Kaartin soittokunnan Töölö III: kelpo ohjelma loistavalla yhtenäisyydellä
Nykysäveltäjät ovat maailmalla jo vuosikymmeniä kirjoittaneet sinfoniaorkesterin lisäksi myös puhallinorkestereille, ja myös Suomessa se on osoittautunut kiinnostavaksi kokoonpanoksi lukuisalle säveltäjälle. Siksi onkin kulttuuriteko, että täysimittaisen sinfonisen puhallinorkesterin ammattimiehityksellä työskentelevä Kaartin soittokunta keskittyy Töölö-konserttisarjassaan erityisesti uudempaan sävellystuotantoon sekä kotimaisiin kantaesityksiin. Kalenterivuoden kolmannen Töölö-konsertin johtajana vieraili Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari ja Savonlinnan oopperajuhlien tuleva johtaja Ville Matvejeff. Ilahduttavasti ohjelmisto vältti elokuvamaisten, populistisenkin sentimentaalisten kappaleiden sudenkuopat, ollen silti monipuolinen ja kauttaaltaan kiinnostava. Perinteiselle kaarelle rakentuneen ohjelman alkusoittona toimi brittiläisen […]
Candide säkenöi maanläheisesti
Leonard Bernsteinin Candide Savoy-teatterissa. Ohjaus Tuomas Parkkinen, musiikinjohto Jonas Rannila, koreografia Osku Heiskanen. Helsinki Sinfonietta ja Candide-kuoro. Päärooleissa Heikki Kilpeläinen, Tero Harjuniemi, Kaisa Ranta, Heikki Halinen, Annami Hylkilä, Jussi Merikanto, Heli Immonen. Leonard Bernsteinin 100-vuotisjuhlia ei ole Suomessa muistettu ollenkaan liikaa, joten Savoy-teatterissa pyörivä Candide tuli tarpeeseen. Vuonna 1956 syntynyt operetti perustuu Voltairen satiiriseen romaaniin ihmisen pinnallisesta optimismista, mutta Bernsteinin käsissä se tuntuu ilkkuvan kaikkialle ja ottaa välineikseen musiikin monet lajityypit. Teos nähtiin kolme […]
Kiintoisa kirkko-ooppera vailla sanoja
Jani Sivénin kirkko-ooppera Pyhä Birgitta Naantalin kirkossa 24.8. kapellimestari Jani Sivén, libretto Mirva Koivukangas, ohjaus Ville Saukkonen, lavastus Jani Uljas, puvut Marjo Haapasalo, rooleissa Anni Niemelä, Reetta Haavisto, Riikka Hakola, Tiitus Ylipää ja Satu-Kristiina Vesa, kamarikuoro Audite. Millainen mahtaa olla tavallisen klassisen musiikin tilaisuuksissa käyvän ihmisen tietämys Pyhästä Birgitasta? Oma käsitykseni: keskiajalla elänyt, oman luostarin ja nunnakunnan perustanut ruotsalaissyntyinen nainen, jonka katolinen kirkko on julistanut pyhimykseksi. Riittääkö tämä tieto kantamaan yli kokonaisen oopperan, vaikkakin […]
Arvio: Jätti-Mahler koki kelpo tulemisen
Aniharvan sävellyksen esitykset ovat sellaisia tapauksia kuin Gustav Mahlerin kahdeksannen sinfonian. Valtavaa koneistoa vaativa ja totaalisesti elämää suurempi teos kysyy sellaisia ponnistuksia, ettei sitä tämän tästä esitetä. Erityisiä kahdeksannen esitykset ovat myös siksi, ettei tämän mittakaavan sinfonioista saa äänitteiltä kuin heikosti aavistelevan kuvan. Mahlerin kahdeksannen voi todella kokea vain tilassa, fyysisenä ja syvälle tajuntaaan tunkevana elämyksenä. Suomessa ”Tuhannen sinfonia” kuultiin viimeksi 2006, silloinkin Helsingin juhlaviikoilla. Radion sinfoniaorkesterin Mahler-sarjan myötä Juhlaviikot saivat nyt Mahler-kruunun 50-vuotisjuhliensa kunniaksi. […]
