Pohdiskeleva ja yllättävän hillitty La Passion de Simone toi vapahduksen sijaan kysymyksiä
Arvio: Kaija Saariaho: La Passion de Simone, Tampere-talo 10.3.2019. La chambre aux échos, Sayuri Araida, sopraano; Kamariorkesteri Avanti!, kapellimestari Clément Mao-Takacs; Aleksi Barrière, ohjaus. Kaija Saariahon toisen ja kolmannen oopperan välissä valmistunut näyttämöteos La Passion de Simone (2006) on tekijänsä mukaan oratorio – nimike, jota roolitetuista uskonnollisista vokaaliteoksista käytetään. Simone Weil (1909–1943) ei kuitenkaan ollut kirkon pyhimys, vaikka Saariahon teos hänet omanlaisenaan marttyyrina esittääkin. Jo nuorena sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen intohimoisesti suhtautunut, filosofiaa opiskellut Weil pyrki kokonaisvaltaisesti […]
Hadlandin välitön Grieg-tulkinta solahti mainiosti transatlanttisen ohjelman eetokseen
Arvio: Helsingin kaupunginorkesteri 1.3.2019. Thomas Søndergård, kapellimestari, Christian Ihle Hadland, piano. Walton, Grieg, Britten, Stravinsky. Helsingin kaupunginorkesterin maaliskuun ensimmäisen päivän otsikko Mantereet kohtaavat on hieman huvittava – ei siksi, etteikö se kuvaisi ohjelmaa, vaan koska orkesterin koko kauden 2018–19 pääteema on brittiläinen ja amerikkalainen musiikki. Tanskalaiskapellimestari Thomas Søndergårdin johtamista kohtaamisista teki perjantaina kuitenkin erilaisia se, että kukaan ohjelman säveltäjistä ei ollut syntyperäinen amerikkalainen, vaikkakin brittiläisiltä William Waltonilta ja Benjamin Britteniltä sekä venäläiseltä Igor Stravinskylta kuullut […]
Viettelevää operettia
Meine Lippen, sie küssen so heiss. Tämä Franz Leharin Giudittan tunnetuin aaria on sopraanojen taattuja viettelynumeroita, jota kuulee usein gaaloissa ja encorena. Oli hauska kuulla se kerrankin yhteydessään Opera Boxin tuotannossa Aleksanterinteatterissa. Operettia ei ole nähty Suomessa sitten teoksen syntyvuoden 1934. Aarian venyttelevä sensuaalisuus tarttuu koko loppupuoliskoon – laskelmoivampi säveltäjä olisi hyödyntänyt sitä jo aikaisemmin. Mutta ei se jää ainoaksi hittimelodiaksi, sillä niitä pulppuuaa läpi teoksen, yhdistyen vetäviin espanjalaisrytmeihin ja latinotansseihin. Sekä musiikista että tarinasta […]
Arvio: Orfeus manalassa näytti, kuinka tekemisen meininki on opiskelijaproduktioiden salainen ase
Jacques Offenbach: Orfeus manalassa. Helsingin konservatorion tuotanto, ohjaus Juulia Tapola, musiikinjohto Petri Sakari. Arvio perustuu 16.2. näytöksen roolitukseen. Ammattilais- ja harrastajatarjonnan väliin sujahtaa kulttuuripuolella kiinnostava – ja ehkä jopa ylenkatsottukin – lokero: opiskelijatyöt. Niiden laatu on usein harrastajapuolta selkeästi korkeampi, vaikkei täysiveriselle ammattilaistasolle ylläkään. Kuitenkin niillä on parhaimmillaan oma ässänsä hihassaan, jota ei välttämättä suurista oopperataloista samalla tavalla löydä. Näin kävi myös Helsingin konservatorion tämän kevään näyttämötoteutuksessa. Jacques Offenbachin (1819-1880) syntymästä on nyt 200 vuotta, […]
Jonathan Harveyn lumoava Messages jätti HKO:n illan muut teokset varjoonsa
Arvio: Helsingin kaupunginorkesteri 15.2.2019. Susanna Mälkki, kapellimestari; Musiikkitalon kuoro. Harvey, Adams, Rahmaninov. Helsingin kaupunginorkesterin perjantainen konsertti jatkoi tämän kauden angloamerikkalaista teemaa monenkirjavalla kolmen teoksen kaarella. Brittisäveltäjä Jonathan Harveysta (1939–2012) amerikkalaisen John Adamsin (s. 1947) kautta Yhdysvaltoihin muuttaneeseen venäläiseen Sergei Rahmaninoviin (1873-1943) tehty kolmiloikka oli kapellimestari Susanna Mälkin ottama tietoinen haaste. Harveyn tuotannossa näkyy, kuitenkaan liikaa korostumatta, säveltäjän kiinnostus mystiikkaan ja sen erilaisiin manifestaatioihin esimerkiksi uskonnoissa. Vuonna 2007 valmistunut Messages kuorolle ja orkesterille sukeltaa Lähi-idän uskontojen […]
Musica nova: Ensemble Intercontemporain oli taidokas, mutta olivatko teokset tämän hetken parasta?
