lauantai lokakuu 1. 2022

Viimeinen sana

Joseph Haydn: Vapahtajan seitsemän viimeistä sanaa ristillä, Die Sieben letzten Worte unseres Erlösers am Kreuze Hob. XX:1A “Kirkon seinät, ikkunat ja pylväät oli peitetty mustalla kankaalla ja vain yksi keskellä riippuva lamppu valaisi juhlallista pimeyttä. Lyhyen palveluksen jälkeen piispa laskeutui saarnastuolista ja polvistui alttarin eteen. Tämä vaihe täytettiin musiikilla. Sen jälkeen piispa lausui seuraavat sanat, sitten kolmannet ja niin edelleen, orkesterin seuratessa jokaista puheenvuoroa. Sävellykseni oli seurattava tätä järjestystä, eikä ollut helppoa säveltää seitsemää kymmenminuuttista […]

Kuka parhaiten nauraa?

Richard Strauss: Till Eulenspiegels lustige Streiche op. 28 Till Eulenspiegelin veijaritarina on kautta historian ymmärretty huumoria aseenaan käyttävänä kapinana vanhoillisia vastaan, ja sellaisena se näyttäytyy myös Richard Straussin sinfonisessa runossa. Suuri lurjus ja hunsvotti hän on; kävelee pitkin kyliä klaneetti kädessä, tekee piioille lapsia ja elää vanhan äitinsä niskoilla. Uuspeili koko mies”, toteaa Seitsemän veljeksen Timo Kissalan Aapelista. ”Uuspeili” oli Aleksis Kiven versio Till Eulenspiegelistä, kirjaimellisesti Till ”Pöllönpeilistä”, kansanomaisten veijaritarinoiden sankarista. Kivi oli suomentanut nimen […]

Vallankumouksen aaveet

Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 op. 103, ”Vuosi 1905”   ”Fanaattinen kiihotus, jota Gapon, unohtaen pyhän kutsumuksensa, harjotti sekä pahansuopien henkilöiden rikollinen kiihotus sai työmiehet niin kiihdyksiin, että he 22. p:nä suunnattomissa joukoissa alkoivat marssia kaupungin keskustaa kohti. Muutamissa kohdin tapahtui yhteentörmäyksiä työmiesten ja sotajoukkojen välillä. Sen vuoksi, että väkijoukot itsepintaisesti kieltäytyivät noudattamasta kehotusta hajaantua, tapahtui verisiä yhteentörmäyksiä… Sairaaloista ja ambulansseista klo 8 i.p. saatujen tietojen mukaan oli ammuttujen luku 76.”   Tsaarin sensuurin määräyksestä […]

Tunteiden viiniköynnökset

Johannes Brahms: Viulusonaatit 1-3 Piano voi Brahmsin viulusonaateissa olla aloitteentekijä, mutta viululle on varattu herkimmät hetket. Se on primadonna, säveltäjän rakastavan huomion kohde. Sonaatit viittaavat Brahmsin liedien maailmaan, tutuille laulajattarille kirjoitettuihin teoksiin.   ”St. Pauli ja Reeperbahn, sinne veri vetää uudestaan, naisiin, öihin mannermaisiin”, lauloi aikoinaan Irwin Goodman Emil von Reteen sanoin. Johannes Brahms (1833–1897) syntyi samoilla tienoilla Hampurissa, mutta veri ei myöhemmin vetänyt takaisin. Perhe oli pienituloinen, isä Johann Jacob Brahms oli keikkamuusikko, joka […]

Jouluna syntynyt

Mauricio Kagel: ”…den 24. xii. 1931”, Silvottuja uutisia baritonille ja soittimille Jouluna syntynyt Mauricio Kagel (1931–2008) syntyi Argentiinassa jouluaattona 1931. Buenos Airesin yliopistossa hän opiskeli musiikkia Alberto Ginasteran ja kirjallisuuden historiaa Jorge Luis Borgesin johdolla. Stipendi Saksaan sai Kagelin matkustamaan vuonna 1957 Kölniin, jonne hän jäi loppuiäkseen. Kölnissä Kagel työskenteli Länsi-Saksan radion elektronimusiikin studiossa. Darmstadtin kesäkursseilla Kagel opetti vuodesta 1960 lähtien, ja opetusta kertyi myös New Yorkissa, Berliinissä ja Göteborgissa. Viimeiset vuosikymmenet hän työskenteli Kölnin […]

Rakkautta yli rajojen

Torquato Tasso: Vapautettu Jerusalem ”Kuullessaan Jerusalemin nimen he eivät kyenneet pidättämään kyyneliään, vaan lankesivat polvilleen ja kiittivät Jumalaa, että tämä oli antanut heidän päästä päämääräänsä, pyhään kaupunkiin, jossa Kristus oli halunnut lunastaa maailman… He etenivät vielä, kunnes näkivät selvästi Jerusalemin muurit ja tornit. He kohottivat käsivartensa kiitollisina taivasta kohti ja suutelivat nöyrästi maata.” Ensimmäisen ristiretken kronikoitsija muistuttaa nykyajan ihmisiä, kuinka vahva hengellinen heräte oli Jerusalemin valloituksella vuonna 1099. Paavi Urbanus II halusi lopettaa kristittyjen väliset […]

