ARTIKKELIT

Pelimannimuotokuvia, osa 20:   Henkilökuvasarja päättyy Senni Valtoseen, jonka voi löytää niin kanteleen, kansanhuilujen kuin kirkkourkujenkin parista. Kansanmuusikon ja kanttorin harvinaisen yhdistelmän lisäksi viihtyy rönsyilevä multi-instrumentalisti myös teatterin lavalla.   Senni Valtoselta ei löydy helppoa vastausta siihen, miten hän määrittelisi itsensä muusikkona. ”Ajattelen, että on rikkautta tehdä monenlaista, mutta toki huonoina päivinä tämä voi olla paha kysymys itsetunnolle, kun saattaa tuntua, etten kuulu mihinkään ryhmään”, Valtonen tuumii kahvilassa kivenheiton päässä kanttorin työpaikastaan Munkkivuoren kirkossa. ”Kansanmuusikkona […]

Markus Vanhala jakaa aikansa kahden yhtyeen kesken. Omnium Gatherumin ja Insomniumin kitaristin elämässä musiikki on läsnä 24/7.   Kotkalainen Markus Vanhala ymmärsi aikoja sitten, että kiertävä muusikko tienaa kunnolla vain valtaamalla riittävän laajan reviirin. ”Vuoden 2011 Tuska Open Air -konserttiin valmistautuessa laskeskelin, että edessä on aika tarkkaan viidessadas soittamani keikka. Sittemmin olen seonnut laskuissa”, kertoo 38-vuotias kitaristi. Tuolloin lavalle oli nousemassa hänen 1996 perustamansa metalliyhtye Omnium Gatherum.   Esiintymisten valtavaa kokonaismäärää selittää, että Vanhala tunnetaan […]

Pelimannimuotokuvia, osa 19: Multi-instrumentalisti Eero Grundströmissä on jotain paradoksaalista. Hänellä on laaja sivistys kansanmusiikin perinteestä, ja hän toimii siitä syvästi ammentaen ja sitä kunnioittaen mutta väistää sekä museoidun pelimannimuotin että nykykansanmuusikon stereotyypin.   Siinä missä suurin osa kansanmusiikin parissa toimivista kosketinsoittajista on tänä päivänä ensisijaisesti pianisteja, Eero Grundström ei soita pianoa juuri lainkaan, vaan kokee vanhempaa kerrostumaa olevan urkuharmoonin – käytännön syistä nimenomaan matkaharmoonin – pääsoittimekseen. ”Luovuin pianosta jossain vaiheessa. Se ei ollut kauhean tietoinen […]

  Kaija Saariaho kääntyy uusille urille oopperassaan Innocence, joka nähdään kesällä Ranskassa ja tammikuussa Suomessa. Musiikki kumpuaa yhdeksän eri kielen soinnista, ja runsas roolijoukko sisältää myös näyttelijöitä. Sofi Oksasen libretto siivittyy Helsinkiin sijoittuvaksi trilleriksi.   Kaija Saariaho vastaa maaliskuun puolessavälissä Skype-puheluun Helsingin-asunnostaan, jossa hän juuri Ranskasta tulleena vietti karanteenia. Reissu oli muutenkin epäonninen, sillä Helsingin kaupunginorkesterin peruttua kauden konserttinsa kantaesitystään jäi odottamaan myös säveltäjän uusi orkesteriteos Vista. ”Tällaista se on nyt meillä kaikilla – emme voi […]

    Urkuri Kalevi Kiviniemi lienee yhä Suomen eniten levyttänyt klassinen muusikko, mutta pianisti Jouni Somero tulee perässä: sadas levy on tulossa ulos. Hän on myös toiminut alansa apostolina soittamalla 40 vuoden ajan konsertteja pienillä paikkakunnilla ympäri Suomea.   On aivan sama, soittaako Pariisissa vai Paraisilla, Torniossa vai Tokiossa, kun päämäärä on sama: välittää musiikkia ihmisille niin hyvin kuin pystyy”, tiivistää Jouni Somero uransa moton. Harva pianisti on kolunnut pieniä paikkakuntia niin paljon kuin hän. ”Olen kiertänyt kaikki […]

  Dresdenillä on suuri kulttuurikaupungin perinne, joka törmää traagiseen lähihistoriaan ja nykypäivän poliittisiin vastakkainasetteluihin. Rondon lukijamatkalla nousivat esiin niin sodan muistelut kuin perinteen uudistumisen vaatimukset.   Dresdenin kuuluisa Staatskapelle on järjestänyt jo vuosikymmeniä kaupungin pommituksen muistokonsertteja, joissa ei anneta aplodeja vaan noustaan lopuksi viettämään hiljaista hetkeä. Pommikoneiden kylvämä tuho 13.–15.2.1945 siviilikaupunkiin, jossa ei ollut mitään sotilaallis-strategisesti merkittävää, pelkkänä viime hetken kostona, kuului Britannian ja Yhdysvaltain tekemiin sotarikoksiin yhtä lailla kuin natsi-Saksan aikaansaamat kauhutkin. Tällä kertaa […]

