Sinfoninen aika

Anton Bruckner: Sinfonia nro 5 B-duuri     ANTON BRUCKNERIN sinfonioita hallitsee aika, joka on alkanut kauan ennen teoksen ensi tahteja. Musiikilliset tapahtumat sijoittuvat jättimäiseen kontekstiin, jossa maallinen vaellus tuntuu kohtaavan ikuisuuden.   Kirkkoisä Augustinus pohdiskeli ajan olemusta 400-luvulla ja totesi, ettei tiedä mitä aika on, jos sitä joku kysyy, mutta tietää, jos ei kysytä. Oxfordin sanakirjan mukaan aika on olemassaolon ja tapahtumisen jatkuvaa etenemistä menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen, kokonaisuudeksi miellettynä. Augustinuskin tiesi sen, mutta pohti, miten tuo mieltäminen tapahtuu, […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
Edellinen artikkeliPiano pitää pintansa
Seuraava artikkeliSävellys syntyy mielen kuuntelusta