Arvio: Ensemble Intercontemporain, Musica nova, Musiikkitalo 10.2.2019. Enno Poppe, kapellimestari, Gilles Dutoit, lyömäsoittimet. Mantovani, Macé, Poppe. Säveltäjä ja kapellimestari Pierre Boulez’n vuonna 1976 perustamaa Ensemble Intercontemporainia arvostetaan korkealle maailman nykymusiikkiyhtyeiden kentällä. Kymmenen vuoden tauon jälkeen orkesteri palasi Helsinkiin soittamaan säveltäjä-kapellimestari Enno Poppen johdolla ilahduttavan kokoiselle yleisölle Musiikkitalon pääsalissa eilen sunnuntaina. Kolmen ison teoksen ohjelma käynnistyi vaikuttavasti, mutta jätti lopuksi pohdinnan, olisiko jotain vielä kiehtovampaakin ollut vaihtoehtona. Arvostetun ranskalaisen säveltäjän, kapellimestarin ja Pariisin konservatorion tämänhetkisen johtajan […]
Hyvää kannatti odottaa: Flash Flash on hämmentävä, vangitseva ja riemastuttava aistien karamelli
Salama ei osu kahdesti samaan paikkaan, sanoo vääräksi todettu uskomus. Sekä tieteen että abrahamisten uskontojen mukaan ihminen elää ja kuolee maan kamaralla vain kerran. 9.2.2019 Musiikkitalon Black Boxissa yksi henkilö koki kuitenkin kaksi kuolemaa; valonvälähdyksiä nähtiin sitäkin useampia. Strobon räpseitä, tallennettuja stillejä ja elämän filminauhaa pikakelauksella. Toistettuja hetkiä, lauseita ja musiikillisia eleitä, sillä tämä vuonna 1968 ammuttu ja kuoleman rajalla käynyt taiteilija Andy Warhol (1928-1987) toisti, monisti, ja tarkkaili. Hän tarkkaili ja tallensi, eikä halunnut […]
Musica nova: de Ridder valikoi johdettavakseen kertakaikkisen hurmaavan paketin
Arvio: Musica nova Helsinki, Radion sinfoniaorkesteri 8.2.2019. André de Ridder, kapellimestari, Pekka Kuusisto, viulu. Bjarnason, Braxton (ekS.) Perjantaina Musica novan kolmannessa isossa orkesterikonsertissa oli Helsingin kaupunginorkesterin ja Tapiola Sinfoniettan jälkeen Radion sinfoniaorkesterin vuoro. Kapellimestarikorokkeelle nousi festivaalin taiteellinen johtaja André de Ridder, ja solistiksi saapui Musica novan kaltaisilla kunnianhimoisilla mutta avarakatseisilla festivaaleilla kuin kotonaan viihtyvä Pekka Kuusisto. Paikalla olivat myös molemmat illan aikana soitetut säveltäjät, islantilainen Daníel Bjarnason (s. 1979) ja yhdysvaltalainen Tyondai Braxton (s. 1978), […]
Musica nova: Uusinnan uusimman unelias abstraktio rikottiin annoksella ahdinkoa ja paniikkia
