LIVE-ARVIOT

Tallinnalainen Birgitta-festivaali esittää joka vuosi kirkkomusiikkiteoksen, josta tehdään enemmän kuin konsertti: teatterimainen spektaakkeli, joka esitetään vain kahdesti. Viime vuonna vuorossa oli Mozartin Requiem, tänä vuonna Haydnin Vuodenajat. Esiintymispaikkana toimivat vuonna 1407 perustetun birgittalaisluostarin rauniot, joiden sisälle on rakennettu toimiva konserttisali. Harvemmin esitetty Vuodenajat on pitkä oratorioteos, joka kertoo luonnon liikkeistä ja ajan kierrosta, sekä niiden vaikutuksista ihmisiin. Kristillisyys on huomattavasti vähemmän mukana kuin säveltäjän kuuluisammassa Luominen-oratoriossa. Solisteina eivät laula enkelit, vaan paimen Simon, hänen tyttärensä […]

Eilen alkanut vanhan musiikin festivaali BRQ Vantaa ei ole lähtenyt teemoittamaan konserttejaan tai kehittelemään kullekin vuodelle yläotsikkoa. Sen sijaan se kerää Pyhä Laurin kirkon inspiroivaan ympäristöön kotimaisia vanhan musiikin huippuja sekä mielenkiintoisia kansainvälisiä vieraita ja antaa näiden esitellä hankkeitaan. Tuloksena on kenties sillisalaattimainen mutta aina hyvin tasokas vanhan musiikin runsaudensarvi, jossa kukin taiteilija tuo esiin työskentelynsä tämänhetkistä kärkeä. Avauspäivän iltakonsertissa saksalainen basso Wolf Matthias Friedrich yhtyeineen tulkitsi sähköisesti 1600-luvun alkupuolen musiikkia. Keskiössä oli varhaisbarokin venetsialainen […]

  1980-luvun lopussa joukko brittiläisiä oopperaohjaajia teki vallankumouksen luopumalla realismista ja samalla modernisoinnista ja tuomalla tilalle värikkään ja ironisen postmodernin tyylittelyn. Joukon pääpesäke oli Sir Peter Jonasin johtama Englannin kansallisooppera, josta Jonas sittemmin vei ohjaajat mukanaan siirtyessään Baijerin valtionoopperaan. Yksi näistä ohjaajista oli Graham Vick, jonka Mozartin juhlavuonna 1991 Royal Operaan ohjaama Mitridate oli radikaali veto vanhoillisessa talossa. Vick loihti yhdessä puvustaja Paul Brownin ja koreografi Ron Howellin kanssa huikean visuaalisen spektaakkelin, jossa liikuttiin tanssimaisen […]

  Säveltäjä John Cagen Organ²/ASLSP -urkuteos on soinut saksalaisessa Halberstadtin kirkossa syksystä 2001 alkaen. Teoksen, jonka nimeen Cage laittoi määritteen ”as slow as possible” (ASLSP), on tarkoitus soida romaanisessa Sankt Burchardi -kirkossa vielä yli kuuden vuosisadan ajan, aina vuoteen 2640 asti.   Maailman pisimmäksi ja hitaimmaksi teokseksi tituleerattu urkuteos käynnistyi 17 kuukautta kestäneellä tauolla. Viimeisin nuotinvaihdos tapahtui lokakuussa 2013, kertoo professori Rainer Neugebauer John Cage -urkusäätiöstä. ”Parhaillaan soi viisi urkupilliä: Kaksi bassopilliä c’ ja des’ […]

  Kesän kuumimmat oopperaliput olivat Lontoon Royal Operan Otelloon, jossa tähtitenori Jonas Kaufmann teki kauan odotetun debyyttinsä nimiroolissa. Se oli hienovireistä roolityötä ja melkeinpä melankolista tulkintaa, jossa ei ollut perinteistä huutoa ja raivoamista.   Jonas Kaufmannin Otelloa jännitettiin monestakin syystä. Rooli on tenorille italialaisen ohjelmiston Mount Everest, jossa äänen ja tulkinnan resurssit punnitaan. Uutta sen dramaattisuus ei saksalaiselle ole, sillä onhan hän tehnyt jo Wagnereita, jotka pituudessaan ovat samaa raskausluokkaa vaikka matalammalla makaavatkin. Viime aikoina […]

  Kimmo Hakolan puhallinkvinteton kantaesitys Kemiönsaaren musiikkijuhlilla, Salon taidemuseossa 13.7.; Arktinen hysteria -kvintetti (Matti Närhinsalo, huilu; Laura Kemppainen, oboe; Christoffer Sundqvist, klarinetti; Tommi Hyytinen, käyrätorvi; Ann-Louise Wägar; fagotti) Kimmo Hakola on säveltäjä, jolta ei koskaan ole kannattanut odottaa mitään – mitä ikinä ounasteleekin, lopputulos on ihan jotain muuta. Eikä Hakola petä odotuksia tuoreessa puhallinkvintetossaankaan, jos odotuksena on odottamattomuus. Teoksen alku vihjaa bassokulkuineen jonkinlaiseen barokkihenkiseen passacagliaan, mikä vaikutelma kuitenkin katoaa lähes heti ilmaannuttuaan. Klarinetin murtosointuluritukset tuntuvat […]