Kolme Stravinskya

Igor Stravinsky: Petrushka, Psalmisinfonia, Agon   Viisikymmentä vuotta sitten kuollutta Igor Stravinskya (1882–1971) voi pitää 1900-luvun merkittävimpänä säveltäjänä. Se ei tarkoita parasta, vaan jälkeä, jonka hän on jättänyt vuosisadan musiikkiin. Venäläissyntyisestä säveltäjästä tuli vallankumouksen jälkeen isänmaaton kosmopoliitti ja kameleontti, jonka tyylikäänteitä on pidetty näkökulmasta riippuen aikaansa seuraavana uudistumisena tai häikäilemättömänä opportunismina. Igor Stravinsky opiskeli alkuun lakia, rikosoikeutta ja oikeusfilosofiaa, mutta hakeutui parin vuoden jälkeen Nikolai Rimski-Korsakovin oppilaaksi. Rimski ei suositellut Stravinskylle byrokraattista konservatoriota, vaan opetti […]

Muistin varassa

Notkerin sekvenssit ja Tuotilon troopit ”Musiikki on käytännön tieto melodiasta, joka käsittää äänen ja laulun, ja sitä kutsutaan musiikiksi, koska se polveutuu Muusista. Koska ääni on aistittava asia, se kulkee ajassa ja katoaa menneisyyteen, mutta painautuu muistiin. Sen vuoksi [antiikin] runoilijat esittivät, että Muusat olivat Jupiterin ja Muistin lapsia. Sillä jos ääniä ei säilytetä ihmisen muistissa, ne katoavat, koska niitä ei voi kirjoittaa talteen.” Sevillan piispa Isidorus (n. 569–636) luonnehti musiikkia Rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen […]

Syntinen vanhuus

Gioachino Rossini: Péchés de vieillesse   “Hyvä Jumala. Nyt tämä pieni messuparka on valmis. Olenko todellakin säveltänyt hengellistä vai kirottua musiikkia? Kuten tiedät, synnyin koomista oopperaa varten. Vähän oppia, vähän sydäntä, siinä kaikki. Ole siis siunattu ja laske minut paratiisiin.” Gioachino Rossini (1792–1868) osoitti vuonna 1863 ”Pienen juhlamessunsa” (Petite messe solennelle) suoraan Taivaan isälle. Teos ei ole pieni, eikä kovin juhlallinen. Omistuksen nöyrä vaatimattomuuskin maistuu opera buffan sanankäänteiltä. Käsikirjoituksessa Rossini jatkaa velmuilua: ”Kaksitoista laulajaa ja […]

Seisoi äiti murheissansa

  Josquin Desprez: Stabat Mater ”Kuinka suunnattoman ylpeä olikaan Burgundi! Tuon hallitsijasuvun koko historia… mitä se onkaan muuta kuin runoelma sankarillisesta ylpeydestä? Heidän alueillaan elettiin länsimaiden intensiivisintä elämää: Burgundissa, joka uhkui voimaa niin kuin siellä kasvava viini, ’koleerisessa Pikardiassa’, ahneessa, rikkaassa Flanderissa. Samoilla mailla puhkeaa kukkaan komea maalaus-, kuvanveisto- ja musiikkitaide, vallitsee mitä kiivain kosto-oikeus ja rehentelee mitä väkivaltaisin barbaarisuus aateliston ja porvariston keskuudessa.” Johan Huizinga kuvaa historiaklassikossaan Keskiajan syksy (1919) Burgundin herttuakunnan (843-1477) keskiaikaisten […]

Soitinmusiikin itsenäisyysjulistus

Joseph Haydn: Kuusi jousikvartettoa op. 20   “Ruhtinaani oli tyytyväinen kaikkiin teoksiini; sain hyväksyntää. Saatoin tehdä kokeiluja, tarkkailla mikä tekee vaikutuksen ja mikä heikentää sitä, toisin sanoen parantaa, kasvattaa, karsia ja punnita teoksiani. Olin erossa koko muusta maailmasta… Kukaan ei voinut neuvoa tai kiusata minua, joten minun oli tultava omaperäiseksi.”   Joseph Haydn (1732–1809) antoi tunnetun arvionsa palveluksestaan Esterházyn ruhtinassuvulle 1800-luvun alussa ensimmäisen elämäkertansa kirjoittajalle Georg August Griesingerille. Haydn astui Esterházyjen palvelukseen vuonna 1761. Ainoan […]

Parisuhde pattitilanteessa

Béla Bartók: Herttua Siniparran linna   Mitkään tähdet eivät ole yhtä kaukana toisistaan kuin kaksi sielua.” Nuori Béla Bartók (1881–1945) lisäsi vuonna 1908 Béla Balázsin runosäkeen ensimmäisen viulukonserttonsa käsikirjoitukseen, jonka hän lähetti rukkaset saatuaan viulisti Stefi Geyerille. Geyer piti käsikirjoituksen, joka tuli julkisuuteen vasta hänen kuoltuaan vuonna 1956. Bartók ei jäänyt tuleen makaamaan. Vuonna 1909 hän vei 16-vuotiaan oppilaansa Márta Zieglerin kävelylle, kosi ja palautti tämän kotiinsa laillisesti vihittynä vaimona. Mártasta tuli Bartókin sihteeri ja […]

KLASSIKOT