Kuukauden klassikko

Kolme Requiemia 1960-luvulta: Britten, Ligeti, Zimmermann   Vuonna 1960 toisesta maailmansodasta oli kulunut viisitoista vuotta. Kylmä sota idän ja lännen välillä oli kiristynyt ydinsodan partaalle. Turvatakuita hankittiin kasaamalla rajoille yhä enemmän miehiä, kalustoa ja joukkotuhoaseita. Maailma muuttui taas mustavalkoiseksi hyvän ja pahan temmellyskentäksi. Se tuotti ristiriidan moniäänisen kansalaisyhteiskunnan, demokratia- ja vapauskehityksen kanssa. Unkarin kansannousu (1956) ja Prahan kevät (1968) tukahdutettiin itäblokissa. USA:ssa kansalaisoikeustaistelu ja Vietnamin sota haastoivat valtakoneiston. Euroopassa nuoriso kapinoi vanhoillista ajattelua ja arvomaailmaa […]

Henri Dutilleux’n mielestä musiikissa pitäisi pystyä kohtaamaan uusi ja tuntematon. Hänelle salaperäisyydestä säteili houkutteleva tähtikirkas ajatus.   Henri Dutilleux (1916–2013) työskenteli hitaasti, mutta suppeasta tuotannosta tuli vastaavasti erittäin korkeatasoinen. Kaksi sinfoniaa, orkesteriteokset Mètaboles, Mystère de l’instant, Timbres, espace, mouvement, Shadows of Time, viulu- ja sellokonsertot, sekä kourallinen kamarimusiikkia ei ole valtava saalis yli viidenkymmenen vuoden rupeamasta orkesterimusiikin alalla. Dutilleux syntyi Angersissa Pariisiin länsipuolella ja opiskeli sävellystä Pariisin konservatoriossa opettajanaan Henri Büsser. Varhaiset teokset kertovat Stravinsky– […]

  Kapteeni Charles Boycott työskenteli 1800-luvulla Irlannin Mayossa tilanhoitajana Ernen jaarlille, joka omisti vihreällä saarella maata yli 16 000 hehtaaria. Vuoden 1879 nälänhädän iskiessä Boycott ei suostunut vuokraviljelijöiden vaatimuksiin vuokranalennuksista, pitkistä vuokrasopimuksista ja tuotteiden vapaakaupasta. Viljelijät olivat valmiita väkivaltaan, mutta heidän asiaansa ajanut maaliiton johtaja Charles Parnell kannusti toisenlaiseen toimintaan: ”On olemassa parempi, kristillisempi ja myönteisempi tapa, joka antaa kadotetulle sielulle mahdollisuuden katumukseen. Jos joku ottaa vastaan tilan, jolta joku toinen on juuri häädetty, teidän pitää […]

Joseph Haydn: Vapahtajan seitsemän viimeistä sanaa ristillä, Die Sieben letzten Worte unseres Erlösers am Kreuze Hob. XX:1A “Kirkon seinät, ikkunat ja pylväät oli peitetty mustalla kankaalla ja vain yksi keskellä riippuva lamppu valaisi juhlallista pimeyttä. Lyhyen palveluksen jälkeen piispa laskeutui saarnastuolista ja polvistui alttarin eteen. Tämä vaihe täytettiin musiikilla. Sen jälkeen piispa lausui seuraavat sanat, sitten kolmannet ja niin edelleen, orkesterin seuratessa jokaista puheenvuoroa. Sävellykseni oli seurattava tätä järjestystä, eikä ollut helppoa säveltää seitsemää kymmenminuuttista […]

Richard Strauss: Till Eulenspiegels lustige Streiche op. 28 Till Eulenspiegelin veijaritarina on kautta historian ymmärretty huumoria aseenaan käyttävänä kapinana vanhoillisia vastaan, ja sellaisena se näyttäytyy myös Richard Straussin sinfonisessa runossa. Suuri lurjus ja hunsvotti hän on; kävelee pitkin kyliä klaneetti kädessä, tekee piioille lapsia ja elää vanhan äitinsä niskoilla. Uuspeili koko mies”, toteaa Seitsemän veljeksen Timo Kissalan Aapelista. ”Uuspeili” oli Aleksis Kiven versio Till Eulenspiegelistä, kirjaimellisesti Till ”Pöllönpeilistä”, kansanomaisten veijaritarinoiden sankarista. Kivi oli suomentanut nimen […]

Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 11 op. 103, ”Vuosi 1905”   ”Fanaattinen kiihotus, jota Gapon, unohtaen pyhän kutsumuksensa, harjotti sekä pahansuopien henkilöiden rikollinen kiihotus sai työmiehet niin kiihdyksiin, että he 22. p:nä suunnattomissa joukoissa alkoivat marssia kaupungin keskustaa kohti. Muutamissa kohdin tapahtui yhteentörmäyksiä työmiesten ja sotajoukkojen välillä. Sen vuoksi, että väkijoukot itsepintaisesti kieltäytyivät noudattamasta kehotusta hajaantua, tapahtui verisiä yhteentörmäyksiä… Sairaaloista ja ambulansseista klo 8 i.p. saatujen tietojen mukaan oli ammuttujen luku 76.”   Tsaarin sensuurin määräyksestä […]

