ARTIKKELIT

Eilen päättynyt Meidän Festivaali ei epäitsekkäästi tuonut sanallakaan esiin 20-vuotisjuhlavuottaan. Sen sijaan tiukka yhteiskunnallinen fokus palasi rytinällä viime vuoden välivaiheenomaisen, sekalaisen kattauksen jälkeen. Meidän Festivaalin kannattaa pitää kiinni valitsemastaan tiestä, jossa taide ja laajempi konteksti kommunikoivat poikkeuksellisella tavalla. Äänioikeus-otsikolla kulkenut viikko kiertyi napakasti päiväkohtaisten teemojen ympärille. Monitaiteisen identiteetin lippua piti yllä uutuus, Järvenpään Studio123 -elokuvateatterin täyttänyt liikkuvan kuvan tapahtumapäivä. Konsertit herättivät ajatuksia mm. alkuperäiskansojen oikeuksista, identiteeteistä, kommunikaatio-ongelmista sekä valtarakenteista, ja puhujat vaihtelivat psykoanalyytikosta feministibloggariin. Avauskonsertissa […]

Helsingin juhlaviikkojen tärkeimpiin musiikkianteihin kuuluu Väinö Raition oopperan Prinsessa Cecilia esitys Hannu Linnun johtamassa RSO:n konsertissa 17.8. Teos on sävelletty 1933, ja se on nukkunut 80 vuotta Ruususen unta. Aikanaan se sai myönteiset kritiikit. Friedrich Ege kirjoitti ylistävän arvostelun Zeitschrift für Musiikissa ja kehui niin libreton elävästi luonnehdittuja ihmisiä kuin musiikin monipuolisuutta ja värikkyyttä. Myöhemmin on tosin arvioitu, että librettojen heikkous oli yksi syy Raition oopperoiden unohtamiseen. Väinöä Raition renessanssi jatkuu heti syyskuussa, kun Taite […]

Turun musiikkijuhlien (9.–19.8.) nopeimmin loppuunmyyty esitys on Wagnerin Parsifal 10. ja 12.8. Juhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff johtaa esityksen, jossa Wagnerin partituuria on hieman lyhennetty – esimerkiksi toisen näytöksen kukkaistytöt on poistettu ja alussa oppipoikien osuuksia leikelty. Matvejeff silti lupaa, että draaman kannalta oleellinen on mukana. Jännittävintä esityksessä on se, miten Kundryn osaa laulava Karita Mattila tekee roolidebyyttinsä – kyseessähän on Wagnerin monitasoisin naisrooli. Klaus Florian Vogt käy Bayreuthista käsin tekemässä nimiroolin, ja Matti Salminen on […]

Kansalliseepos Kalevalan keskeiseen aihepiiriin kuuluva Sammon taru toteutuu Suomen juhlavuonna musiikillisena suurspektaakkelina.   Joose Tammelinin säveltämä ja ohjaama Satu Sammosta on eräänlainen modernisoitu Taikahuilu, joka toisaalta kumartaa puhtaan koomisen oopperan ja musikaalin suuntaan. Jazzista sittemmin orkesteri- ja laulumusiikin pariin siirtynyt Tammelin on hautonut kalevalaismusikaaliaan pitkään, oikeastaan vuosikymmeniä. ”Kuorokin aloitti harjoitukset jo vuosi sitten, koska yli kaksituntisen esityksen pitää sujua näyttämöllä ulkoa, ilman nuotteja”, tuottaja Auli Tuohimäki kertoo. Webberin Oopperan kummituksen sävyjä, kalevalaista ’viisjakoista’ poljentoa toki […]

    Viitasaaren Musiikin aika vei taas improvisaation ja taiteidenvälisyyden tuntemattomille vesille, esitteli tasokasta yhtye- ja orkesterimusiikkia ja pohdiskeli autonomian, verkostoyhteiskunnan ja digitaalisuuden teemoja. Viitasaari -kultti leviää, etenkin ulkomaisten vierailijoiden mielissä. ”Kokoaan reilusti merkittävämpi festivaali”, ellei jopa ”kansainvälinen aarre” ja “kulttuurihelmi”. Näin Musiikin aikaa luonnehdittiin. Tähän Järvi-Suomen nykymusiikkifestivaalin imuun tarttui myös suuri osa maamme nykymusiikkiväkeä lähinnä Helsingistä, ulkona mukavuusalueeltaan. Taiteenlajin tilaan pureuduttiin sopivalta etäisyydeltä paitsi konserteissa myös kattavin yleisötilaisuuksin ja seminaarein. Sinä aikana, jonka kuusipäiväisellä […]

Yksi tämän kesän uusista festivaaleista, Helsinki Chamber Music keskittyy tarjoamaan laatumusiikkia idyllisen vanhan kaupungin tunnelmassa. Helsinki Chamber Music sai alkunsa kuten monet muutkin tapahtumat: oli unelma omasta festivaalista, jonka saisi toteuttaa alusta loppuun omalla tavallaan. Tällä kertaa unelmoijina olivat sellisti Jaani Helander ja viulisti Kreeta-Julia Heikkilä, tapahtuman taiteelliset johtajat. ”Helsingin keskikesän musiikkitarjonta on melko vähäistä festivaalien keskittyessä silloin Suomessa maakuntiin. Haluamme täyttää tätä tyhjiötä ja tarjota korkeatasoisia taidemusiikin elämyksiä kaupunkilaisille sekä Helsingissä vieraileville matkailijoille. Turistien määrä […]

