Viulutaiteilija Kaija Saariketun kolmivuotinen kausi Kaustisen kamarimusiikkiviikon taiteellisena johtajana on päättymässä. Tulevana viikonloppuna, 16.–18. syyskuuta, vietetään tänä vuonna kolmeen osaan jaetun kamarimusiikkiviikon viimeistä viikonloppua. Pandemia-ajan epävarmuudesta ja nopeiden muutoksien sietämisestä huolimatta Saarikettu kertoo, että kolmivuotiskausi on ollut äärimmäisen antoisa.
”Tämä on ollut hirmu hieno kunniatehtävä. Erityisen antoisaa on ollut suunnitella ohjelmaa, kun paikkakunnalla on niin rikas musiikkielämä jo ennestään. Musiikin tekeminen ja konserttien järjestäminen on täällä luontevaa. Täällä on ehkä Kaustisen kansanmusiikkijuhlien myötä totuttu tekemään musiikkifestivaalia: ’tosta noin vaan, aletaas soittaa’”, Saarikettu sanoo.
Saariketun johtotähtenä kamarimusiikkiviikon ohjelmistosuunnittelussa on ollut aikamme suomalainen musiikki. Tänäkin syksynä fokus on uudessa musiikissa. Paikkakunnan pitkä soittoperinne yhdistettynä uuteen musiikkiin on kiinnostava yhdistelmä.
”Kaustisella on pitkät perinteet soittamisessa, hyvänä esimerkkinä kaustislainen viulunsoitto, joka valittiin Unescon aineettomaksi maailmanperintökohteeksi. Pitkä soittoperinne ja soittamisen ilo antavat hyvää kaikupohjaa katsoa eteenpäin siihen, mitä tapahtuu musiikissa tällä hetkellä. ”
Kohtaaminen on tärkeää
Uutta musiikkia tosiaan on Kaustisen kamarimusiikkiviikoilla kuultu ja kuullaan tälläkin kertaa. Viime vuosina kantaesityksensä ovat saaneet Juha T. Koskisen, Kimmo Hakolan, Jyrki Linjaman sekä Kaija Saariketun omat sävellykset. Tulevan viikonlopun kantaesityksiä Hakolalta Sento – The seven features of emotion sooloviululle sekä Unio viululle ja pianolle sekä Saariketulta itseltään Drei Lieder. Erityisen merkittäväksi Saariktetun mukaan viikonlopun ohjelmassa nousee kuitenkin ajatus kohtaamisesta.
”Syyskuun ohjelmassa tiivistyy juuri niitä asioita, joita olen halunnutkin tuoda esille ohjelmistossa. Tärkeänä on ajatus kohtaamisesta: esiintyjät ja yleisö kohtaavat, mutta myös säveltäjät ja yleisö pääsevät kohtaamaan. Säveltäjät ovat konserteissa myös esiintyjinä, esimerkiksi Kimmo Hakola soittaa pianoa omassa kappaleessaan ja Osmo Tapio Räihälä kertoo konserttinsa yhteydessä kirjastaan.”
Viikon säveltäjävieras on Rebecka Sofia Ahvenniemi, jonka yksilöllisiä teoksia kuullaan viikonloppuna seitsemän: ääniteos taidenäyttelyssä, videoteos ja sunnuntain konsertissa kamarimusiikkia. Viikonlopun ohjelmistossa korostuu myös poikkitaiteellisuus, kun musiikki yhdistyy esimerkiksi veistostaiteen kanssa. Kamarimusiikkiviikon kuvataiteilijana on Kaj Lindgård, joka on voittanut puuveistoksillaan useita palkintoja mm. Pariisin Louvressa. Yhtenä arvona korostuu myös monipuolisuus: yhteen viikonloppuun mahtuu hyvin monenlaista musiikkia.
”Lindgårdilla on luvassa myös yksityisnäyttely Louvressa. Perjantaina Kallio-salissa yhdistyvät Rebecka Sofia Ahvenniemen ääniteos ja Lindgårdin puhuttelevat puuveistokset. Ahvenniemen musiikkia ei ole paljoa kuultu Suomessa ja olen iloinen saadessani esitellä hänen taidettaan.”
Kaija Saariketun henkilökohtaisessa taiteellisessa elämässä on lähiaikoina luvassa tuoreita viulusävellyksiä ja tietysti omaa sävellystyötä. Uusi musiikki tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa viulutaiteilija-säveltäjän elämää.
”Fennica Gehrman -kustantaja täyttää vuosia. He ovat juhlavuoden kunniaksi tilanneet uusia viulusävellyksiä viululle ja pianolle ja konsertti on tulossa lokakuussa. Se on hieno lisä suomalaiseen viulukirjallisuuteen. Uusi musiikki kiinnostaa ja olen tehnyt paljon kantaesityksiä nytkin. Omaa säveltämistäni aion ilman muuta jatkaa”, Saarikettu sanoo.
Tieto uudesta taiteellisesta johtajasta julkistetaan sunnuntain Lumo- konsertin jälkeisessä kahvitilaisuudessa. Yle Radio 1 tallentaa kaikki viikonlopun konsertit ja ne lähetetään myöhemmin syksyllä. Tapahtuman ohjelman näet täältä.
