ARTIKKELIT

  Ooppe Skaalan ja Opera Boxin suurtuotanto Philip Glassin Akhnatenista on siirretty koronarajoitusten vuoksi syyskuulle. Uudet esityspäivät Aleksanterin teatterissa ovat 24.–26.9. Muinaiseen Egyptiin sijoittuva teos on ajankohtainen paitsi musiikiltaan niin myös sanomaltaan, onhan siinä kyse poliittis-uskonnollisesta idealismista ja vanhoillisten vallankaappauksesta, kirjoittaa Glass-tutkija John Richardson.   Akhnaten on jäänyt Philip Glassin tuotannossa Einstein on the Beachin ja uudempien oopperoiden varjoon. Niitä ovat Walt Disneyn elämää käsittelevä The Perfect American tai Amerikan löytöretkiä ja sci-fi fantasioita kuvaileva The […]

  Aasialaiset ovat jo pitkään vaikuttaneet klassisen musiikin kärjessä, mutta miten he kulttuurisen kanssakäymisen ja vaikutteiden vaihdon kokevat? Kolme Suomessa asuvaa aasialaistaustaista muusikkoa vastaa.   Aasialaiset muusikot voittavat orkesterien koesoittoja ja musiikkikilpailuja ympäri maailmaa, ja muutos on nähty selvästi myös suomalaisissa orkestereissa. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus niissä on suurin Suomen taidelaitoksista. Orkesterien rekrytointi toteutuu kansainvälisiä kanavia käyttäen, ja töihin haetaan koesoitolla, joista vähintään ensimmäinen kierros soitetaan sermin takana. Tällöin testataan ainoastaan soittotaitoa, ja kansallisuudella ja paikallisen […]

    Kuopiossa valmistuu uusi ooppera Minna Canthista. Se yrittää rikastuttaa kirjailijan vakavaa julkisuuskuvaa älykkään leikkimielisyyden suuntaan. Ensi-ilta on vuoden kuluttua.   Kuopion musiikkipiirit ovat jo vuosia tuskailleet paikallisten oopperaproduktioiden puuttumista rahoitusongelmien ja niistä johtuvan turhauman vuoksi, samaan aikaan kun esimerkiksi Tampereella on tehty oopperaa säännöllisesti. Nyt kuitenkin alkaa tapahtua muutaman vuoden tauon jälkeen. Aihe on tekijöiden mielestä herkullinen paikallisesti ja miksei valtakunnallisestikin: Kuopiossa pitkään vaikuttaneen Minna Canthin (1844–1897) värikäs ja laajalti suomalaiseen kulttuuriin vaikuttanut […]

Olavi Louhivuori nousi jo nuorena Suomen näkyvimpien jazzrumpalien joukkoon, ja kansainvälinen ura on pian kestänyt kaksikymmentä vuotta. Orkesterisäveltämisen ja kokeellisen elektronisen musiikin kaltaiset sivuraiteet pitävät uutuutta tekemisessä yllä.   Korona keskeytti Olavi Louhivuoren (s. 1981) kiivaan esiintymis- ja levytystahdin. Kipparoimiensa Superpositionin ja Oddarrangin lisäksi Louhivuori toimii rumpalina Elifantreessa, Ilmiliekki Quartetissa, pohjoismaisessa SkyDive Triossa sekä Alexi Tuomarilan ja Joona Toivasen trioissa, joista kaikki ovat viimeisen kolmen vuoden aikana julkaisseet uusia levyjä. Siinä sivussa Louhivuori on levyttänyt […]

  Varhainen sähkömusiikin hitti-instrumentti theremin on ehtinyt sadan vuoden ikään. Vahingossa keksitty soitin on innostanut orkesterisäveltäjiä, värittänyt kauhuelokuvia ja löytänyt kotinsa kokeellisesta nykymusiikista.   Vuonna 1920, kauan ennen syntetisaattoreita, rumpukoneita ja sähkömusiikin studioita, ja vajaa vuosikymmen ennen Hammond-urkuja ja Ondes Martenot’ta, nuori venäläinen fyysikko Lev Termen kehitti konetta, joka kykenisi mittaamaan kaasujen ominaisuuksia radioaalloilla. Vekotin kuitenkin päästi omituista ujeltavaa ääntä, jonka korkeus muuttui sen mukaan, miten kaukana Termen oli antenneista. Selloa soittaneena hän tajusi laitteen […]

    Kirill Gerstein on pianon virtuoosi mutta samalla paljon muuta: opettaja, ajattelija, uuden musiikin esitaistelija ja jazzinkin taitaja. Muusikko ei hänen mielestään saa koskaan lakata kysymästä kysymyksiä ja luopua opiskelijan uteliaasta asenteesta.   Paljon mieluummin olisin tavannut kasvokkain”, huokaa Kirill Gerstein puhelimeen kotoaan Berliinistä. Sovittu haastattelu ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertti olivat peruuntuneet pääkaupunkiseudun koronarajoitusten vuoksi. Venäläis-amerikkalainen pianisti tykkää puhua musiikista, pitkään ja analyyttisesti, se onnistuu parhaiten suoralla kontaktilla. Siksi hän ei usko, että soitonopetus […]

