellaiseen luksukseen kuin päällekkäisiin versioihin Wagnerin Nibelungin sormus -sarjasta. Vain vuosi sen jälkeen kuin Stefan Herheimin ohjaus oli saatu päätökseen Deutsche Operissa, toinen kierros alkoi Valtionoopperassa. Tulkinnat ovat hyvin erilaiset: Herheim teki assosiatiivista teatterileikkiä, kun taas Dmitri Tsherniakov perusti konseptinsa moderniin realismiin. Yhteistä oli se, että librettoa ei kuviteta, vaan katsojan mielikuvituksen varaan jää paljon. Valtionooppera sai uuden Ringinsä siksi, että Daniel Barenboim halusi vielä tehdä sellaisen. Maestro joutui kuitenkin neurologisen […]
Musiikin ja tanssin kihelmöivä yhteistaideteos
Hannu Linnun johtaman Tampere filharmonia ja Tero Saarinen Company toivat Sebastian Fagerlundin orkesteritrilogian Tampere-talon näyttämölle Ensimmäisen täysimittaisen livetoteutuksensa perjantaina Tampere-talon isossa salissa saanut säveltäjä Sebastian Fagerlundin, koreografi Tero Saarisen ja äänisuunnitelija Tuomas Norvion yhteistaideteos Transit osoitti ilmaisuvoimansa niin musiikillisesti kuin näyttämöllisestikin. Tuotannon puitteissa Fagerlundin vuosina 2014-18 säveltämä orkesteritrilogia sai Hannu Linnun johtaman Tampere filharmonian käsissä oivallisen soivan asun, jonka lomassa Norvion elektroninen musiikki löysi hyvin paikkansa. Tero Saarinen Companyn puhuttelevaa näyttämötoteutusta vahvistivat Minna Tiikkasen tyylikäs […]
Liediä kuin olohuoneessa
Katarina Ruckgaberin ja Sholto Kynochin liedkonsertti Klassinen Hietsu -sarjassa 16.4. Schubert, Schumann, Brahms, Mahler. Lied- ja kamarimusiikin alkuperäisenä esitysympäristönä olivat usein kodit ja salongit. Eduksi musiikin välittymiselle voi olla, jos tätä kodikkuuden tunnetta voidaan jotenkin saada julkisiin konsertteihin. Klassinen Hietsu -konserttisarjassa se onnistuu. Jo paviljonkiin sisään astuessa sieraimiin leviää vastaleivotun pullan tuoksu, ja kahvia voi hörppiä konsertin aikanakin. Käsiohjelmia ei ole, vaan ohjelma on kirjoitettu seinälle. Yleisö ympäröi esiintyjiä niin, että läheinen kontakti säilyy joka […]
Siegfried on Jörö-Jukan matka miehuuteen
Richard Wagner: Siegfried. Ensi-ilta Kansallisoopperassa 25.3. Ohjaus Anna Kelo, musiikinjohto Hannu Lintu, lavastus, valaistus ja videot Mikki Kunttu, puvut Erika Turunen. Siegfried on Richard Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogian viisituntinen scherzo, huumoria, sadun naiiviutta ja luontoidylliä sisältävä valonpilkahdus synkkien Valkyyrian ja Jumalten tuhon välissä, ja sellaisena se toteutui myös Kansallisoopperan uudessa versiossa. Anna Kelon ohjaus tuntui eloisammalta kuin sarjan aiemmissa osissa, jotka olivat pettymyksiä ideoiden hajanaisuudessaan ja draaman laimeudessaan. Ehkä Siegfried hauskuuksineen sopiikin paremmin Kelolle. […]
Barokin rauhantyötä Sibelius-Akatemian salissa
Orfeus Barock Stockholm -yhtyeen konsertti Sibelius-Akatemian konserttisalissa 19.3. Fux, Muffat, Telemann, Couperin. Helsinki Seriös -sarja. Ruotsalaisen Orfeus Barock Stockholm -yhtyeen konsertti oli yhtä aikaa viihdyttävä että valistava, aisteja stimuloiva että tunteita koskettava pakkaus barokin soitinmusiikin kansallisten tyylien sillanrakentajista. Ilta tarjosi nautintoa ja tunnelmaa asianmukaisessa akustiikassa. Mutta ensin muutama sana konsertin puitteista, koska niihin sisältyy tärkeä musiikkipoliittinen kysymys. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian R-talon konserttisali on ollut Helsingin musiikkielämän keskuksia 1930-luvulta lähtien, mutta viime vuosikymmenten aikana se on […]