Ranskalaiskapellimestari Clément Mao-Takacsin matka Kaija Saariahon musiikin parissa on kulkenut ihastuksesta yhteistyösuhteeseen ja luottokapellimestariksi.”On valtava onni saada tuntea tällainen säveltäjä omana aikanaan”, hän sanoo.   Hullaantuminen tapahtui jo lapsena: kymmenvuotias Clément Mao-Takacs oli innostunut pohjoismaisista säveltäjistä, kuunteli Sibeliusta, soitti Kuulan pianokappaleita – ja törmäsi yhtäkkiä Kaija Saariahon musiikkiin. ”Lumouduin tästä musiikista, se sopi mielenlaadulleni. Myöhemmin aloin kirjoittaa hänen musiikistaan ja tutustuin Kaijaan henkilökohtaisesti”, Mao-Takacs, 37, kertoo. Ranskalainen kapellimestari tunnetaan Saariaho-spesialistina. Pääsiäisenä hänen johtaa Musiikkitalossa Saariahon […]

      Musiikkitalon urkujen rakennustyö alkaa valmisteluilla ensi kesänä, ja urkutaide on saanut Helsinkiin uuden festivaalinkin. Konsertoiva urkumusiikki on kokemassa nousua. On syytä palauttaa mieliin, millainen soitin urut itse asiassa on.   Kirkkosalin perältä kuuluu vaimeaa urkujensoittoa. Pillirivistö välkähtelee valossa näyttävästi, mutta soittajaa ei näy. Moni tuntee urut etäisesti, häistä, hautajaisista ja messuista. Mutta urut ovat soittimena paljon muutakin kuin vain humisevaa taustamusiikkia ja virsien säestystä. Urut ovat sekä soitin että monimutkainen mekaaninen kone. […]

Jo barokista alkaen ovat länsimaiset säveltäjät hakeneet tietoisesti vaikutteita teoksiinsa oman kulttuurinsa ulkopuolelta. Vaikka Amerikkojen afrikkalaispohjaista perinnettä on hyödynnetty, itse emämanner on jäänyt yllättävän vähälle tutkinnalle. Millaista on musiikillinen yhteistyö pohjoisen ja etelän välillä? Mitä säveltäjät hakevat Afrikasta – entä millainen asema klassisella musiikilla on Saharasta etelään?   Afrikka on maa”, kuuluu ironinen lause, jolla viitataan stereotyyppejä vastaavaan ja yleistävään tapaan, jolla eurooppalainen ja amerikkalainen media usein käsittelee Afrikkaa – tarkemmin ottaen Saharan eteläpuoleista Afrikkaa, […]

”Itse ihailen hyvässä lyömäsoittajassa eniten monipuolisuutta.”   Mitä lyömäsoittimien takana tapahtuu? Radion sinfoniaorkesterissa ja Awake Percussion -kvartetissa soittava Jerry Piipponen päästi Rondon kurkistamaan arkeensa. Paljastui yllättäviä asioita, kuten että pankkikortti rummunkalvolla tuunaa resonanssia, ja että ohjelmistosuunnittelun saattaa ratkaista se, onko yhtyeen käytössä kuorma-auto vai paku.   Kun lyömäsoittajia on lavalla pitkä rivi, konserttikävijä osaa päätellä, että tiedossa on isoa ja värikästä musiikkia. Ja kun lyömäsoittajat nousevat jakkaroiltaan ja verryttelevät käsivarsiaan, kohta tapahtuu. Yhtäkkiä tekemistä riittää […]

Pelimannimuotokuvia, osa 18 Emilia Lajunen kantaa ylpeydellä pelimanninimikettä. Kansanmusiikin perinteessä marinoitunut viulisti soittaa niin läntistä ja itäistä perinnettä kuin tilaussävelmiä ja fuusiotakin, ehtien samalla myös toimia viulun vastuuopettajana Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä ja käsitellä tohtorikonserteissaan liikkeen vaikutusta musiikkiin.   Herman ”Pilli-Hermanni” Saxberg (1830-1909) oli Keski-Suomessa toissa vuosisadalla kierrellyt klarinettipelimanni ja arkkiveisujen sepittäjä, muttei mikään aivan harmiton laulelija. ”Hän oli vähän roisimpi pelimanni, muun muassa mahdollisesti murhasi ensimmäisen vaimonsa ja istui kymmenen vuotta vankilassa”, kertoo Pilli-Hermannin lapsenlapsenlapsenlapsi […]

Mikrotonaalinen eli perinteisten sävelten (esimerkiksi pianon koskettimien) väliin jääviä ääniä käyttävä musiikki on genrevapaata, moninaista ja elää modernistisen nykymusiikin ulkopuolellakin. Suomessa näitä soittimiakin on kehitelty niin, että sävelvälien värikäs maailma on avautumassa.   Kerran kuussa sunnuntaiaamupäivisin Amsterdamin Muziekgebouw’ssa järjestetään mikrotonaalisen musiikin matinea. Salissa on 31-sävelviritetyt Fokker-urut, jotka ovat synnyttäneet alueelle mikrotonaalisen musiikin keskittymän. Niinpä Muziekgebouw’n urkuri, suomalainen Ere Lievonen, saa tarjoilla mikrotonaalisuutta vakioyleisölle. ”Siellä on kotoisa tunnelma, hieno soitin ja upea sali”, intoilee säveltäjä Juhani […]