Kenelle kulkuset soivat
Joulumusiikki on yhteisöllinen rituaali – ja siksi se monia ärsyttää. Joulumusiikkia ja lauluja inhotaan samasta syystä kuin niitä rakastetaan. Kyse on riiteistä, menoista ja toistosta – ja myyteistä niiden takana. Ne kiinnittävät nykyihmiset menneisiin, luovat yhteisöä sekä tässä ja nyt että historiassa. Sellainen voi ärsyttää nykyihmistä, joka tahtoo olla yksilö. Rakastettu joululaulu kertoo olemassaolollaan meistä osana yhteisöä ja traditiota. Joka vuosi kerrotaan juttuja, että joulu on alkujaan pakanallinen talvijuhla. Ateisti muistaa puhua muinaisgermaanisesta […]
Uusiutuuko kuorojen joulu?
Joulu on kuoroille vuoden tärkein sesonki. Pureeko perinteinen joulukuvasto vielä arvotiedostavaan sukupolveen? Ja kuinka innostua vuosi toisensa jälkeen samasta teemasta? Kysyimme kolmelta y-sukupolven edustajalta. Jouluohjelmistoon liittyy paljon omakohtaisuutta ja muistoja, joten se on sillä tavalla erilainen ohjelmisto”, sanoo Lahden Naislaulajia, Savolaisen Osakunnan laulajia (SOL) ja laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tyttäriä luotsaava kuoronjohtaja Sabrina Ljungberg, 30. Jouluohjelmiston suunnittelu onkin tasapainoilua perinteen ja uuden välillä. Perinteisen ystäväksi tunnustautuu ainakin 28-vuotias yleisön edustaja, tohtorikoulutettava Henri Satokangas. […]
Naiset nousevat nõ-näyttämölle
Miehisempää taidemuotoa on vaikea kuvitella kuin japanilainen, 650 vuotta vanha nõ-teatteri, mutta nyt naiset ovat nousemassa senkin näyttämöille. Tasa-arvo kuitenkin vaatisi koko taidemuodon ja yhteiskunnan uudistumista, ja se ei ole Japanissa helppoa. Mieskuoro örisee kurkun uumenista, ja sen huudahdukset, lyömäsoittimien paukahdukset ja huilun vihellykset alkavat tihentyä, kun vanhan puutarhurin haamu astelee lavalle. Puutarhuri oli rakastunut hovineitoon, joka pani hänet julmaan kokeeseen: kanna raskasta kiveä talon ympäri, niin saat rakkauden. Toisin kävi, ja […]
Orkesteri tuo rytmiä jääkiekko-otteluun
Sinfoniaorkesteri jalkautui uuteen ympäristöön, kun Vantaan viihdeorkesteri ja Vaskivuoren lukion kamarikuoro säestivät kahden jääkiekkojoukkueen kohtaamista Helsingin jäähallissa. Red Classics -nimeä kantaneessa liigaottelussa kohtasivat TPS ja HIFK. Orkesterin tuominen lätkäkatsomoon oli osa HIFK:n yhteistyökumppanin Sinebrychoffin 200-vuotisjuhlallisuuksia. Jääkiekkoa ja sinfoniaorkesteria ei yleensä tavata seurata samoilla areenoilla, saati saman yleisön parissa. Siksi nurkkakatsomossa komeileva orkesteri herättikin syksyllä välitöntä uteliaisuutta loppuunmyydyn Nordiksen katsomossa. Äkkiseltään voisi ajatella, että lätkämusiikin soitteleminen olisi muusikoille helppo keikka – ollaanhan tuttujen […]
KUORO OTTAA KANTAA
Taidetta taiteen vuoksi -eetos istuu vahvana myös harrastelijatoimintaan pohjautuvassa kuoromaailmassa. Maan kärkikuorot ovat kuitenkin joukolla alkaneet ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhteiskunnallisia aiheita ehkä arastellaan kuorojen parissa, koska ei haluta leimautua porukaksi, joka ratsastaa esimerkiksi ilmastonsuojelulla,” toteaa Juho Vanamo Mieskuoro Eugasta. Ylioppilaskunnan Laulajien (YL) taiteellinen johtaja Pasi Hyökki puolestaan näkee nousseen trendin paluuna kuoromusiikin juurille. ”Olen iloinen, että kuoronjohtajat ovat alkaneet teemoittaa konsertteja yhteiskunnallisesti. Maailma ei ole vielä valmis,” Hyökki kannustaa. Kulttuurisesta omimisesta on puhuttu […]
Hänen on kuoltava
Klassisten oopperoiden naiskuvat ovat monin paikoin kylmääviä. Miksi sankarittarien on kärsittävä niin paljon, kuoltava ja tultava hulluiksi? Millaisia sävyjä laulajat löytävät juonikonventioiden ja yhteiskunnallisen kontekstin puristamista hahmoista? Entä miten roolihahmo rakennetaan? Ooppera käyttää voimanlähteenään naisten kuolemia, mutta musiikin lumoavuus saa meidät unohtamaan, mistä ihmeellinen draama ja puhdistavat kyyneleemme ovat peräisin. Näin argumentoi ranskalainen filosofi Catherine Clément vuonna 1979 ilmestyneessä teoksessaan Opéra, ou la défaite des femmes (Ooppera eli naisten tuho). Nykykuulija suhteuttaa oopperat syntyajankohtaansa […]
Hilja Grönfors pelasti kaaleenlaulut katoamasta
