Ooppera ja laulumusiikki

Modest Musorgski: Yö autiolla vuorella, Kuoleman lauluja ja tansseja (ork. Denisov). Sergei Prokofjev: Aleksanteri Nevski. Vladislav Sulimsky, bassobaritoni, Agunda Kuljajeva, mezzosopraano, Tshekin filharmoninen kuoro, Kölnin Gürzenich-orkesteri, johtajana Dmitri Kitajenko. Oehms Classics OC 459. Dmitri Kitajenko tuli aikoinaan toiseksi Karajan-kilpailuissa, joissa voiton vei Okko Kamu. Vuosien varrella Kitajenko on osoittautunut oivalliseksi Prokofjev-tulkiksi, ja hänen pianokonserttosyklinsä Vladimir Krainevin kanssa on yhä esimerkillinen. Eisensteinin elokuvaan sävelletyn musiikin jatkona syntynyt Aleksanteri Nevski –kantaatti saa Kitajenkon johdolla eeppisen tulkinnan, jossa […]

Ranskalaisbarokin yksinlaulu, air de cour perillisineen, on nk. vanhan musiikin alalajeista rajatuimpia. ”Miksi aina paimenia?”, kysyy Molièren näytelmässä Porvari aatelismiehenä Monsieur Jourdain, jolla ei riitä ymmärrystä pastoraalirakkauden korkealentoiseen symboliikkaan. Aina sitä ei riitä nykyesittäjilläkään, jotka sekoittavat barokkilaulun aristokraattisen tunneilmaisun nykyaikaiseen luontoempatiaan. Kaisa Dahlbäckin ja hänen ”maallisten enkeliensä” lähestymiskulmaa voisi luonnehtia heleässä tunneilmaisussaan luonnolliseksi, mutta samalla lajin vaatimasta koristelusta huolehtivaksi. Hyvän esimerkin tarjoavat Chabanceau de la Barren laulut, joissa jälkimmäisten säkeistöjen ornamentit on kirjoitettu ulos. Tällaisten […]

Sandrine Piau on Händel-laulajana jo kokeneempaa kaartia, mutta aina vain hän osaa inspiroitua löytämään säveltäjän oopperoista uusia sävyjä ja vangitsevia tunteita. Siitä on jo aikaa, kun hänen teknisesti virtuoosinen koloratuurisopraanonsa lumosi lähinnä lyyrisellä livertelyllään – nyt hänen fokuksensa on emotionaalisessa suoruudessa ja oopperahahmojen sisäisessä elämässä. Lumoojattaret on tietenkin sopiva teema Händel-levylle, sillä näitä säveltäjällä riittää – voimakkaita naisia, jotka kohtaavat rakkauden hehkun tai kärvistelevät sen puutteessa ja joille aistillinen flirttailu on tapa piilottaa hylätyksi tulemisen pelko. Tämän […]

Ranskalaiseen romanttiseen kuoromusiikkiin törmää harvoin, ja erinomaisen Accentus-kuoron tuore levy avaa ikkunan lempeän kauneuden maailmaan. Saint-Saënsin lauluissa iltahämärästä, puista ja kukista kerrotaan viilein pastellisävyin ja raffinoiduin harmonioin. Runoilijat eivät ole aikansa nimekkäimpiä, ja pariin kappaleeseen Saint-Saëns on laatinut itse tekstin. Siitä seuraa toisinaan, että kappaleet kuulostavat sointuharjoitelmilta ranskan kielen äänteille ja sisältö, jossa ilta on rauhaisa ja luonto karkottaa surut, jää sivuseikaksi. Accentuksen lumoavan puhtaaseen ja millilleen tasapainotettuun saundiin uppoutuessa se tuntuu oikealta ratkaisulta. Reynaldo […]

Claudio Monteverdi: madrigaaleja, (7. ja 8. kirja), Scherzi musicali, kohtauksia oopperasta Poppean kruunaus. Marco Uccellinin, Tarquino Merulan ja Biagio Marinin soitinteoksia. Magdalena Kozena, messoropraano, Anna Prohaska, sopraano ja La Cetra -orkesteri, joht. Andrea Marconi. Archiv 4794595. Tshekkiläinen mezzosopraano Magdalena Kozena aloitti uransa barokkimusiikin parissa mutta on sittemmin esiintynyt enemmän oopperassa ja konserteissa aviopuolisonsa Simon Rattlen solistina. Nyt hän palaa tummuneella äänellään varhaisbarokkiin, mutta kokemus kuuluu.   Hän ryydittää Monteverdin madrigaaleja ja oopperakohtauksia voimakkailla emootioilla, säveltasojen […]

Piae cantiones: Divinum mysterium, Iucundare a 3 & a 4, Congaudeat turba, Angelus emittitur, Paranymphus adiens, Laus Virginis Nati sonat, Perosnent hodie, Zacheus arboris ascendit, Verbum caro factus est, In dulci jubilo, Tempus adest floridum, Psallat fidelis concio, Psallat scholarum concio, O quam mundum, Ramus virens olivarum, Dies laeticiae, Gaudete, Cedit hiems eminus, Omnis mundus iucundetur, Iesu dulcis memoria, Reonet in laudibus, Puer natus est in Betlehem. Kamarikuoro Utopia, Andrew Lawrence-King, harppu. AliaVox AV9932. Vuonna […]

