ARTIKKELIT

Maj Lind -kilpailun tuomaristo valitsi perjantai-iltana kuusi kilpailijaa finaaliin. Jatkoon pääsivät: Alasaarela, Hannu (Suomi), Bouterey-Ishido, Jun (Uusi-Seelanti) In, So Hyang (Etelä-Korea) Kim, Jiyoung (Etelä-Korea) Melemed, Mackenzie (Yhdysvallat) Park, Hyo-Eun (Etelä-Korea) Sunnuntaina pidettävässäö kamarimusiikkifinaalissa kilpailijat soittavat pianokvintettoja Uusi Helsinki- ja Tempera-kvartettien kanssa, Keskiviikon ja torstain konserttoerässä orkesterina on Anna-Maria Helsingin johtama Helsingin kaupunginorkesteri. Värierät olivat seitsemäntuntisia istuntoja kahtena päivänä pienuutensa vuoksi vähän kovasointisessa Camerata-salissa. Toivottavasti seuraavat Maj Lindit saadaan pitää jo Sibelius-Akatemian R-talon hyvässä salissa. Itse ehdin kuuntelemaan […]

Värvide dirigendid – muusika ja modernsus Eesti kunstis, Kumu, Tallinna, 18.11.2016–27.8.2017. Olen harrastanut virolaista kuvataidetta ja musiikkia kohta 20 vuotta. Taidekriitikkona olen harrastanut kuvataidetta enemmän mutta myös musiikkia melko aktiivisesti. Olen hankkinut osapuilleen kaikki vinyylit, jotka levy-yhtiö Meloodia julkaisi. Virolaiset ovat aktiivisia kummallakin alueella – vaikka laulujuhlistaan tunnettu kansakunta on toki kuuluisampi musiikin saralla. Joka viides vuosi järjestettävät juhlat pidettiin ensimmäisen kerran Tartossa vuonna 1869, mutta vuodesta 1896 ne on järjestetty säännöllisesti Tallinnassa. Perinne on […]

    Ihmisyys, tasa-arvo ja vapaa isänmaa nousevat Jukka Linkolan oopperan Abrahamin pidot vahvoiksi teemoiksi.   Vanhan Limingan Aappolassa Pohjois-Pohjanmaalla kajahtaa 10. elokuuta ilmoille Abraham Ojanperän (1856–1916) elämäntarina pikkupojasta kuolinvuoteelle. Ojanperä oli aikansa merkittävin laulupedagogi ja laulutaiteilija Suomessa. Suomenkielisen taidelaulun suuri puolestapuhuja ja samalla myös Helsingin musiikkiopiston ensimmäinen suomenkielinen laulunopettaja oli myös värikäs tarinoija, seuramies ja herkkusuu. Jukka Linkola on säveltänyt oopperan Helena Tornbergin librettoon. Tornberg myös ohjaa teoksen. Kyseessä on Linkolan yhdestoista ooppera. Abrahamin […]

Suomalainen pianomusiikki syntyi ensimmäistä kertaa 1700-luvun lopulla Lithanderin sisarusperheestä ja Thomas Byströmin sävellyksistä. Mäntän Musiikkijuhlilla voi tässä kuussa tutustua näiden säveltäjien harvoin esitettyihin teoksiin.   Kotimainen klassismin ajan pianomusiikki saa esiinmarssin Mäntän Musiikkijuhlilla 5. elokuuta, kun pianistit Anna Kuvaja ja Eveliina Kytömäki näyttävät fortepianolla, mitä suomalaisen musiikin alkuaikoina 1700-luvun lopulla sävellettiin. Silloisen Ruotsi-Suomen alueella vaikutti muutama säveltäjä, jotka tunnettiin erityisesti pianomusiikistaan. Heistä kaksi merkittävintä olivat veljekset Carl Ludvig Lithander (1773–1843) ja Fredrik Lithander (1777–1823), jotka […]

    Claudio Monteverdi ehti säveltää teoksia kaikille oopperanäyttämön alkumuodoille yksityisistä saliteattereista mahtaviin hoviteattereihin sekä lopulta Venetsian kaupallisiin oopperataloihin, jotka toimivat kaikkien myöhempien oopperatalojen esikuvina.   Puhetta ja musiikkia orgaanisesti yhdistävä teatterimuoto, jota 1600-luvun puolivälissä alettiin kutsua oopperaksi (opera, ”teokset”), syntyi myöhäisrenessanssin aikana oppineissa piireissä, joissa pohdittiin antiikin draamojen olemusta ja esityskäytäntöjä. Varhaisimmat oopperakokeilut tehtiin suhteellisen penissä puitteissa, oppineiden seuroissa tai ruhtinaspalatsien saleissa. Kokeiluista parhaiten säilynyt ja nykyään eniten esitetty on Monteverdin Orfeus, joka sai […]

    Suomalainen beatbox-huippu Felix Zenger on tehnyt urallaan yhteistyötä niin Don Johnson Big Bandin kuin Kari Tapionkin kanssa. Elokuussa Tapiola Sinfonietta soittaa Espoo-päivän avajaiskonsertissa Zengerin sävellyksen itselleen ja orkesterille.   Hip-hopista juurtuva, läheisellä äänimaisemalla pelaava vokaalitaide sekä laajassa tilassa toteutuva orkesterimusiikki vaikuttavat epätodennäköiseltä parilta. Beatboxaajalle ja orkesterille on kuitenkin sävelletty maailmalla useita teoksia. Huomiota ovat saaneet esimerkiksi englantilaisen Anna Meredithin konsertto beatboxaaja Shlomolle ja suomalaisen Jennah Vainion Fujiko’s Fairy Tale jousiorkesterille sekä beatbox-solistille. Vainion […]

