Sinfoniaorkesterit ja Kansallisooppera aloittavat kautensa sisällöllisesti täyspainoisina, vaikka määrätyt turvavälit tarkoittavatkin vajaille saleille ja vajailla miehityksillä soittamista.
Tänä syksynä konserttiyleisö saa tottua uusiin järjestelyihin. Turvavälien vuoksi salit ammottavat vajauttaan, ja suuremmissa orkestereissa soittamassa on vain puolet muusikoista. Väliaika ja tarjoilut jäävät pois. Konsertit ovat 60-75 -minuuttisia.
Epävarma virustilanne aiheuttaa sen, että monet orkesterit ovat suunnitelleet ohjelmansa vain kahden kuukauden päähän, ja siinäkin on varauduttu muutoksiin. Rajoitukset ovat voimassa syyskuun loppuun. Kaikki odottavat nyt tilanteen kehittymistä, mutta nykytilanteen [elokuun alku] valossa rajoitusten höllentäminen on epätodennäköistä.
Helsingin kaupunginorkesteri on muokannut syys-lokakuun työjärjestyksensä uusiksi niin, että konserttiohjelmia kuullaan vain joka toinen viikko, mutta nämä konsertit uusitaan peräti neljään kertaan. Mukana on myös klo 12 tai klo 15 alkava päiväkonsertti.
”Päiväkonsertteja on toivottu, mutta aiemmin Musiikkitalon tiiviiden aikataulujen vuoksi niitä no ollut vaikea toteuttaa. Nyt se mahdollistuu, kun säästämme harjoitusaikaa soittaessamme yhden ohjelman vain joka toinen viikko”, kertoo intendentti Aleksi Malmberg.
Vaikka Musiikkitalon 1600 paikasta voidaan myydä vain neljännes eli 400, konserttien uusiminen peräti neljään kertaan korvaa tätä menetystä – mutta ei tietenkään kokonaan, kun tuotantojen tahti harvenee. Noin sadasta vakinaisesta muusikosta lavalla voi olla vain noin 40, eli orkesteri palaa juurilleen. Sen perustajan Robert Kajanuksen aikana muusikoita oli 36.
Aivan joutilaina eivät nekään muusikot silti ole, jotka eivät mahdu lavalle, sillä HKO lisää huomattavasti jalkautumisiaan kaupungille. ”Muusikkomme esiintyvät pienillä kamarikokoonpanoilla joka arkipäivä jossain kaupungin kirjastoista, ja vähän isompia esiintymisiä Helsingin eri kulttuurikeskuksissa ja kirkoissa”, Malmberg kertoo.
Ohjelmien erikoisuutena on joka konsertissa oleva duetto soolomuusikolle ja -tanssijalle. Teosidea on useimmiten muusikon, ja tanssija vastaa osuudestaan joko itse sen suunnitellen tehden tai jonkun koreografian laatimin askelin. Takana on muutakin kuin korostaa musiikin ja tanssin yhteyttä:
”Ylikapellimestarimme ideasta alkunsa saanut teossarja nostaa esiin korona-ajan yksin olon ja yhteyden teemoja. Korona on iskenyt vakavasti monien eri alojen freelance-taiteilijoiden työhön ja toimeentuloon”, intendentti valaisee.
Radion sinfoniaorkesteria koskevat samat rajoitteet Musiikkitalossa, mutta Ylen kanavilla sen konsertit pääsevät entistä laajemmin esiin. Yle Radio 1:n ja Arenan lisäksi kaikki konsertit nähdä suorana myös televisiossa Yle Teemalla. Orkesterikonserttien lisäksi kuvassa on kamarimusiikkikonsertteja Paavo-salissa ja Sir Andras Schiffin pianoilta 13.10.
Uutena asiana RSO:n istumajärjestelyissä on se, että jousisoittajan pulttikaveri puuttuu, eli jokaisella on oma nuottinsa. Sointiin ja akustiikkaan se ei ole suuremmin vaikuttanut.
”Muusikot kokivat, että tämä voi olla orkesteria kehittävä juttu. Kamarimusiikillinen ajattelu korostuu entistä enemmän, kun pulttikaveri puuttuu”, toteaa intendentti Tuula Sarotie.
Myöskään RSO:ssa ei tarvitse pelätä, että puolet muusikoista viettää luppoaikaa. ”Kamarimusiikkia on paljon, samoin erilaisia Ylen tuotantoja, ja muusikot voivat vaihdella teoksittain. Kyllä kaikki töitä tekevät,”, Sarotie vakuuttaa. ”Lokakuun jälkeen meillä on eri skenaarioita, mutta pidetään nyt kädet ristissä, että voitaisiin edes tällä tavalla jatkaa jouluun asti.”
Musiikkitalossa jonojen syntymisen välttämiseksi takit voi ottaa saliin mukaan. Lisäksi tarjolla on kertakäyttöisiä hengityssuojaimia ja suojakäsineitä.
Sekä HKO että RSO ovat peruneet kausilippunsa syyskaudelle, mutta kevääksi ne taas palaavat. Sen sijaan Tampere Filharmonia järjestää kausikorttien haltijoille ja kertalippujen ostajilla omat konserttinsa, jotka alkavat klo 17 ja 19.
Ulkomailta tulevien solistien ja kapellimestarien on käytävä koronatestissä ennen Tampereelle tuloa, ja Tampere-talo on panostanut viruksen torjuntaan käsittelemällä pinnat bakteereja ja viruksia tuhoavalla pitkävaikutteisella, itsedesifioituvalla katalyysipinnoitteella.
Jyväskylä Sinfoniassa tilanne kuin useimmissa muissakin pienemmissä orkestereissa, eli oma väki kyllä mahtuu lavalle turvaväleilläkin mutta avustajat – kuten isot vasket – eivät enää. Tämän vuoksi isot teokset on ohjelmasta jouduttu karsimaan. Yleisöä mahtuu Jyväskylän teatteritaloon uusin säännöksin vain 150 henkeä. ”Onhan se dramaattista, kun Sali on normaalistikin liian pieni. Soitamme ohjelman kahteen kertaan peräkkäin”, kertoo intendentti Nikke Isomöttönen.