ARTIKKELIT

Yksityisrahoitteinen musiikkimuseo Fame avasi ovensa Helsingin uuden kauppakeskus Triplan yhteyteen. Rondo vilkaisi ovien taakse: osallistavassa ja moniaistisessa näyttelyssä eri musiikkityylit seisovat rinnakkain. ”Sijainti selvisi vuonna 2016, kun pääsimme Triplan rakentajan YIT:n kanssa sopimukseen”, kertoo Famen hallituksen puheenjohtaja Mikko Vanni. Kaksikerroksinen rakennus on yhteydessä Triplan kauppakeskukseen, ja sen alakerrassa on musiikkiaiheinen ravintola, jonka ruokalista on suunniteltu ”muusikkojen makumuistoja kunnioittaen”. Yksityiseksi yhtiömuotoiseksi museoksi 4,3 miljoonan euron suunnittelu- ja rakennusbudjetti on suomalaisessa mittakaavassa poikkeuksellinen: vain 18% rahoituksesta oli […]

Georgialaissäveltäjä Gija Kantsheli menehtyi keskiviikkona Tbilisissä 84 vuoden ikäisenä. Hän herätti huomiota lännessä 1970-luvulla näynomaisilla teoksillaan, joita entisessä Neuvostoliitossa kritisoitiin “kosmopoliittisiksi” – muistutuksena hänen mieltymyksestään jazziin – ja vielä kaukaa haetummin “dekadenteiksi”. Pitkä yhteistyö saksalaisten orkesterien kanssa ja sekasorto Georgiassa kypsytti Kantshelin vuonna 1992 jättämään kotimaansa ja asettumaan Berliiniin. 1995 Kantsheli asettui pysyvästi Belgiaan, jossa hän toimi Kuninkaallisen flaamilaisen orkesterin residenssisäveltäjänä. Kantshelin ominta alaa oli orkesterimusiikki ja hän sävelsi seitsemän sinfoniaa, joista viimeisen vuonna 1986. Sen […]

177-vuotiaan saksofonin tarinalle on vaikea löytää vertaista. Mikään muu viimeisen 200 vuoden aikana kehitetty kokonaan uusi akustinen soitin ei ole samalla tavalla kyennyt löytämään tietään niin taidemusiikkiin, jazziin kuin populaarimusiikin tyyleihin. Vaikkei saksofoni ehtinyt sinfoniaorkesterin vakiokokoonpanoon, on sille riittämiin myös klassista esitettävää, ja lisää syntyy koko ajan.   Viime toukokuussa Temppeliaukion kirkossa saatiin kuulla harvinaisen laaja kattaus suomalaisten ammattisaksofonistien työtä. Kolme Suomen aktiivisinta saksofoniyhtyettä – Akateeminen saksofonikvartetti, Saxtronauts ja saksofonikvartetti Aava – esiintyivät sekä erikseen […]

Olli-Pekka Tuomisalon kolmikymmenvuotisen uran varrella on hänelle ehditty omistaa jo noin sata sävellystä. Tutkijan luonteella varustettu klassisen saksofonin kärkinimi on kiinnostunut 1900-luvun alkupuolen pimentoon jääneistä saksofoniteoksista.   Olen kymmenisen vuotta aktiivisesti tehnyt tutkimusta suomalaisen klarinetin- ja saksofoninsoiton historiasta, ja tarkoitus on vuoden päästä julkaista kirja aiheesta”, kertoo saksofonisti Olli-Pekka Tuomisalo kahvikupin äärellä Lauttasaaren kartanon puutarhassa. ”Se keskittyy pääosin soittajien elämäkertoihin aina 1800-luvun alun orkesterimuusikoista 1950-luvulla uransa aloittaneisiin puhaltajiin. Kirjan teko on ollut hyvää vastapainoa soittamiselle.” […]

Pelimannimuotokuvia, osa 12: Suomalaisissa kansanmusiikkikonserteissa ennemmin tai myöhemmin törmää muusikkoon, joka ei ainoastaan jää mieleen persoonallisesta hiustyylistään, vaan myös soittimistaan, joita ei heti osaa välttämättä edes ammattimuusikko tunnistaa. Petri Prauda yhtäältä pyrkii sekä luomaan uutta kulttuuria että kannattelemaan traditiota.   Petri Praudasta (s. 1972) tuli citternin ja mandoliinin kaltaisten parikielisoitinten asiantuntija hieman mutkikkaampaa polkua pitkin. Tulevalle kansanmuusikolle otollisesti hän kasvoi useamman soittimen parissa. ”Musiikkiopistossa opiskelin pianoa, mutta halusin päästä orkesteriin ja sitä kautta sain sivusoittimeksi […]

  Viulisti Kreeta-Julia Heikkilä on esimerkki henkisesti vapaasta muusikosta, joka järjestää itse festivaaleja ja konserttisarjoja, pitää ovet auki maailmalle ja antaa arvojensa kuten ilmasto- ja luontokysymysten kuulua työssään. Kaupungin toimijoita ja instituutioita hän kritisoi haluttomuudesta ja näköalattomuudesta toimia tapahtumien järjestämisen helpottamiseksi.   Paljon puhutaan musiikkielämässä instituutioiden ja vapaan kentän välisestä vastakkaisuudesta. Kreeta-Julia Heikkilä on niitä muusikkoja, jotka tuntevat sen nahoissaan. Hän on kiertänyt aktiivisesti orkestereita Pohjoismaissa ja muualla, mutta nyt hän haluaa kehittyä taiteilijana ja […]