Musica novan päätöskonsertti punoi lankoja yhteen
Arvio: Musica nova Helsinki, Kamariorkesteri Avanti!, Temppeliaukion kirkko 12.3.2023. Michael Wendeberg, kapellimestari, Juliet Fraser, sopraano. Iannotta, Schubert, Saunders, Lintinen. Musica novan päätöskonsertti lankesi tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävälle Avantille, joka on tehnyt perustamisestaan lähtien ansiokasta työtä nykymusiikin parissa. Konsertin ohjelma punoi yhteen erinäisiä festivaalilla toistuneita asioita: kehollisuuden, laulumusiikin, tyylillisen hajonnan, residenssisäveltäjä Clara Iannottan sekä toisen festivaalivieraan Alexander Schubertin, joiden molempien teoksissa oli elektroniikalla tärkeä osuus. Iannottan We left her in a sack for fairies to reclaim. […]
Haapamäen orkesterilaulusarja oli Tuuli Lindebergin upea voimannäytös
Arvio: Musica nova Helsinki, Radion sinfoniaorkesteri, Musiikkitalo 10.3.2023. Anna-Maria Helsing, kapellimestari, Tuuli Lindeberg, sopraano. Coll, Iannotta, Yamane, Thurídur Jónsdóttir, Haapamäki (ke.). Taidemusiikin festivaalien taiteellisen johtajan panos itse ohjelman toteuttamiseen vaihtelee suuresti: jotkut heistä konsertoivat itsekin lähes joka festivaalipäivänä, kun taas toiset pitäytyvät tuomasta omaa soittajan tai säveltäjän rooliaan ohjelmaan. Sopraano Tuuli Lindeberg päätti ensimmäisessä suunnittelemassaan Musica novassa astua lavalle kerran – joten miksei sen kerran antaisi olla varsinainen tour de force? Sampo Haapamäen kantaesityksensä saanut […]
Ooppera tuo esiin internetin pimeän puolen
Denis & Katya Kansallisoopperan Alminsalissa, Musica Nova Helsinki -festivaalin ohjelmistoa. Musiikki Philip Venables, teksti Ted Huffman. Ohjaus Johanna Freundlich, valaistus Janne Teivanen. Mari Palo, sopraano ja Ville Rusanen, baritoni. Kansallisoopperan sellistit Laura Bucht, Johan Carlsson, Jaakko Paarvala ja Jussi Viitala. Denis & Katya Kansallisoopperan Almisalissa, Musica Nova Helsinki -festivaalin ohjelmistoa. Musiikki Philip Venables, teksti Ted Huffman. Ohjaus Johanna Freundlich, valaistus Janne Teivanen. Mari Palo, sopraano ja Ville Rusanen, baritoni. Kansallisoopperan sellistit Laura Bucht, Johan […]
Ihmisen jälkeen -tieteisooppera ei murtautunut lajinsa painovoimakentästä
Arvio: Suomalainen kamariooppera: Ihmisen jälkeen. Sävellys Max Savikangas, libretto ja ohjaus Teemu Mäki, kapellimestari József Hárs, rooleissa mm. Reetta Ristimäki, Susanna Tollet, Tuukka Haapaniemi, Petri Bäckström, Meri Pajunpää, Anna Stenberg. Tanssin talo, Pannuhalli 5.3.2023. Tieteisfiktion yhteydessä usein on lausuttu ääneen näkemys, että se onnistuu heikosti tulevaisuuden ennustamisessa, mutta kuvaa sen sijaan vahvasti kirjoitusaikansa ajatuksia ja haasteita. Ei-(vielä-)olevien todellisuuksien kuvaamistakin vaikeampaa, lähes mahdotonta, on lähteä luomaan kuvitteellista tietoisuuden tilaa muun kuin ihmisen näkökulmasta. Ihmisen jälkeen […]