Johannes Brahms: Viulusonaatit 1-3 Piano voi Brahmsin viulusonaateissa olla aloitteentekijä, mutta viululle on varattu herkimmät hetket. Se on primadonna, säveltäjän rakastavan huomion kohde. Sonaatit viittaavat Brahmsin liedien maailmaan, tutuille laulajattarille kirjoitettuihin teoksiin.   ”St. Pauli ja Reeperbahn, sinne veri vetää uudestaan, naisiin, öihin mannermaisiin”, lauloi aikoinaan Irwin Goodman Emil von Reteen sanoin. Johannes Brahms (1833–1897) syntyi samoilla tienoilla Hampurissa, mutta veri ei myöhemmin vetänyt takaisin. Perhe oli pienituloinen, isä Johann Jacob Brahms oli keikkamuusikko, joka […]

Mauricio Kagel: ”…den 24. xii. 1931”, Silvottuja uutisia baritonille ja soittimille Jouluna syntynyt Mauricio Kagel (1931–2008) syntyi Argentiinassa jouluaattona 1931. Buenos Airesin yliopistossa hän opiskeli musiikkia Alberto Ginasteran ja kirjallisuuden historiaa Jorge Luis Borgesin johdolla. Stipendi Saksaan sai Kagelin matkustamaan vuonna 1957 Kölniin, jonne hän jäi loppuiäkseen. Kölnissä Kagel työskenteli Länsi-Saksan radion elektronimusiikin studiossa. Darmstadtin kesäkursseilla Kagel opetti vuodesta 1960 lähtien, ja opetusta kertyi myös New Yorkissa, Berliinissä ja Göteborgissa. Viimeiset vuosikymmenet hän työskenteli Kölnin […]

Torquato Tasso: Vapautettu Jerusalem ”Kuullessaan Jerusalemin nimen he eivät kyenneet pidättämään kyyneliään, vaan lankesivat polvilleen ja kiittivät Jumalaa, että tämä oli antanut heidän päästä päämääräänsä, pyhään kaupunkiin, jossa Kristus oli halunnut lunastaa maailman… He etenivät vielä, kunnes näkivät selvästi Jerusalemin muurit ja tornit. He kohottivat käsivartensa kiitollisina taivasta kohti ja suutelivat nöyrästi maata.” Ensimmäisen ristiretken kronikoitsija muistuttaa nykyajan ihmisiä, kuinka vahva hengellinen heräte oli Jerusalemin valloituksella vuonna 1099. Paavi Urbanus II halusi lopettaa kristittyjen väliset […]

Igor Stravinsky: Petrushka, Psalmisinfonia, Agon   Viisikymmentä vuotta sitten kuollutta Igor Stravinskya (1882–1971) voi pitää 1900-luvun merkittävimpänä säveltäjänä. Se ei tarkoita parasta, vaan jälkeä, jonka hän on jättänyt vuosisadan musiikkiin. Venäläissyntyisestä säveltäjästä tuli vallankumouksen jälkeen isänmaaton kosmopoliitti ja kameleontti, jonka tyylikäänteitä on pidetty näkökulmasta riippuen aikaansa seuraavana uudistumisena tai häikäilemättömänä opportunismina. Igor Stravinsky opiskeli alkuun lakia, rikosoikeutta ja oikeusfilosofiaa, mutta hakeutui parin vuoden jälkeen Nikolai Rimski-Korsakovin oppilaaksi. Rimski ei suositellut Stravinskylle byrokraattista konservatoriota, vaan opetti […]

Notkerin sekvenssit ja Tuotilon troopit ”Musiikki on käytännön tieto melodiasta, joka käsittää äänen ja laulun, ja sitä kutsutaan musiikiksi, koska se polveutuu Muusista. Koska ääni on aistittava asia, se kulkee ajassa ja katoaa menneisyyteen, mutta painautuu muistiin. Sen vuoksi [antiikin] runoilijat esittivät, että Muusat olivat Jupiterin ja Muistin lapsia. Sillä jos ääniä ei säilytetä ihmisen muistissa, ne katoavat, koska niitä ei voi kirjoittaa talteen.” Sevillan piispa Isidorus (n. 569–636) luonnehti musiikkia Rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen […]

Gioachino Rossini: Péchés de vieillesse   “Hyvä Jumala. Nyt tämä pieni messuparka on valmis. Olenko todellakin säveltänyt hengellistä vai kirottua musiikkia? Kuten tiedät, synnyin koomista oopperaa varten. Vähän oppia, vähän sydäntä, siinä kaikki. Ole siis siunattu ja laske minut paratiisiin.” Gioachino Rossini (1792–1868) osoitti vuonna 1863 ”Pienen juhlamessunsa” (Petite messe solennelle) suoraan Taivaan isälle. Teos ei ole pieni, eikä kovin juhlallinen. Omistuksen nöyrä vaatimattomuuskin maistuu opera buffan sanankäänteiltä. Käsikirjoituksessa Rossini jatkaa velmuilua: ”Kaksitoista laulajaa ja […]