Arvio: Urut jäivät ultran alle
Harmonikkashamaani Kimmo Pohjosen uusimman teoksen Ultra Organin kantaesitys oli viime vuonna Kölnin Filharmonia-konserttisalissa, mutta kun teoksen virallista Suomen ensiesitystä nyt kuunteli Agricolan kirkossa, elektronisen urkuharmonikan tunteikas spektaakkeli tuntui istuvan kuin nakutettu nimenomaan kirkkotilaan. Teoksessa Pohjosen harmonikka muuttuu sähköisiksi syliuruiksi, sillä lähes kaikki instrumentista kuuluvat äänet ovat Kölnin Filharmonian konserttisaliuruista äänitettyjä sampleja. Kun elektroniikalla boostattu supersoitin kommunikoi Mikko Heleniuksen soittamien akustisten urkujen kanssa, Pohjonen metsästää harmonikalleen jälleen uusia soinnillisia maailmoita, mutta tekee myös löytöretkeä urkumusiikkiin. ”] […]
Arvio: Sebastian Hilli ei pelkää kertoa tarinaa
Moni nykysäveltäjä painottaa, että vaikka hänen musiikissaan olisikin ulkomusiikillisia vaikutteita, teoksella ei ole ohjelmaa eikä se kuvita mitään suoraan. Siksi tuntuu virkistävältä, ettei Sebastian Hillillä vaikuta olevan mitään ohjelmallisuutta vastaan tai tarvetta todistella teostensa itsellisyyttä. Hänen kamarimusiikissaan kuvitetaan ja seurataan tiukasti runoja sekä paneudutaan hellästi esimerkiksi Gesualdon madrigaalityyliin ja acid housen teknosaundeihin. Hillin toistaiseksi kolmiosainen Paraphrase-sarja oli pääosassa Sibelius-Akatemian Kesän nuoret taiteilijat -sarjan konsertissa, joka oli muotokuva huimaan menestykseen ponnahtaneesta säveltäjästä. Kilpailuvoittoja, kansainvälisiä yhteyksiä ja merkittäviä […]
Rennot juhlat jäivät kesken
Helsingin juhlaviikkojen musiikkitarjonnan avannut Esa-Pekka Salosen 60-vuotisjuhlakonsertti Kansallisoopperassa oli kohteensa näköinen, epämuodollinen ja moniaineksinen, mutta rakentelultaan se tuntuu jääneen vähän kesken. Kun Ruotsissa järjestettiin vuosikymmen sitten E-P:n 50-synttärigaala, siellä esiintyi iso joukko hänen kanssaan työskennelleitä taiteilijoita tervehdyksineen. Vähän samaa aikomusta lienee ollut nytkin, mutta vieraat jäivät kapellimestarikollega Alan Gilbertiin, laulaja-näyttelijä Paula Vesalaan ja basso Matti Salmiseen. Hyvä idea oli ottaa Paula Vesala mukaan myös juontajan roolissa, ja hänen ja syntymäpäiväsankarin jutustelut toivat rentoa tunnelmaa. Valot, […]
Hieno laulaja, vaatimaton ääni
Radion sinfoniaorkesteri ja sopraano Kristine Opolais, kapellimestari Hannu Lintu Turun musiikkijuhlien avajaiskonsertissa 10.8., Verdi, Catalani, Boito, Dvorak, Puccini. Latvialaissopraano Kristine Opolais on pantu Turun musiikkijuhlilla paljon vartijaksi: koko festivaalia on kuukausien ajan markkinoitu hänen kasvoillaan. Moinen tähtikultti asettaa tietysti solistin suurten odotusten kohteeksi, kun nimenomaan hänen kuulemistaan varten Konserttitaloon oli perjantain avajaiskonserttiin varmasti laittautunut moni sellainenkin, jota muutoin olisi ollut perin haastavaa yrittää houkutella paikalle. Opolais aloitti urakkansa paikkansa lunastaakseen hienoimmalla mahdollisella tavalla, laulamalla […]
