Herkkää ja ronskia
Dmitri Shostakovitsh: Sellokonsertot nro 1 ja 2. Alicia Weilerstein, sello, Baijerin radion sinfoniaorkesteri, johtajana Pablo Heras-Casado. DECCA 483 0835. Alicia Weilerstein löytää yhtä aikaa herkästi ja ronskisti Shostakovitshin sellokonserttojen hermokeskukset, kiusatun sielun haavoittuvaisen ytimen. Hän on sisäistänyt teosten slaavilaisen tunnustuksellisuuden ja transformoinut sen laulavaksi, valittavaksi ja ärhäkästi reagoivaksi sellonsoitoksi. Ensimmäisen konserton läpi käy vetävä liike, joka sykkii myös meditatiivisten väliosien aikana. Kiihkeissä ääriosissa Pablo Heras-Casadon johtama orkesteri piiskaa Weilersteinia eteenpäin rytmisellä häikäilemättömyydellä. Konsertista taltioitu toinen […]
Tshaikovskia iskevästi
Pjotr Tshaikovski: Sinfoniat nro:t 1, ”Talviunelmia”, 2, ”Vähävenäläinen”, 5 op. 64. Liverpoolin Kuninkaallinen filharmoninen orkesteri, johtajana Vasili Petrenko. Onyx 4150 (2 cd). Vasili Petrenko nosti Liverpoolin Kuninkaalliset filharmonikot puheenaiheeksi Shostakovitsh-levytyksillään Naxosille, mutta Onyx tuntuu nostaneen tuotannon tason vielä korkeammalle. Tämä on Tshaikovskin sinfonioiden kokonaislevytyksen ensimmäinen julkaisu ja ennustaa raikkaalla, dramaattisella otteellaan hyvää. ”Talviunelmia” on yksi musiikin historian onnistuneimpia esikoissinfonioita, ja Petrenko on erityisen vahvoilla ääriosissa. Hitaan osan talvimaisema voisi olla poeettisempi, ja kolmannen osan valssi […]
Kun maa syntyy uudelleen
Sunleif Rasmussen: Sinfonia nro 2, ”The Earth Anew”. Cyndia Sieden, sopraano, Bo Skovhus, baritoni, Akademiska Sångföreningen, Muntra Musikanter, Helsingin kaupunginorkesteri, johtajana John Storgårds. Dacapo 8.226175. Färsaarelaisen säveltäjän Sunleif Rasmussenin (s. 1961) musiikilla on juurensa spektrimusiikissa ja Ligetin vinksahtaneessa minimalismissa. Rasmussenin teokset ovat tunnustuksellisen pohjoismaisia, mikä ilmenee yhtä hyvin musiikin jäänkirkkaissa väreissä kuin draamallisissa asetelmissa. Se käy ilmi myös 2015 valmistuneen toisen sinfonian aiheesta. Teoksen lisänimenä on ”The Earth Anew”, ”Uudestisyntynyt maa”, joka sarastaa sinfonian hiljenevässä […]
Klami ja Englund kohtaavat
Uuno Klami: Viulukonsertto. Einar Englund: Viulukonsertto. Benjamin Schmid, viulu, Oulun kaupunginorkesteri, johtajana Johannes Gustavsson. Ondine ODE 1278-2. Einar Englundin viulukonsertossa (1981) soivat suomalaisen funkkisarkkitehtuurin selkeät ja pelkistetyt linjat. Aikaisempiin konserttoihin verrattuna ote on pohdiskelevampi ja laajoissa melodiakaarroksissaan ylevä. Suomessa hyvin viihtyvä wieniläisviulisti Benjamin Schmid tavoittaa Johannes Gustavssonin johtaman Oulun kaupunginorkesterin kanssa teoksen klassis-modernin puhtauden, mutta myös hitaan osan yksityisemmät ja nostalgiset sävyt. Uuno Klamin viulukonsertto sai alkunsa sota-aikana ja rintamalta musiikkiin tarttui rempseää jermuhenkeä. Sen […]
Laatusoittoa Puolasta
Karol Szymanowski: Overture op. 12, Witold Lutoslawski: sellokonsertto, neljäs sinfonia. Gautier Capucon, sello, ja Polish National Radio Symphony orchestra, joht. Alexander Liebrich. Accentus Music ACC30388. Karol Szymanowski: sinfonia no. 2, Witold Lutoslawski: Livre, Musique funébre. Polish National Radio Symphony orchestra, joht. Alexander Liebrich. Accentus Music ACC 30349. Katowicesta on kehittynyt melkoinen musiikkikeskus. Siellä toimii Puolan Kansallinen radio-orkesteri, joka on saksalaisen Alexander Liebrichin johtajakaudella kohottanut tasoaan ja profiiliaan jopa yli Varsovan orkesterien. Siellä on myös […]
Reippautta ja lapsenomaisuutta
Wonderland. Grieg: pianokonsertto a, Lyyrisiä kappaleita ja osia Peer Gyntistä. Alice Sara Ott, piano, Baijerin radion sinfoniaorkesteri, Esa-Pekka Salonen. Deutsche Grammophon 479 4631. Alice Sara Ott soittaa Griegiä levyllä, jonka nimi on Wonderland. Pianistin etunimestä huolimatta heppoiset ovat linkit minkään sortin ihmemaan, Griegin Lyyristen kappaleiden, Peer Gyntin ja a-molli-pianokonserton välillä. Musiikki on kuitenkin hyvää. On helppo nauttia Ottin kovaotteisesta reippailusta jopa huvittavan uhmakasta soolokadenssia myöten. Konserton todellinen sankari on silti Esa-Pekka Salosen johtama Baijerin radion […]
Ginasteran tuore jännite
