ARTIKKELIT

Björkin Vespertine (2001) on teemoissaan yleisinhimillinen, samaistuttava ja koskettava matka intiimiyden vereslihalle, eroottiseen huumaan ja rakastumisen pelkoon.   Rakkautesi annettiin minulle / En ole varma mitä sillä tekisin / Tai minne sen panisin”, avaa Björk Vespertinen tavaramerkikseen jo 30 vuotta sitten muodostuneella laulutyylillään, tällä kertaa käyttäen sitä varovaisen pehmeästi. ”Mutta varovasti, siellä on kätketty intohimoni / siellä on rakkauteni / piilotan sen peiton alle / tuuditan uneen”, päättää hän samaisen avauskappaleen Hidden Place. Vuosi oli […]

Lingua Ignotan Caligula (2019) on epämukavaa musiikkia, väkivallan uhrin katarttista traumankäsittelyä, jossa noisen ja äärimetallin brutaalius suodatetaan vanhan musiikin ja kamarioopperan läpi. ”Loistokkain ja pyhin valo/Uskollinen palvelija, Kristuksen ystävä/Kumarra päättymättömän yön edessä”, nousee kamarijousten murtosointujen keskeltä samaan aikaan arkaaisen kirkkomusiikillisena ja kansanmusiikillisena Kristin Hayterin laulu, esinäytöksenä tulevalle. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin hän huutaa ”Saatana, vahvista minua” äänihuulet ruvettavalla tavalla pahaenteisen pianon, takovan isorummun ja metallisen irtotavaran kalinan päälle. Lingua Ignotan Caligula on Populaaritaidetta-palstan tähänastisista levyistä […]

  Oululainen oopperatenori, vanhempi konstaapeli Petrus Schroderus ei ole antanut pandemian hidastaa musiikin tekemisen tahtia. Hän ryhtyi tuottamaan videomateriaalia verkkoon, ja Rakasta elämää -video upposi syvälle venäläisten sydämiin. Hän on tällä hetkellä tunnetuin suomalainen klassisen puolen laulaja itänaapurissa. YouTubessa ja Tiktokissa hänen videoidensa katsojamäärät lasketaan miljoonissa. Petrus Schroderus istuu oulunsalolaisen paritalon olohuoneessa pianon ääressä. Hän kertoo korona-ajan kuulumisiaan, kajauttaa välillä esimerkkejä siitä, mitä musiikillisesti milläkin asialla tarkoittaa; miten haasteellista nimenomaan venäjän kielen ääntäminen voi joskus […]

Music Finland jakoi vuoden 2021 Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon Fennica Gehrmanille yhtiön pitkäjänteisestä ja uraauurtavasta musiikkikustannustyöstä sekä suomalaisen taidemusiikin ja säveltäjien kansainvälistämisestä. Millä keinoin nykymusiikin säveltäjä saadaan ‘breikkaamaan’ kansainvälisillä markkinoilla? Fennica Gehrmanin vientipäällikkö Henna Salmela on vienyt suomalaisten säveltäjien musiikkia maailmalle jo yli 30 vuoden ajan. Tammikuussa 2022 Salmelan työpöydällä on muun muassa Jean Sibeliuksen Konserttialkusoitto, jonka orkesteripartituurin Fennica Gehrman julkaisi loppuvuodesta 2021. Kapellimestari Tuomas Hannikaisen rekonstruoimaa teosta ei ole esitetty sitten 1900-luvun alun. Salmela on levittänyt […]

  Kansanmusiikkiperheen kuopus Aili Järvelä valitsi viulun sijaan uran musiikin moniosaajana. Tunnustusta tuli, kun Helsingin Sanomien lukijat äänestivät Järvelän kappaleen vuosituhannen 50 parhaimman listalle.   Joulukuussa koettiin juhlahumua pandemian rajoissa, kun pelimannit kokoontuivat maskit päässä soittamaan videoyhteyksien päähän. Kaustislainen viulumusiikki valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. ”Pidin listalle pääsemistä melko varmana. Sen verran pieteetillä asiaa edistettiin ja pitkään. Kaustislainen viulunsoitto ansaitsee paikkansa aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa ja syystä”, muusikko Aili Järvelä kertoo. Järvelä on laulaja, muusikko, säveltäjä, […]

Suomalaisen jazzkentän tunnetuinta ei-muusikkoa veikkailtaessa on kärkisijoilla levytuottaja, festivaalikuraattori, DJ, kirjoittaja ja graafinen suunnittelija Matti Nives, jonka työssä yhdistyvät sekä laajempi visio että tee-se-itse -ote.   Matti Nives, 42, istutti tärkeät siemenet vuonna 2009 perustaessaan We Jazzin saksofonisti Timo Lassyn kanssa. Alun perin kyse oli klubi-illoista, joissa soitettiin jazzia levyiltä, mutta toiminta laajeni vuonna 2011 osakeyhtiöksi, 2013 elävän musiikin festivaaliksi ja lopulta levy-yhtiöksi, levykaupaksi ja aikakauslehdeksi. We Jazzin fokus on kansainvälinen: jo katalogin kahdeksas albumi […]