  Orkesterimuusikkoja ei ole pidetty Suomen vientivaltteina samoin kuin kapellimestareita ja laulajia. Heitä on silti maailmalla tärkeilläkin paikoilla. Tiesittekö, että peräti kahdeksalla ulkomaisella orkesterilla on suomalainen soolosellisti? Toinen yllättävä emigranttien joukko ovat kontrabasistit. Puhaltimet ja vasket ovat päättäneet pysyä kotimaassa.   Suomalaisten orkesterimuusikkojen joukkoa maailmalla on mahdotonta piirtää tarkasti. Yksinomaan Saksan 129 julkisesti tuetussa orkesterissa on 9746 muusikkoa, eivätkä luvussa ole vapaat orkesterit ja freelancerit edes mukana. Kansainvälinen liikkuvuus alalla on kasvanut niin, että yksittäisiä […]

    Richard Wagnerin oopperoiden mytologia ja sankarillisuus ovat kiehtoneet monia populaarikulttuurin edustajia elokuvantekijöistä heavy metaliin. Tulevaisuuden tuhovisiot toistuvat ja muinaisuus kolkkaa raskaasti. Marvel-maailma on oopperaa 2010-luvulle.   Wagner on korkeaa ja matalaa. Youtubesta löytyy 15-tuntisia Ring-sarjoja ja pätkä-Ring kahdessa ja puolessa minuutissa. Wagner on erityinen suosikki elokuvantekijöille, mutta niin on Giuseppe Verdikin. Oopperassa on majesteettisuutta ja mytologista resonanssia, jota elokuvat kaipaavat. Näinkö viihdevalmistamot sitten halventavat tekijöitä ja teoksia? Eivät varsinaisesti. Jos musiikki ei leviä, […]

  Piia Viitasella on harvinainen kyky ottaa kantaa julistamatta. Neljäs albumi on parasta, mitä lauluntekijä on toistaiseksi saanut aikaan.   Toukokuussa ilmestyi välinpitämättömyyttä ja itsekeskeisyyttä hyytävällä tavalla kuvaava kappale Meidän jälkeemme hiljaisuus. Muun muassa rivit ”Tää on viimeinen pikajuna kuiluun, me kylvämme tuhoa, me tuhoamme maan ja juna yskii” kiteyttivät paljon siitä, mikä aikaamme vaivaa.   Asialla oli Viitasen Piia -niminen yhtye, jota johtaa saman niminen 32-vuotias lauluntekijä. Kannanottojen tekeminen ei ole hänelle vierasta, mutta […]

Suomalaismuusikot ovat taas mennen kesän aikana saaneet työpaikkoja huipulta.Viulisti Petteri Iivonen voitti Pariisin oopperan orkesterin kovatasoisen koesoiton ja on aloittanut työnsä siellä syyskuussa. Hän on toiminut vuodesta 2017 Suomen Kansallisoopperan konserttimestarina.Lokakuun alussa myös viulisti Elina Vähälä aloittaa kovalla pestillä: Wienin Universität für Musik und darstellende Kunst -yliopiston viulunsoiton professorina. Aiemmin hän on toiminut professorina Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa, jossa myös Ralf Gothóni on opettanut.Huilisti Sami Junnonen on puolestaan voittanut koesoiton Kairon sinfoniaorkesterin soolohuilistin paikalle. Hän aloittaa lokakuussa. […]

Andris Eglītis lavasti oopperan kainuulaiseen ikimetsään   Kainuun Hyrynsalmella kuunneltiin viime elokuussa oopperaa sysipimeässä metsässä. Tuolloin Mustarinda-seuran ylläpitämällä Metsänäyttämöllä kantaesitettiin latvialaisen Anna Ķirsen säveltämä Puuooppera. Oopperan lavastuksesta vastasi taidemaalari Andris Eglītis. Latvian taideakatemiassa professorina työskentelevä Eglītis juurrutti lavastustyössä oopperan päähenkilön, metsän, lähelle yleisöä. Metsä on enemmän kuin Puuoopperan aihe. Ennen teoksen sävellystyötä oopperan taiteellinen työryhmä matkusti Kainuuseen tutustumaan Mustarinda-talon ympäristöön. Eglītis kuvaa yhteistyötä säveltäjän kanssa. ”Kävelimme metsässä ja keskustelimme siitä, miltä metsä tuntuu. Tunnelmat tuotiin […]

1970-luvulla syntynyt suomalainen muusikkosukupolvi on osoittautunut vuosien varrella harvinaisen jazzrikkaaksi. Siihen kuuluu myös saksofonisti Manuel Dunkel, joka on levyttänyt kuusi albumia oman kvartettinsa kanssa, tehnyt pitkän uran UMO Helsinki Jazz Orchestrassa sekä Espoo Big Bandissa, soittanut kansainvälisten tähtien rinnalla sekä vieraillut yli 50 äänitteellä.   Jazzin suhteen olen allround-muusikko, jos mietitään työtehtävieni moninaisuutta. Sieltä löytyy big bandia, oman kvartetin liidaamista, soolojen äänittämistä albumeille ja kertaluontoisia projekteja”, kertoo Manuel Dunkel, joka viettää loppuvuoden taiteilijaresidenssissä Pariisin Cité […]