
Arod-kvartetti on alansa lupaavimpia tulokkaita.
Seppo Kimasen pitkä festivaalijohtajan ura päättyi komeasti: nuorten ranskalaismiesten muodostama Arod-kvartetti vakuutti Kauniaisten musiikkijuhlien päätöspäivänä olevansa alan uusi tähti, ja heti sen jälkeen kuultiin vielä Brahmsin klarinettikvinteton tunteikas esitys Meta4-kvartetin ja sveitsiläisklarinetisti Reto Bierin voimin.
Vasta kolme vuotta toiminut Arod-kvartetti on ehtinyt voittaa jo niin ARD-kilpailun Münchenissä kuin Nielsen-kilpailun Kööpenhaminassa, mutta meriiteistä viis – kamarimusiikin elinvoiman pystyy kokemaan vain live-tilanteessa.
Kauniaisissa nelikko äimistytti timanttisella puhtaudellaan, automaation lailla rullaavalla yhteispelillään ja tulkintojensa elävyydellä. Aluksi kuultu Haydnin kvartetto G op 76 oli niin täydellistä soittoa, että omalle toivelistalleni ei jäänyt mitään.
Jokainen dynaaminen vaihdos piirtyi tarkkana kuin kultahiukkasia erotellen, mutta silti valloittavan sulokkaana ja musikaalisena. Aiheet kiertelevät tässä kvartetossa tasapuolisesti jäseneltä toiselle, ja ranskalaisnuoret ottivat tästä pallottelusta ilon irti.
Herkkä kuuntelu ja reagointi ovat heille soiton perusta, ja erilaiset persoonallisuudet saivat erottautua: sädehtivillä vivahteillaan briljeerannut priimas Jordan Victoria, silminnähden kontaktihakuinen kakkosviulisti Alexandre Vu, kudoksen harmoniaan panostanut altisti Corentin Apparailly ja joukosta tunteikkaimmin soittanut sellisti Samy Rachid.
Heidän wieniläisklassismissaan oli periodiliikkeen hyveitä kuten vibraton minimointia ja puhuvan musiikin keinoja, mutta samalla he säilyttivät lämmön ja eleganssin. Finaalissa riskaabelit tempolliset vapaudet onnistuivat ja takasivat riemukkaan lopputuloksen.
Beethovenin jousikvartetossa nro 15 a nuoret veivät ilmaisuaan vielä rohkeampien kontrastien suuntaan, tinkimättä silti puhtaudesta. Varmaan teoksesta on kuultu syvällisempiäkin esityksiä, ovathan säveltäjän myöhäiskvartetot alan Mount Everest, mutta itse nautin siitä, että se otettiin näin elinvoimaisena, puhtaana ja ärhäkkäänäkin musiikkina, vailla filosofista painolastia.
Suomalaisia jousikvartetteja Kauniaisten festivaalilla edustivat Meta4, Kamus ja Borda. Ne ovat kaikki erinomaisen musikaalisia yhtyeitä, mutta Arodin kaltaisen homogeenisuuden ja sävelpuhtauden saavuttaminen vaatisi täyspäiväistä työskentelyä. Se taas ei Suomessa käytännön syistä ole mahdollista.
Meta4 on kuitenkin vienyt projektiluontoisen yhteiselon niin pitkälle kuin mahdollista, panostaen soiton energisyyteen ja persoonallisuuteen. Ne valloittivat myös festivaalin päätöskonsertissa Kauniaisten kirkossa.
Mozartin jousikvintetossa D mukaan tuli Kuhmon kamarimusiikin johtaja, alttoviulisti Vladimir Mendelssohn. Aktiivinen keskinäinen kommunikointi takasi energisen tulkinnan, vaikka puhtaus ei ollutkaan aivan taivaallista tasoa.
Brahmsin klarinettikvintetto on jäähyväistunnelmaa henkivä teos ja sellaisena sopiva Kimasen viimeiseksi kamarimusiikkivalinnaksi festivaalillaan. Meta4 ja Reto Bieri eivät silti alleviivanneet niinkään sen vakavaa alakuloa kuin romanttista roihua, ja tulos oli riipaiseva.
Bierin muusikonlaatuun ovat vaikuttaneet aktiviteetit kansanmusiikin ja nykymusiikin parissa. Se oli jollain tavalla kuultavissa myös hänen Brahmsissaan, jossa oli paljon luovia ratkaisuja ja eläytyvää musikanttisuutta ilman akateemisuuden häivääkään.
Bierillä on soinnissaan pieni vibrato, jota hän käyttää maukkaasti ekspressiivisten ja laulavien tehojen luomiseksi. Se ei mennyt koskaan makeaksi vaan piti äänen ja fraasit elävinä. Yhteistyö Meta4:n kanssa oli inspiroitunutta ja impulsseja sysäilevää keskustelua.
Klarinettikvinteton emotionaaliset huippukohdat sijoittuivat hitaaseen osaan, jonka keskijakson yölliset mustalaistunnelmat Bieri laittoi kellumaan kuin vapaassa tilassa, kvartetin vastatessa kiihkein tremoloin. Kolmannessa oli normaalia enemmän paljon myös scherzomaisia piirteitä, ja viimeinen osa sinetöi syksyiset tunnelmat resignaatioon.
Harri Kuusisaari