    Syyskaudella teatterinäyttämöille nousee kansainvälisten kestohittien rinnalle tukku kotimaisia kantaesityksiä: jotkut jättisatsauksia, toiset pienempiä. Katsastimme kauden tarjontaa ja kurkistimme musikaalimonttuun selvittääksemme, mitä teatterityö vaatii klassisesti koulutetulta orkesterimuusikolta.   Käyrätorvensoittaja Maria Luhtanen kertoo istuneensa musikaalimontuissa reilun vuosikymmenen, ja töitä on riittänyt niin, ettei perheenäidin ole tarvinnut musikaalikeikkojen tähden pääkaupungin ulkopuolelle matkustaa. Helsingissä hän on soittanut maan kärkinäyttämöillä, ennen kaikkea Kaupunginteatterissa, mutta myös Svenskanissa Abba-miesten Kristina från Duvemåla -musikaalissa. ”Kristina oli ison orkesterin setti. Käyrätorvelle oli kirjoitettu […]

    Essi Luttinen on tullut tunnetuksi barokkiaarioiden ja konemusiikin yhdistäjänä, ja hän vie klassisen musiikin sanomaa niin Euroviisuihin kuin Ruotsinlaivoille. Tässä kuussa hän palaa klassiseen leipälajiinsa Sevillan parturin Rosinana.   ”Cecilia Bartoli – siinä minun suurin ihanteeni”, sanoo Essi Luttinen jo haastattelun alkuvaiheessa. ”Hänen tavassaan loikkia äänityyppien yli ja laulaa siltä korkeudelta ja sitä ohjelmistoa kuin huvittaa on jotain vapauttavaa. Pelkään silti, että tällainen ilmiö ei Suomessa oikein pääse lentoon. Täällä halutaan laittaa ihmiset fakkeihin […]

  Mezzosopraano ja tutkija Päivi Järviö muistuttaa, että Monteverdin teokset ovat sävellettyä puhetta. ”Barokkimusiikin laulaen puhuminen vaatii laajennettua lauluääntä puhumisen ja laulamisen rajapinnalla sekä klassisen lauluihanteen kyseenalaistamista”, hän sanoo.   Vanhan musiikin esittämisestä on monilla edelleen käsitys jonkinlaisena tiukkaan sääntökokoelmaan perustuvana autenttisuusprojektina. Samaan aikaan periodiliike on valtavirtaistunut ja barokkimusiikin esittäminen rutinoitunut. Näin kokee 1600-luvun musiikkiin erikoistunut mezzosopraano Päivi Järviö, joka toimii tällä hetkellä Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun johtajana. ”Sibelius-Akatemialla on tällä hetkellä käynnissä useita projekteja, joissa kyseenalaistetaan […]

    Monteverdiin perehtynyt barokkiharpisti Andrew Lawrence-King muistuttaa, että monet barokkioopperaan liitetyt mielikuvat ovat romanttisesta oopperakäsityksestä kumpuavia harhoja.   1600-luvun alku on nimetty oopperan syntyajankohdaksi, mutta tuolloin eläneet säveltäjät eivät ajatelleet kätilöivänsä ooppera-nimistä musiikinlajia. He kehittelivät uudenlaista musiikkia ja tekivät kokeiluja näyttämötaiteella tietämättä, minkälaiseksi ooppera lopulta vakiintuisi, painottaa 1600-luvun musiikin asiantuntija, barokkiharpisti ja yhtyeenjohtaja Andrew Lawrence-King. Uuden näyttämömusiikin kokeellisuus huokuu esiin Claudio Monteverdin tuotannosta: hän kutsui L’Orfeotaan (1607) musiikkitarinaksi (favola in musica), rakensi seitsemännestä madrigaalikirjastaan […]

  Monteverdi 450 -juhlinnan ykkösprojekteja on John Eliot Gardinerin johtamien Monteverdi-kuoron ja English Baroque Soloists -orkesterin laaja, 13 musiikkikeskukseen Euroopassa ja USA:ssa ulottuva kiertue. He esittävät kussakin kaupungissa kaikki kolme säveltäjän oopperaa. Rondo pääsi seuraamaan sitä Venetsiaan.   John Eliot Gardiner on ollut Monteverdi-pioneereja jo puoli vuosisataa. Harva on tuonut esimerkiksi Mariavesperin loistoa ja inhimillisyyttä niin huikeana tilakokemuksena kuin hän Venetsian Pyhän Markuksen kirkossa tehdyllä tallenteella. Sääli, ettei tämä Monteverdin oma kirkko, jossa hän toimi […]

Legendoja estradilla     Tahdon voima Suomalaisten miesten keskipituus on nykyisin yli 180 senttiä, mutta kapellimestarien keskipituus – joista yhä merkittävämpi osa on tietysti naisia – on selvästi tämän alle. Se on ehkä yllättävää ammatissa, jossa pitää tulla nähdyksi peräpenkiltäkin. Arturo Toscanini (1867-1957), jonka 150-vuotissyntymää juhlitaan tänä vuonna, oli 153-senttinen. Hän oli lyhyt oman aikansakin mittapuilla. Pientä mittaa on ammattikunnassa usein kompensoinut luja tahto. Lyhyenä on pidetty myös Napoleonia (168 cm), jonka nimeä kantava kompleksi […]