Arvio: Uusinta Ensemble: Tombe de sommeil. Turbiinihalli, Kaapelitehdas 3.2.2019. José-María Sánchez-Verdú, kapellimestari; Petri Kumela, kitara; Mikko Perkola, gamba; Jon-Patrik Kuhlefelt, elektroniikka. Sánchez-Verdú, Leinonen, Thorvaldsdóttir. Vuonna 1998 perustettu Uusinta Ensemble päätti siirtää 20-vuotisjuhlintansa tämän vuoden puolelle; kenties syynä siihen oli osuva mahdollisuus pitää juhlakonsertti Musica nova Helsingin yhteydessä. Kamariyhtyeen nimen mukaisesti kuultiin sitä uusinta: konsertin alkupuolisko sisälsi José-María Sánchez-Verdún ja Minna Leinosen vastavalmistuneiden teosten kantaesitykset. Niiden kolmanneksi pyöräksi löytyi muuallakin festivaaliohjelmassa pilkistävän, kovassa suosiossa olevan Anna […]
Musica nova: Balderin salissa soi taidokas ja monitulkintainen melankolia
Arvio: Trio Kuusisto-Sirota-Hohti, Balderin sali 3.2.2019. Dessner, Mazzoli, Muhly, Lindberg, Oliveros. Musica novan kolmas päivä käynnistyi kamarikonsertilla, joka ammensi oivaltavasti festivaalin teemoista: luvassa oli niin transatlantiikkaa kuin dialogejakin. Kansainvälisellä kentällä operoivien Pekka Kuusiston ja Markus Hohdin seuraksi saapunut yhdysvaltalainen alttoviulisti Nadia Sirota on kerännyt laajaa jalanjälkeä sekä arvostetun nykysäveltäjistön teoksia kantaesittäen että taidepopin tähtitekijöiden albumeilla vieraillen. Myös teosten taustalla häilyi siltoja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä: Bryce Dessnerin Tuusula oli sävelletty Meidän festivaalin aikaan 2016, ja […]
Musica Nova alkoi pirteästi
Ajan käyttö, sen jaksottaminen ja manipuloiminen on musiikin ikuisuusteema, mutta ihmeen tuoreesti se toimi Musica Nova Helsinki -festivaalin ajavaiskonsertissa. Kaikki neljä kuultua teosta peilasivat samaa ideaa ja minimaalimusiikin kaikuja mutta äärimmäisen erilaisella tavalla. Helsingin kaupunginorkesteri aloitti konserttinsa Islannin nykymusiikkitähden Anna Thorvaldsdóttirin teoksella Metacosmos (2018). Hän on tullut tunnetuksi musiikilla, joka peilaa Islannin luonnon inspiroimia maisemia ja ekosysteemejä, mutta nimensä mukaisesti uutuus kurkottaa laajemmalle, koko maailmankaikkeuden voimiin ja mysteereihin. Thorvaldsdóttir rakentaa teoksensa periaatteessa niukoille elementeille, harmoniaa […]
Sanomattomien sanojen vankina
Ooppera on omalakinen taiteensa, eikä suositun kirjan tai elokuvan ottaminen uuden teoksen pohjaksi ole mikään oikotie menestykseen. Kansallisoopperassa Jüri Reinveren versio Sofi Oksasen Puhdistuksesta onnistui vuonna 2012 yllättävän hyvin, osin siksi, että musiikki ei pyrkinytkään kuvittamaan tapahtumia vaan loi niille oman dynamonsa. Myös Sebastian Fagerlundin Syyssonaatti löysi Bergmanin elokuvaan toimivan suhteen, jossa musiikki avasi perheen sisäisiä traumoja. Ulla-Leena Lundbergin Finlandia-palkitun romaanin pohjalta tehty Jää ei valitettavasti pääse kohoamaan omille jaloilleen vaan jää alkuperäistekstille alisteiseksi – […]