Alberto Ginastera: Estudios sinfonicos, Glosses sobra temes de Pau Casals, Jubilum, Concerto per corde. Deutsches Symphonie-Orchester Berlin, johtajana Arturo Tamayo. Capriccio C5271. 100-vuotisjuhliaan viettävän Alberto Ginasteran (1916-1983) musiikista muistetaan yleensä Estancia- ja Panambi-balettien väkevät latinalaisrytmit, mutta 1960-luvulla hänestä kuoriutui modernistinen uusekspressionisti. Ginastera siirtyi uuteen ilmaisuun enemmän uteliaisuudesta ja kokeilunhalusta kuin minkäänlaisten periaatepäätöksien seurauksena. Sen vuoksi hänen modernistisissa teoksissaan on tuore ja dramaattinen jännite, joka saa 1967 syntyneet Sinfoniset etydit kuulostamaan kiinnostavilta. Ginastera tutkii teoksessa erilaisia […]
Bruckneria ripeästi
Anton Bruckner. Sinfonia nro 8. Kölnin WDR sinfoniaorkesteri, johtajana Jukka-Pekka Saraste. Hänssler Profil PH16061. Kölnin radion sinfoniaorkesterilla on uljas, mm. Günter Wandin levytyksissä todistettu Bruckner-perinne. Sen kuulee myös yhteistyössä nykyisen ylikapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen kanssa, jossa Brucknerin kahdeksas sinfonia liikehtii laivastotermein enemmän ketterän hävittäjän kuin majesteetillisen risteilijän tavoin. Alle 75 minuutin kestollaan Sarasteen tulkinta kuuluu kaikkein ripeimpiin, mikä lataa esityksen beethoveniaanisella taisteluhengellä. Kölniläisten soitossa on voimallinen tunnelataus, joka kuuluu leimuavassa jousisoinnissa. Teoksen arkkitehtuuri ei kuulosta yhtä […]
Bartók alkuvoimaisena
Bela Bartók: Ihmeellinen mandariini, Tanssisarja, Kontrasteja. Philharmonia Orchestra, joht. Esa-Pekka Salonen. Yefim Bronfan, piano, Zsolt-Tihamer Visontay, viulu, Mark van de Wiel, klarinetti. Signum Classics SIGCD466. Esa-Pekka Salonen ottaa luulot pois jo heti Ihmeellisen mandariinin alussa: Philharmonia Orchestran sivistyneen ja pehmeäsointisen brittikuoren alta paljastuu villieläin. Se ärjyy ja kirkuu kuin viimeistä päivää, eikä kyse ole vain volyymistä vaan karaktääreistä. Kuultavilla on Bartókin koko balettimusiikki. Siinä on teatterillista kauhutunnelmaa ja eteenpäin vievää liikettä, jota ei säveltäjän itse […]
Tunteellista tyyliä koko rahalla
Carl Philip Emanuel Bach: sellokonsertot a, B ja A. Nicholas Altsaedt, sello. Arcangelo, joht. Jonathan Cohen. Hyperion. C.P.E. Bachin radikaaliutta ja ”tunteellisen” tyylin draamallisuutta on muotia korostaa – joskus jopa yliyrittämiseen asti. Tuntuu, kuin tehtäisiin yllätyksellisiä tehoja ja jyrkkiä kontrasteja itseisarvona sen sijaan, että musisoitaisiin vapautuneesti. Kyllä C.P.E:n originaalisuuteen uskoisi vähemmälläkin. Itseään säveltäjän sijaan etualalla pitävästä otteesta kärsii hieman myös saksalaissellisti Nicholas Altsaedt, niin taitavaa kuin soitto onkin. Heti a-molli-konserton alussa saa ihastella ammuttuna säntäilevien […]
Mustosen Prokofjev ihastuttaa
Sergei Prokofjev: Pianokonsertot nro 1, 3 ja 4. Olli Mustonen, piano. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu. Ondine ODE 1244-2 Radion sinfoniaorkesterin ja Olli Mustosen laaja Prokofjev-yhteistyö on nyt tallentumassa pianokonserttojen kokonaislevytykseksi, jossa ensimmäisenä ovat vuorossa konsertot 1, 3 ja 4. Mustonen ja Hannu Lintu profiloivat jokaisen konserton onnistuneella tavalla yksilöksi: kolmannessa korostuu vahvasti Prokofjevin särmikäs ja piruileva puoli, kun taas ensimmäinen on tempoiltaan totuttua laveampi ja hellyttävän aurinkoinen. Neljäs, vasemmalle kädelle sävelletty konsertto soljuu linjakkaan […]
Glamour-viulisti vakavoituu
Dmitri Shostakovitsh: Viulukonsertto nro 1. Aleksandr Glazunov: Viulukonsertto. Nicola Benedetti, viulu, Bournemouthin sinfoniaorkesteri, johtajana, Kirill Karabits. Decca 478 8758. Skotlantilaisviulisti Nicola Benedetti ennätti opiskella Yehudi Menuhinin opissa ja voitti 2004 BBC:n Vuoden nuori muusikko -kilpailun. Nuorten naisten viuluvirtuoosien kaartissa Benedetti on ollut kaikkein pop-henkisin ja Dolce & Gabbanan iltapukuineen myös filmaattisin. Soittaminen on tietysti eri juttu. Shostakovitshin ensimmäistä viulukonserttoa Benedetti lähestyy päättäväisellä intensiteetillä karttaen raastavinta kipua, mutta valaen Passacagliaan uljaasti liihottavia legato-kaarroksia. Viulu on otettu […]