Pekka Kostiainen: Triduum Paschale. Jyväskylä Sinfonia, Mikkelin kaupunginorkesteri, Musica-kuoro. Ville Matvejeff, kapellimestari, Kaisa Ranta, Minja Niiranen, sopraano, Jeni Packalén, mezzosopraano, Simo Mäkinen, tenori, Tapani Plathan, baritoni. Alba ABCD 455 1–2. Pekka Kostiainen on aloittanut uransa kirkkomuusikkona, ja 20-vuotias Triduum Paschale ei ainoastaan huou laajaa hengellisen musiikin tuntemusta vaan myös teologista sivistystä yksityiskohdissaan kiirastorstain ehtoolliselta pitkäperjantain kautta pääsiäisaamuun. Kotimaisesti ainutlaatuinen järkäle integroi itseensä passioperinnettä, luterilaisia virsiä, katolisia messutekstejä ja ortodoksisia hymnejä, ja samalla tavalla Kostiainen sekoittaa […]

  Heinz-Juhani Hofmannin hengästyttävä, omaperäinen ja vainoavan tarkkasilmäinen Ahti Karjalainen -ooppera (2012) ansaitsee ehdottomasti levytyksen – ei vähiten siksi, että lapsen näkökulman kautta teos anarkisoi terävästi suosittua suurmiesoopperagenreä. Aiheena eivät niinkään ole Kekkonen ja Ahti Karjalainen vaan vallankäyttö ja siitä selviäminen: ”Pääsiäisnoidat, trullit, joulupukki ja Kekkonen ovat satuolentoja.” Teos pureutuu viinan kiroihin, lapsen traumoihin ja kiusatuksi tulemiseen Hofmannin tavaramerkin, äärimmäisen äänellisyyden avulla: kudelma muodostuu infantiilista meuhkeesta, vinkumisesta, piipityksestä, vappupilleistä, örinästä, läähätyksestä, nyyhkimisestä. Katarttinen äänioksennus liittoutuu […]

Oopperoiden studioäänitteille on jo soiteltu kuolinkelloja, kun live- dvd:t valtaavat alaa halvempana ja kätevämpänä vaihtoehtona. Warner kuitenkin osoittaa uudella Aidan studioäänitteellään miten paljon lajin katoamisessa on menetettävä. Huolellinen toteutus tuo mieleen lajin kulta-ajat. Kaikki balanssit ja yksityiskohdat ovat niin viimeisteltyjä, että moinen ei elävässä esityksessä ole koskaan mahdollista. Lisäksi tekninen toteutus palvelee suoraan tulkinnallista tavoitetta: jo alkusoitosta ilmenee, että Antonio Pappano tähtisolisteineen haluaa tehdä Aidasta intiimin sielundraaman ja jättää spektaakkeliaineksen sivuun. Näkemys on johdonmukaisuudessaan vangitseva, […]

Simferopolissa Ukrainassa vuonna 1962 syntynyt Galina Grigorjeva muutti vuonna 1994 Viroon Lepo Sumeran sävellysoppiin ja jäi maahan pysyvästi. Uudessa kotimaassaan Grigorjeva on tutustunut rikkaaseen kuorokulttuuriin, josta on todisteena levyllinen vuosina 2008–2022 syntyneitä mieskuoroteoksia. Suuri osa Grigorjevan sävellyksistä on hengellisiä, mutta ei liturgisia. Ortodoksiseen ajatusmaailmaan hän yhdistää toisinaan venäläistä runoutta, kuten Nox vitaessa, jossa ”elämän yötä” mittailevat akmeistirunoilija Innokenti Annenskin (1855–1909) kirkastuneet säkeet. Diptyykissä aiheena on kuolema ja teksteinä vigilian vanhurskaan Simeonin rukous ja Pyhän Kosmaksen […]

Erik Bergman: Sekakuoroteoksia 1936–2000. Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Herman Wallén, baritoni, Riko Eklundh, lausuja, Tuomas Katajala, tenori, Piia Komsi, sopraano, Tuula Paavola, altto, Markus Nieminen, baritoni. BIS 2252.  Hiljattain ilmestyi Albalta kattava otos kuoroinstrumenttiin erikoistuneen modernisti Erik Bergmanin mieskuoromusiikkia, ja nyt Helsingin kamarikuoro on koonnut omalle tuplalevylleen sekakuorotuotantoa, joka paria pikku poikkeusta lukuun ottamatta on aiemmin levyttämätöntä. Ohjelmisto on jäsennelty hyvin, eikä vaikutelmaa kuriositeettirippeistä synny. Esimerkiksi varhaiset kansanlaulusovitukset saavat pontta Tyttöset-sarjasta (1973) ja vaikuttavasta […]

Tigran Mansurian: Requiem. RIAS-kamarikuoro, Münchenin Kamariorkesteri, johtajana Alexander Liebreich. ECM 2508. Tigran Mansurianin (s. 1939) Requiem vuodelta 2011 on omistettu armenialaisten joukkotuhon uhreille. Turkkilaiset murhasivat ensimmäisen maailmansodan aikana arviolta 1,5 miljoonaa armenialaista, mutta Turkki on edelleen kieltänyt tapahtuman, eivätkä esimerkiksi Israel, USA tai Iso-Britannia ole suostuneet käyttämään tapahtumasta joukkotuho-nimitystä. Mansurianin sielunmessu on enemmän surumielisesti sovitteleva kuin kauhua kylvävä. Alle kolmeminuuttinen, motorisesti säksättävä Dies irae on osista lyhyin. Laajimpia ovat harmaasävyinen, vienosti itämainen Requiem aeternam, sekä […]