Puccini-festivaalin vierailu oli pettymys
Torre del Lagon Puccini-festivaalin historia muistuttaa hieman Savonlinnaa. Ensimmäinen festivaali pidettiin 1930 suurin odotuksin, toinen jäi konsertiksi 1937, ja sodan jälkeen yritettiin taas 1949. Mutta toden teolla toiminta alkoi 1967 kuten Savonlinnassakin. Festivaalin omistajaksi asettui Viareggion kunta, joka määrää nykyisen säätiön hallinnosta. Siellä on esiintynyt suuria nimiä, mutta taiteellinen taso on vaihdellut eikä arvosteluista päätellen ole viime vuosina ollut kaksinen. Festivaalin hallituksen puheenjohtaja ja väliaikainen taiteellinen johtaja on kapellimestari Alberto Veronesi, joka johti vierailun […]
Tanssin ja musiikin herkkupala
Barokin ja klassismin ajan musiikin pyhättö Drottningholmin linnateatteri Tukholman kupeessa tarjosi kesän tuotantonaan tanssin ja musiikin aistillista kuhertelua. Rameaun oopperabaletti Pygmalion oli herkkua silmälle ja korvalle. Pygmalion on kreikkalaisen mytologian kuvanveistäjä, joka tunnetaan parhaiten roomalaisen Ocvidiuksen teoksesta Metamorfooseja. Siinä taiteilija rakastuu omaan naisveistokseensa ja anoo Venukselta – Rameaun oopperassa L’Amour – ”itse luomansa kaltaista vaimoa”. Tämä sitten herättää Ppatsaan henkiin. Pygmalion hurmioituu, eivätkä tyttöystävä Céphisen valitukset auta. L’Amour kuitenkin auttaa häntä löytämään uuden miehen. […]
Arvio: Mitä Borea-kvartetista vielä sukeutuukaan?
Viime vuonna nuorten huippumuusikoiden Borea-kvartetti pääsi opiskelemaan Eurooppalaiseen kamarimusiikkiakatemia ECMA:aan. Nimellä on lupaava kaiku, sillä myös Meta4 ja Kamus-kvartetti ovat ponnahtaneet eteenpäin ECMA-opintojen myötä. Borea, joka on jo täysin vakiinnuttanut asemansa kotimaisilla eturivin kamarimusiikkifestivaaleilla, voi hyvin olla seuraava suomalainen kansainvälinen menestyskvartetti. Siltä tuntui, kun kuunteli heidän soittoaan Ritarihuoneella nuorten muusikoiden Kamarikesä-festivaalilla, jonka viimeisessä konsertissa residenssiyhtye Borea oli pääosassa yhdessä taiteellisen suunnittelijan, pianisti Johannes Piirron kanssa. Piirto oli koonnut nelipäiväiseen tapahtumaan kunnianhimoisen kamarimusiikkikattauksen. Päätöskonsertissa kajahtivat muhkeat […]
Arvio: Meidän Festivaalin ”Usko” oli kauneutta, klaustrofobiaa ja kärsivällisyyden koettelua
Usko oli Tuusulanjärven kulttuuriympäristössä paraikaa meneillään olevan Meidän festivaalin viidennen päivän teema. Siihen sopivasti alkoi ensimmäinen konsertti Tuusulan pittoreskista puukirkosta elävien (ja alle viisikymppisten) säveltäjien neljällä kamariteoksella. Missy Mazzolin Vespers liikkui hiljaisemmissa kohdissa rajamailla, joissa oli vaikeaa erottaa, mikä musiikissa oli etukäteistä ääninauhaa ja mikä Pekka Kuusiston sooloviulua. Mutta useimmiten viulu oli selkeän solistinen, eikä se silloin pettänyt kertaakaan: jo alun sointi oli pehmeä ja kaunis, siirtymät sulavia ja glissandot laulavia. Esityksestä hehkui voimakas herkkyys, […]
