Nais iki-ihanne meit’ opastaa

Gustav Mahler: Sinfonia nro 8 Es-duuri   Venetsiassa saattoi ennen muinoin tarkkailla ihmiselämän kirjoa, paremman väen pintaliitoa, piiloteltuja intohimoja, tai ”tavanomaisuuden tyhjässä ja ankarassa palveluksessa osoitettua rakastettavaa ryhdikkyyttä, synnynnäisen pelkurin valheellista, vaarallista elämää, joka on täynnä hermoja repivää kaipausta ja teeskentelyä.” ”Näitä kohtaloita ja monia muita samankaltaisia tarkastellessaan johtui epäilemään, onko ylipäänsä olemassakaan muuta sankaruutta kuin tämä heikkojen urhoollisuus. Onko olemassa ajanmukaisempaa sankaruutta? Gustav Aschenbach oli kaikkien niiden runoilija, jotka ponnistelevat nääntymyksen rajoilla, ylirasittuneiden, riutuneinakin […]
Edellinen artikkeliTurhia sanoja?
Seuraava artikkeliCecilia Damström ekologisten kysymysten äärellä