Hifikaiuttimien valmistajia esittelevän artikkelisarjan jatkona on paikallaan tarkastella kaiutinkuuntelun vaihtoehtoa. Sennheiser tunnetaan laadukkaista kuulokkeistaan.   Joskus mielimusiikkiaan haluaa kuunnella vähän lujempaa. Siitä seuraa ongelmia ainakin kerrostalossa, jossa äänieristykset ovat mitä sattuu. Omassakin kodissa elämänkumppani tai muut perheenjäsenet saattavat siitä häiriintyä. Silloin on syytä napsauttaa kaiuttimet pois päältä ja panna korville kunnon kuulokkeet. Nykypäivänä tarjolla on korkealuokkaisia kuulokkeita kohtuulliseen hintaan, ja hyvä kuulokepari tarjoaakin kaiutinkuuntelulle tervetulleen vaihtoehdon. Laatumikrofoneistaan tunnetun, perinteisen Sennheiserin valmistamia, keskivertoa parempia – ja samalla […]

Leevi Madetojan kymmenen viimeistä elinvuotta olivat viina- ja lääkehuuruista painajaista, josta aikanaan kohteliaasti vaiettiin. Säveltäjän perintöä olisi nyt syytä arvioida uudelleen, mutta ehditäänkö sävellyskäsikirjoitukset pelastaa, ennen kuin on liian myöhäistä? Leevi Madetoja (1887–1947) on säveltäjä, jonka nimen tuntevat kaikki, mutta musiikkia harvemmat, lukuun ottamatta ehkä joululaulua Arkihuolesi kaikki heitä tai Pohjalaisia-oopperan kansanlaulukohtauksia. Siksi Madetoja olisikin oiva valinta vaikkapa Helsingin Kaupunginorkesterin HUOM – Historian unohtamat orkesterimusiikit -projektiin, ellei hän sattuisi olemaan väärää ”etuoikeutettua” sukupuolta. Madetoja tosin […]

Klaus Mäkelä on saanut johdettavakseen kaksi luonteeltaan ja traditioltaan erilaista huippuorkesteria, Oslon filharmonikot ja Pariisin orkesterin. Yhdistelmä ruokkii hänen musiikillista mielikuvitustaan, ja keväällä ilmestyy uran tähän asti tärkein levyuutuus: Sibeliuksen sinfoniat oslolaisten kanssa Decca-yhtiölle. Koronasulun äänityssessio tuotti vapautuneen tuloksen. Klaus Mäkelän spurtti orkesterimaailman huipulle on ollut hengästyttävä. Kun häntä viimeksi haastateltiin Rondoon neljä vuotta sitten, menossa oli debyyttien suma. Niistä siivilöityi kaksi orkesteria, joiden kanssa kemiat synkkasivat erityisen hyvin: energinen Oslon filharmonikot ja ranskalaisittain herkkä […]

Helsingin kaupunginorkesteri ei ole ainut, joka hakee ylikapellimestaria, sillä Tampere Filharmonialla asia on myös ajankohtainen. Maailmalla kysytyllä Santtu-Matias Rouvalilla on Tampereelle aikaa enää neljä viikkoa vuodessa, ja hän itsekin pitää sitä epäreiluna. Asia saanee vauhtia, kun orkesterin uusi intendentti julkistetaan keskiviikkona.   Viime viikolla spekuloin Helsingin kaupunginorkesterin konsertin yhteydessä, miten sen johtanut Dima Slobodeniouk sopisi Susanna Mälkin seuraajaksi orkesterin ylikapellimestarina. Hyvin sopisi – hän on selkeästi nousu-uralla olevista keskipolven kapellimestareista realistisimmin saatavilla, sillä hänen sopimuksensa […]

Gradientin meriitit suuntaavien laatukaiuttimien valmistajana tunnustetaan laajalti, ja sekin tiedetään, että yritys lähestyy kotikuuntelun haasteita hieman eri kantilta kuin muut. Tänään porvoolaisen perheyrityksen vetovastuussa on jo seuraava sukupolvi. Nimenä Gradient saattaa soittaa monen taidemusiikista pitävän kelloja. Tämä johtuu siitä, että kun Jorma Salmi perusti yrityksensä vuonna 1984, Sibelius-Akatemiassa innostuttiin yhtiön ensimmäisestä kaiutinmallista niin, että niitä päädyttiin tilaamaan suuria määriä. Uunituoreen yrityksen ensimmäinen vuosi vierähtikin Sibiksen tilauksen täyttämisessä. Ja siitähän viidakkorumpu lähti kumisemaan. ”Kun muistelee, keitä […]

Länsimainen nuottikirjoitus on muuttanut hitaasti muotoaan pitkän historiansa aikana. Vaikka tietyt standardit ovat pitäneet pintansa jo vuosisatoja, syntyy uusiin tarpeisiin uusia merkitsemistapoja. Puhuakseen kieltä ei tarvitse sitä osata lukea tai kirjoittaa; luku- ja kirjoitustaito kuitenkin helpottaa elämää ja avaa uusien mahdollisuuksien kirjon. Sama pätee musiikkiin: pelkästään kuulon varassa on tehty upeaa taidetta, mutta uuden oppiminen ja laajan ohjelmiston muistaminen helpottuvat huomattavasti, jos olennaisen informaation siitä, mitä on tarkoitus laulaa tai soittaa, voi tallentaa kirjoitettuun muotoon. […]