Vielä 40 vuotta sitten, juuri ennen kuin Iranin vallankumous alkoi, Mozartin Ryöstö Seraljista (1782) oli vain hupaisa rokokoosatu. Silloin Iranissa oli shaahi ja minihameet, ja Turkissa naiset olivat yhdenvertaisia miesten kanssa sotilasjuntan edessä. Selim-Pasha, puherooli, saattoi olla lupsakka silavoitunut herrasmieselostelija, kuin hyvä kalifi Harun el Pullah Ahmed Ahneesta. Lähi-idässäkin ihmisiä kaappasivat jumalattomat kommunistit. Merirosvot olivat menneisyyttä. Historian kiertokulku on tehnyt tarinasta nykypäivää, ja Ryöstö Seraljista on ooppera tämän päivän sivilisaatioiden konfliktista. Katariina Lahden psykologisesti punnitussa […]

Olavinlinna ja Verdi on yhdistelmä, joka lupaa yleensä hyvää. Näin tänäkin vuonna: Savonlinnan oopperajuhlien kesän uutuustuotanto Rigoletto asettuu tämän perinteen ansiokkaaksi jatkajaksi. Tuotannon inspiraationa on ollut ohjaaja Sir David McVicarin aiempi Lontoon Royal Opera Houselle ohjaama versio. Lopputuloksena on syntynyt itsellinen tulkinta, joka elää luontevasti Olavinlinnan lavalla ja tarjoaa nautittavia hetkiä niin oopperamusiikin kuin teatterinkin ystäville. Rigoletton draama rakentuu Mantovan herttuan ja hänen hovinarrinsa Rigoletton sekä tämän tyttären Gildan välisten jännitteiden varaan. On herra ja […]

Miten on mahdollista, että tällainen aarre on saanut virua puoliksi unohdettuna? Tätä sopi ihmetellä West Coast Kokkola Operan tuotua Suomen ensi-iltaan Giacomo Meyerbeerin Pohjantähden. Musiikin ja tilanteiden rikkaus hurmasi, ja esitys karussa urheiluhallissa ansaitsisi urheusmitalin. Riemuun ei olisi edes tarvittu tarinan Suomi-yhteyttä – suomalaisesta kanttiininpitäjästä Katarinasta tulee Pietari Suuren rakas. Mutta oma mielenkiintonsa silläkin on: miten Pariisin oopperan valtias Meyerbeer keksikään eksoottisen tapahtumapaikan? Toisaalta musiikissa Suomi ei kuulu millään tavalla, ja tekstissäkin se näkyy vain […]

Rinteessä kukoistavat niittykukat, metsänreuna humisee ja kivikkoinen puro pulputtaa omaa äänitaidettaan. Pirkanmaalla Hämeenkyrön Myllykolussa jo vuosikymmeniä toiminut kesäteatterinäyttämö puhalsi henkeään paikalla kantaesityksensä saaneeseen Sillanpää-oopperaan. Ei ollut vaikea ymmärtää sitä paloa, jolla työryhmä ajoi oopperaa Nobel-kirjailijan synnyinkodin takana aukeavaan puronotkoon. Waltteri Torikan ideasta alkunsa saanut ja Seppo Pohjolan säveltämä ooppera on synnytetty lähes tyhjästä, ainoana valmiina rakenteenaan paikan kesäteatteriperinne, jossa libreton kirjoittanut Panu Rajala on ollut aktiivinen hahmo. Suomen suvea kauneimmillaan esittelevä miljöö, se sama, josta F. […]

Kansallisbaletti antoi odottaa suuta uutista eli uuden baletinjohtajan valintaa kauden loppuun asti, johon mennessä se oli luvattu julkistaa. Nimitys siirtyi kutienkin syksyyn. Sillä on kulttuuripoliittisesti suuri merkitys: uuden johtajan visioista on kiinni, nouseeko baletti ansaitsemaansa arvoon taidekentällä vai jääkö se marginaaliin. Kauden viimeisenä ensi-iltana juuri ennen kesälomaa Kansallisbaletissa nähtiin neljän suomalaisen koreografi teoksista koostuva Voima. Susanna Leinonen, Jyrki Karttunen, Virpi Pahkinen ja Jorma Uotinen ovat todellakin suomalaisen tanssin voimahahmoja, mutta kokonaisuus jäi silti lupauksia vajaammaksi. Parasta musiikin ja tanssin kokonaisuutta tarjosi […]

Vaikka Tanskan kuninkaallisella oopperalla on hyvä taiteellinen maine ja 2005 avattu, akustisesti erinomainen oopperatalo, Tanskan hallitus on tehnyt kaikkensa tämän maineen tuhoamiseksi. Se on kurittanut oopperaa jo usean vuoden ajan budjettileikkauksilla, joiden ansiosta jo kaksi taiteellista johtajaa on sanoutunut irti. Viimeisin heistä on saksalainen Sven Müller, joka lopetti kuluneen kauden lopussa. Elokuussa hänen tilalleen tulee Lontoon Royal Operan apulaisjohtajana vuodesta 2011 toiminut John Fulljames. Samalla uutena ylikapellimestarina aloittaa Alexander Verdenikov. Viime kaudella oltiin tilanteessa, jossa […]