Pelimannimuotokuvia, osa 14: Mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors huomasi 1990-luvulla romanien lauluperinteen olevan katoamaisillaan ja aloitti keräystyön, joka jatkuu tänäkin päivänä. Useampien levytysten lisäksi on romanien kansanlauluja saatu tänä vuonna vihdoin kirjan kansien väliin. A. O. Väisänen, Elias Lönnrot ja Erkki Ala-Könni ovat tuttuja nimiä kansanperinteen kerääjistä puhuttaessa, mutta listaan on syytä lisätä myös Hilja Grönfors, jonka työ Suomen romanien musiikin elvyttäjänä ja esittäjänä on palkittu mm. mestarikansanlaulajan arvonimellä, Suomi-palkinnolla, Etno-Emmalla ja Kalevalaseuran tunnustuspalkinnolla. 1990-luvun puolessa […]
Thielemann vaalii romantiikan mahlaa
Christian Thielemann voi olla maailman paras Wagner- ja Strauss-kapellimestari, saksalaisuuden pyhän Graalin vartija, kunhan hän malttaa olla tuomatta omaa egoaan työhön. Rondo seurasi hänen johtamiaan esityksiä syksyn aikana Wienissä ja Tokiossa. Christian Thielemann, 60, on viimeinen mohikaani aikana, jolloin kapellimestarin täytyy olla monipuolinen, avoin ja joviaali. Hän on rehellisen konservatiivinen keskittyessään saksalaisromanttiseen ohjelmistoon. Hän on rajoittanut uransa viime vuosina saksalaiselle kielialueelle, joiden huippuorkestereita hän johtaa mielellään myös niiden Aasian-kiertueilla. Lentokoneissa istumisen sijaan hän […]
Mackenzie soitti suomalaisten sydämiin
Pianisti Mackenzie Melemed on parin vuoden aikana konsertoinut useammilla Suomen paikkakunnilla kuin moni suomalainen kollegansa, ja hän haluaa luoda kontaktia yleisöön puhumalla konserteissa niin musiikista kuin kalakukoista – suomeksi ja savoksi. Avosydäminen taktiikka on onnistunut, ja suomalaiset ovat ottaneet hänet omakseen. Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Rovaniemi, Mänttä, Sysmä, Kauniainen. Amerikkalainen pianisti Mackenzie Melemed luettelee paikkakuntia, joissa hän on parin vuoden aikana esiintynyt, joko orkesterin solistina tai sooloilloin. Luvassa on pian ainakin Hämeenlinna […]
Historiallisten naismuusikoiden jäljillä
Uusi suomalainen tutkimus historiallisista naisorkestereista antaa yhtä aikaa sekä valaisevan että huvittavan kuvan siitä, miten naisten soittamiseen suhtauduttiin. Tänä syksynä ei ole voinut välttyä kuulemasta kiivaanakin käynyttä keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta musiikkielämässä. Aivan kuin tilauksesta julkaistiin Nuppu Koiviston väitöskirja Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle – Naisten salonkiorkesterit ja varieteealan transnationaaliset verkostot Suomessa 1877–1916. Tutkimus raottaa ovea yhteen musiikkimaailman unohdetuista salaisuuksista: kiertueillaan Euroopan ravintoloissa soittaneisiin naisorkestereihin. Tieto 1800-luvun lopun salonkiorkestereista, joissa valtaosa muusikoista oli […]
Hassen ooppera esiin kätköistä
Helsingin barokkiorkesteri tarjoaa uudenvuodenaaton konsertissaan todellisen harvinaisuuden, JOHANN ADOLPH HASSEN 282 vuotta arkistojen kätköissä lojuneen oopperan Irene. HASSEN IRENE SAI kantaesityksensä Dresdenin hovioopperassa 6.2.1738, ja sillä juhlittiin ruhtinatar Annan syntymäpäiviä. Arvattavaksi jää, oliko kyseessä kunnioitus vai satiiri, sillä oopperan juoni on harvinaisen kitkerä sisältäen jopa insestin aineksia. Tarinassa keisarinna Irene hallitsee Bysanttia alaikäisen poikansa Isaccion sijaisena ja on rakastunut itseään paljon nuorempaan Niceforoon, joka on hänen luotettunsa Oresten poika. Samalla Isaccio on rakastunut Niceforon […]
Toista kohti kurkottaen
Säveltäjä JUHA T. KOSKISELLA on läheinen suhde japanilaiseen kulttuuriin. Hän kertoo saamistaan vaikutteista ja kulttuurien välisestä ristipölytyksestä. Kotonsoittaja Nobutaka Yoshizawa tilasi minulta sooloteoksen resitaaliinsa 17-kieliselle bassokotolle. Teos sai nimekseen Usugôri, jonka voisi suomentaa ”heikoilla jäillä”. Vaikka teoksen nimi etupäässä viittaa myöhäissyksyyn, voi sen myös nähdä metaforana kanssakäymisen haasteista kaukaisen kulttuurin edustajien kanssa. Parhaimmillaan kanssakäyminen on positiivisen luovaa toinen toisensa kuuntelua. Silloin syksyn punaiset lehdet loistavat kauniisti vastajäätyneen joen pinnalla, kuten teokselleni inspiraation antaneessa nô-näytelmässä […]