Pjotr Tshaikovskin viimeinen ooppera Jolanta nähdään Suomessa liki sadan vuoden tauon jälkeen.   Jolanta esitettiin ensimmäistä kertaa Suomalaisen oopperan toimesta Kansallisteatterissa Suomen itsenäistymisen aikoihin ja vielä uudestaan keväällä 1919. Tänä kesänä Jolanta palaa Savonlinnan Oopperajuhlille Moskovan Bolshoi-teatterin vierailun myötä. Savonlinnaan saapuvassa Sergei Ženovatšin ohjauksessa oopperan alkuun on liitetty säveltäjän Pähkinänsärkijä-balettinsa pohjalta laatima Sinfoninen sarja. Ratkaisulle on hyvät perusteet, sillä Pietarin Mariinski-teatteri tilasi Tshaikovskilta Jolantan ja Pähkinänsärkijän esitettäväksi samana iltana. Kaksoisensi-ilta oli Pietarin Mariinski-teatterissa 6.12.1892 ja […]

    Lapsena Jukka Ollikka nikkaroi radio-ohjattavia lennokkeja ja erilaisia äänenkäsittelyyn liittyviä kojeita. Sitten hän kuuli Bachin englantilaisia sarjoja cembalolla soitettuna. Pian teinipojan huoneennurkassa alkoi mittava rakennusprojekti, joka seuraukset ovat maailmanlaajuiset. Espoosta Hollannin kautta Prahaan muuttanut Ollikka on cembalistien luottomies ja kymmenien cembaloiden isä.   Prahan keskustan liepeillä yhdeksännessä kaupunginosassa ei ole jälkeäkään turistialueen koristeellisuudesta. Harmaantuvia varastokolosseja suojaava muuri rapisee kadulle maalia ja neuvostohenkeä. Joskus ammoin täällä valmistettiin raitiovaunuja, nyt alueella on monenmoista yrittäjää, lähinnä […]

  Nykymuotoiset Savonlinnan Oopperajuhlat käynnistyivät 50 vuotta sitten kesällä 1967. Kansainvälisyys on korostunut tuotannoissa vuosi vuodelta enemmän.   Savonlinnan Oopperajuhlat on supisuomalainen kesätapahtuma, jolla on kautta historiansa ollut vahvoja kansainvälisiä kytköksiä. Ooppera on perustaltaan erittäin kansainvälinen taidemuoto, ja riittävän tason aikaansaamiseksi ikkunoiden pitää olla auki kaikkiin suuntiin. Jo juhlat vuonna 1912 perustanut Aino Ackté oli tehnyt hienon kansainvälisen uran ja tiesi ehkä ainoana ikäpolvensa suomalaistaiteilijana, miten oopperaa tehtiin ammattimaisesti maailman huipputaloissa Pariisissa, Lontoossa ja New […]

  Musiikin biologian ja perinnöllisyyden tutkimus on todistanut, että musiikki kuuluu ihmisen biologiaan eikä ole pelkkä kulttuurinen abstraktio.   Helsingin yliopiston lääketieteellisen genetiikan ja perinnöllisyyslääketieteen osaston dosentti Irma Järvelä on vuodesta 1988 tutkinut perinnöllisiä sairauksia. Vuodesta 2003 hän on vetänyt Musikaalisuuden perinnöllisyyden geenitutkimus -ryhmää, joka on vuosien mittaan tuottanut lukuisia musikaalisuuden biologista taustaa selvittäviä julkaisuja ja opinnäytetöitä. Musiikin perinnöllisyyden tutkimuksen pariin Järvelän houkutteli alueen tutkimattomuus ja myös se, että se mahdollisti aivojen normaalin toiminnan tarkastelun […]

Savonlinnan Oopperajuhlien librettokilpailun voittaja eläytyi vahvasti 1800-luvun maailmaan.   Oopperajuhlien valtakunnallisessa oopperalibrettokilpailussa valittiin toukokuun alussa voittajaksi Laura Voipion Regine. Kilpailussa palkittiin myös Pekka Hakon ja Juhani Koiviston käsikirjoitukset. Tuomaristo poimi 54 anonymisoidun libreton joukosta tekstit kolmelta ammattikirjoittajalta, joilla kaikilla on myös vahva suhde musiikkiin ja oopperaan: Voipio on laulaja ja monipuolinen kirjallisuuden ammattilainen, joka myös lauloi 15 vuoden ajan Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa. Voittaneelle libretolle etsitään seuraavaksi sopiva säveltäjä, ja oopperauutuus kuultaneen Savonlinnassa aikaisintaan vuonna 2019. Reginen […]

    Kesäfestivaalit ovat suomalaisen kamarimusisoinnin henkireikä. Jousikvarteteille ja muille ryhmille ne ovat vuoden tärkein työllistäjä. Mitä kesä muusikoille antaa ja mitä se vaatii?   Festivaalien merkitys suomalaisten muusikoiden ja etenkin vapaan kentän työllistäjänä on suuri. Finland Festivals -järjestön jäsenten budjeteissa esiintyjäkulut ovat viimeisten tilastojen mukaan 23 prosenttia eli 10 miljoonan euron luokkaa. Tässä ovat mukana suuret rockfestivaalit ja Savonlinnan oopperajuhlat omine orkestereineen, mutta eivät klassiset kamarimusiikkijuhlatkaan aivan nappikauppaa ole. Esimerkiksi Kuhmon kamarimusiikin miljoonan euron […]