Syksyllä Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina aloittava Susanna Mälkki fokusoi ensimmäisellä kaudellaan rohkeasti ranskalaiseen musiikkiin. Aikaisemmin HKO:n ohjelmisto on usein muotoutunut sillisalaatiksi, mutta tällä viikolla julkistettu ohjelma tarjoaa kiinteyttä, syvyyttä ja särmää. Luvassa on hieno kausi. Ranska-teeman myötä Mälkki johdattaa HKO:n niin impressionismin klassikoihin, ranskalaishenkisiin venäläissäveltäjiin kuin ranskalaiseen nykymusiikkiinkin. Yksi teemasäveltäjistä on Henri Dutilleux, jonka syntymästä on kulunut sata vuotta.
Eilisessä konsertissa Mälkki antoi eräänlaisen teaserin tulevasta Dutilleux’n toisen sinfonian ”Le Double” (1959) tulkinnalla. Se herautti veden kielelle. ”] Mälkki käsitteli Dutilleux’lle ominaisia häilyviä, pilvimäisiä sointimassoja virtaviivaisesti nostaen rytmikkäät kohoumat ja pistemäiset aksentit esiin ryhdikkäästi. Hän eritteli moniselitteistä kudelmaa varmalla kädellä ja sai murretut värit kimmeltämään. HKO vei pehmeäreunaisia harmonialauttoja herkästi mutta itsevarmasti eteenpäin. Sinfonia viittoili kevyesti barokin concerto grosso -lajityyppiin heijastamalla pienoisorkesteria muistuttavan sooloryhmän tekstuurit suuren orkesterin syliin. Petteri Pitkon soittama cembalo toi eteeriseen vaahtoon rapsakkaa suutuntumaa. Mälkillä on HKO:lle paljon annettavaa ranskalaisen musiikin parissa. Tunnetusti haastava ranskalainen musiikki tulee myös kehittämään orkesteria ennenkokemattomalla tavalla.
Illan varasti kuitenkin mehevä-ääninen kroatialaisbaritoni Matija Meić. Hän tarjoili Mozartin suosikkiaarioiden sekä Ravelin Don Quijote -aiheisen laulusarjan merkeissä juuri sitä sydämellisen poikamaista lavakarismaa, lämmintä joviaaliutta ja hykerryttävää huumoria, jolla hurmasi suomalaisyleisön viimekertaisessa Mirjam Helin -laulukilpailussa vuonna 2014. Silloin Meić nappasi miesten sarjan toisen palkinnon.
Guglielmon aaria ”Rivolgete a lui lo sguardo” (Così fan tutte) ja Kreivin aaria ”Hai già vinta la causa” (Figaron häät) olivat ilmeikkyydessään ja lystikkyydessään puhdasta oopperanautintoa. Ravelin alunperin elokuvamusiiksi säveltämä tiivis Don Quijote -sarja toi espanjalaistunnelmissaan maistiaisen eksotiikkateemasta, jota Mälkki on niin ikään kertonut haluavansa kaudellaan tuoda esiin.
Mozartin sinfona nro 31 ”Pariisi” antoi vauhdikkaan ja hyväntuulisen alkusoiton Meićin esityksille. Ensimmäisen osan räväkkyys äityi epätarkkuuteen ja orkesteri alkoi askeltaa raskaasti, mutta väliosan lempeys toi tasapainon, ja finaali kajahti rennon vauhdikkaana.
Auli Särkiö
Musiikkitalo 22.4. klo 19
Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Susanna Mälkki
Matija Meić, baritoni
Istumapaikka: N-katsomo permannon takaosassa