  Matti Heinonen on äänittänyt musiikin yli tuhannelle äänilevylle. Kun korona iski keväällä 2020, työn painopiste siirtyi orkesterien konserttien striimauksiin eli verkkolähetyksiin. Kysyntä niille oli kovaa.   Lahden Sibeliustalossa on orkesterilavan takatiloissa rekanmentävät ovet, joista Matti Heinonen on ajanut ison ulkotuotantoautonsa lämpimiin sisätiloihin. Tämä on kätevää: kameroiden ja mikrofonien kaapelit voi vetää konserttisalista autoon kuivilla pinnoilla. Okko Kamun johtamalla Sinfonia Lahdella oli Sibeliustalossa 12. marraskuuta ohjelmassaan kiinnostava harvinaisuus: Xaver Scharwenkan (1850-1924) ensimmäinen pianokonsertto, solistinaan Risto-Matti […]

Viisi aikoinaan barokkikipinän saanutta vaskipuhaltajaa perusti kvintetin, jonka tarkoituksena on perehtyä romantiikan ajan vaskisoittimiin. Arkistoja penkoessa saattaa paljastua, millaista vaskikulttuuria Suomessa taannoin oli.   1970–80-luvuilla Euroopassa vakiintunut vanhan musiikin liikehdintä aloitti uurastuksensa barokin, renessanssin ja keskiajan musiikista, mutta jo varhain periodisuuntaus lähti hivuttautumaan aikajanalla eteenpäin. Romantiikan ajan musiikin historiatietoiseen esittämiseen ovat Suomessakin paneutuneet monet muusikot, ja aikakauden pianoja, kitaroita ja puhaltimia näkee konserteissa yhä useammin. Nyt Suomeen on perustettu uusi yhtye tuomaan lisävaloa periodipuhaltimien maailmaan: […]

Suomalaiskuoroilla on ollut vankka tahtotila jatkaa toimintaansa mahdollisimman turvallisesti siitä huolimatta, että kuorolaulun vaarallisuutta on toisteltu mediassa. Kuorolaulun tuomat hyvinvointivaikutukset nousevat arvoon arvaamattomaan juuri kriisiaikana. Päästäänkö alkuvuodesta konsertoimaan?   Zoom-työpajoja, ulkoilmaharjoituksia, esiintymistä turvavälein ja maskit kasvoilla. Kun koronapandemia iski Suomeen, kuorot eivät lannistuneet. Yhteiskunnan ollessa keväällä kiinni etäharjoittelusta tuli normi, ja syksyllä kulttuurielämän käynnistyttyä kuorot aloittivat toimintansa tiukoin turvatoimin – olosuhteissa, joissa normaalitilanteessa ei kukaan kuvittelisi pystyvänsä laulamaan. Poikkeusaika tekee kuitenkin sopeutuvaiseksi. Sinnikkyys kertoo siitä, […]

  Kun seuraa urheilua, ei voi olla huomaamatta, että tapahtumat ovat täynnä musiikkia. Pesäpallo- tai jalkapallo-ottelun yhteydessä saattaa ilmaan kajahtaa myös vanhoja perinteikkäitä marsseja, kuten Vanhat Toverit tai Kwai-joen sillan marssi. Jo 1900-luvun alussa musiikin avulla tuettiin urheilua sen tehtävässä kasvattaa elinvoimaisia kansalaisia.   Ensimmäiset kansalliset laulu- ja soittojuhlat Suomessa järjestettiin Kansanvalistusseuran toimesta vuonna 1884. Nämä juhlat mielletään useimmiten nimenomaan ”laulujuhliksi”, mutta tutkijat Kerstin Smeds ja Timo Mäkinen ovat huomauttaneet, että urheilusta tuli varhaisessa vaiheessa […]

Säveltäjä, harpisti ja performanssitaiteilija Salla Hakkola tekee nykyään juuri sitä, mikä häntä huvittaa. Aina näin ei ole ollut.   Hakkola oli jo lapsena luova. Hän sävelsi omia kappaleita ja soitti niitä pianolla innoissaan. Säveltäminen loppui soittoharrastuksen muututtua vakavammaksi. “”Musiikkioppilaitos ei tuolloin kannustanut oman musiikin tekemiseen, ja intoni laantui”, Hakkola muistelee. “Sanottiin, että ‘soita mieluummin vain asteikoita, niin opit joskus soittamaan sitä oikeaa musiikkia´” Säveltämisestä ei sen koommin puhuttu. Vasta, kun Hakkola oli saapunut vaihto-oppilaana Mexico […]

Sarjassa esitellään taiteellisesti korkeatasoisia 2000-luvun albumeita klassisen musiikin ulkopuolelta. Amerikkalaisen Kayo Dot -yhtyeen debyyttialbumi Choirs of the Eye (2003) ei päästä kuulijaansa helpolla: unenomaiset metamorfoosit vievät hauraista falsettilauluista ja atonaalisesta kamarimusiikista kohti raakoja särövalleja ja takaisin.     Multi-instrumentalisti Toby Driver (s. 1978) oli jo vuosituhannen vaihteessa jonkinasteiseen kulttimaineeseen nousseen maudlin of the Wellin kanssa pyrkinyt säveltämään tiedostamattomansa ohjaamana, inspiroituen muun muassa valveunista. Yhtye käytännössä loi nahkansa Kayo Dotina, muuttuen vahvemmin Driverin projektiksi, ja jatkoi […]