Kirkko soikoon juhlii

Raskatov
Alexander Raskatovin Bysanttilaismessu on Kirkko soikoon -festivaalin päätapauksia.

 

Helsingin Kirkko soikoon -festivaali (11.–20.3.) juhlii 20. toimintavuottaan teemalla Valo ja pimeys.

 

Eero Hämeenniemi on säveltänyt uuden teoksen Lux et Tenebrae Kirkko soikoon -festivaalin Juhlakonserttiin 18.3., jossa esiintyvät Key Ensemble ja Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri. Sen lähtökohtana on kristinuskossa esiintyvä ikuisen valon teema.

”Tärkeä lähtökohta oli myös Venetsian kaupunki ja venetsialainen musiikki, jossa on ollut tapana ympäröidä kuulija monesta suunnasta tulvivalla musiikin virralla”, säveltäjä kertoo.

Toinen suuri nykymusiikkisatsaus on venäläisen, Ranskaan emigroituneen säveltäjän Alexander Raskatovin Bysanttimessu, joka kuullaan Helsingin kaupunginorkesterin ja Latvian kamarikuoron esittämänä. Se viisi ensimmäistä osaa kantaesitettiin Istanbulin musiikkijuhlilla ja pitkä versio tammikuussa Tallinnassa. Helsingissä se kuullaan toisen kerran.

Raskatov valitsi teoksen tekstiksi 300-luvulla jKr. eläneen idän kirkon kirkkoisän ja pyhimyksen Efraim Syyrialaisen kuusi rukousta. Ne ovat valitusvirsiä, joissa aiheena ovat kadonneiden sielujen pelastus ja vaeltajan suojelu pitkillä matkoilla.

Teoksessaan hän halusi yhdistää Bysantin ja Venäjän uskonnolliset ja kulttuuriset perinteet.

”Yritin löytää taiteellisen synteesin, joka perustuisi bysanttilaiseen tyyliin mutta joka luontevasti muuntuisi venäläisortodoksiseksi, hän kertoo

”Ratkaiseva ero kumpaankin traditioon on tietenkin se, että käytän sinfoniaorkesteria – soittimethan eivät ortodoksimusiikissa ole sallittuja kelloja lukuun ottamatta. Yritin silti säilyttää musiikissa runojen tunnustuksellisen luonteen.”

”Musiikissani tunkeuduin vuosisatojen lävitse ja yritin löytää muotoja, joissa perinteet yhdistyisivät. Päädyin soveltamaan vanhoja prototyyppejä ja antamaan niille uuden perspektiivin. Minua kiehtoo bysanttilaisessa musiikissa sen ankaruus ja kauneus, jossa on syvää henkisyyttä”.

Kirkko soikoon tuo kuultavaksi myös virsiä. Virsikirjan lisävihko otetaan käyttöön ensi adventtina, mutta makupaloja ja uusia sovituksia niistä voi kuulla jo festivaalilla. Urku ja kuorokonsertit ovat perinteinen osa tapahtumaa. Lisäksi kuullaan mm. keskiajan musiikkia, gospelia, Peter Hillin sävellyskonsertti ja laaja kattaus Maria-teemaista musiikkia.

Harri Kuusisaari

Edellinen artikkeliPopulaariutta – kenen ehdoilla?
Seuraava artikkeliPianonsoiton voimamiehiä