Soitin ja kamarimusiikki

Dietrich Buxtehude: Triosonaatit op. 1. Arcangelo. Alpha 367. Dietrich Buxtehude (1637-1707) on parkkeerattu musiikin historiassa Bachin edeltäjäksi, vaikka voisimme Bachin tavoin arvostaa hänen musiikkiaan sen omien ansioiden perusteella. Ensimmäisellä opusnumerolla 1694 julkaistut seitsemän triosonaattia ovat hyvä esimerkki Lyypekin mestarin taidoista ja omaperäisyydestä. Melodinen päävastuu on viulisti Sophie Gentillä ja gambisti Jonathan Mansonilla, jotka luotaavat musiikillisen parisuhteen läheisyyttä ja itsenäisyyttä aistikkaasti ja mielikuvituksella. Musiikillisena potkurina toimii cembalisti Jonathan Cohenin ja luutisti Thomas Dunfordin continuo, joka seuraa […]

”Orfeo Amoroso”, uutta musiikkia decacordelle: Lynch, Jalkanen, Tiensuu, Koshkin, Hille, Salo, Kõrvits, Mari Mäntylä, decacorde Alba ABCD 406Kymmenkielinen kitara decacorde, eräänlainen luutun ja kitaran yhdistelmä, juontaa juurensa jo 1700-luvulta ja muistuttaa soitinten historian moninaisuudesta. Nykymusiikkisoittimena siinä on samaa potentiaalia kuin kanteleissa. Mari Mäntylä on omistautunut decacorden esille tuomiseen ja myös kehitellyt uusia soitinmalleja. Hänen toinen soololevynsä sisältää yksinomaan uusia decacordesävellyksiä, joista lähes kaikki ovat syntyneet tätä levyä varten. Mäntylän luottosäveltäjä Pekka Jalkasen lisäksi mukana on värikäs […]

Carl Philipp Emanuel Bach: Tangere. Freye Fantasie Wq 67, Sonaatti II Wq 57, Rondo II Wq 59/4, Fantasiat Wq 1178, 11-12, Fantasia Wq 112/8, Klaveerikappale Wq 117/1, Solfeggio Wq 112/2-4, 10, Rondo II Wq 61/4 Sonaatti VI Wq 55, Fantasia II Wq 59/6. Aleksei Ljubimov, tangenttipiano. ECM 476 3652. Carl Philipp Emanuel Bachin musiikista erottuu sekä tiukkaan etikettiin mukautuva hovimies että hetken tunneimpulsseja seuraava fantastikko. Aleksei Ljubimovin levyllä hän näyttäytyy jälkimmäisessä roolissa. ”Niin yllättäviä kuin […]

Dmitri Shostakovitsh: Preludeja ja fuugia. Ilari Kaila: Toccata. Matei Gheorghiu: Pianosonaatti nro 2. Mikko Nisula: Pianosonaatti. Kirill Kozlovski, piano. Pilfink Records JJVCD-175. Musiikki ei ehkä ole niin ajatonta ja universaalia kuin joskus toivottiin, mutta moniäänisyys kurinalaisine liikkeineen on näyttänyt järkevältä ja toimivalta silloinkin, kun maailma sen ympärillä on ollut kaaoksessa. Se lienee ollut lähtökohta Shostakovitshin preludeille ja fuugille, ja se tuntuisi olevan myös teemana Kirill Kozlovskin levylle, joka on otsikoitu hänen taiteellisen tohtoritutkielmansa pohjalta ”Shostakovitshiksi […]

Manuel Ponce: 7 preludes, Théme, varie et finale, Tropico. Darius Milhaud: Segoviana. Federico Moreno Torroba: Sonatina, Fandanquillo. Joaquin Rodrigo: En los Trigales. Alexandre Tansman: Muunnelmia Skrjabinin teemasta. Andrés Segovia: Estudio sin luz. Osmo Palmu, kitara. Fuga 9434. Osmo Palmun levy luotaa Andrés Segovian perintöä ja päätyy lopuksi kitaristilegendan säveltämään ”Tutkielmaan ilman valoa”, joka on antanut julkaisulle yleisotsikon ja tumman väriskaalan. Palmu on poiminut teemansa ympärille onnistuneen kappalevalikoiman, jota nivovat yhteen Manuel Poncen preludit. Segovian oma […]

John Dowland: Lachrimae, or Seven Tears. George Benjamin: Upon Silence. Sarah Breton, mezzosopraano, Sit Fast, Karl Nyhlin, luuttu. Evidence Classics EVCD034. Gamban käyttäminen nykymusiikissa ei ole uutta, mutta George Benjaminin (s. 1960) Upon Silence mezzosopraanolle ja viiden gamban consortille Yeatsin runoon (Long-legged Fly) on oivaltavasti historiallisia sonoriteetteja ja modernia maailmantuskaa yhdistävä teos. Sarah Breton kuulostaa paikoin hiukan hauraalta, mutta Benjaminin teos on hieno postludi John Dowlandin (1563-1625) renessanssin maailmanikävää huokuvalle seitsemän kyyneleisen pavanen muunnelmasarjalle eli […]

Liszt Transfigured. Oopperafantasioita pianolle. Chiyan Wong. Linn records. 561. Hongkongilainen pianisti Chiyan Wong tekee vakuuttavan debyytin Linn-merkille Lisztin oopperafantasioilla. Niiden virtuoosiset haasteet ovat rajattomat, mutta Wongin käsissä ei pääse syntymään urheilun makua. Hän eläytyy niiden flirttailevaan salonkihenkeen ja draamalliseen kerrontaan, jossa vauhdikkaiden takaa-ajojen lisäksi on myös kauniisti soivaa lyyrisyyttä ja laulullisuutta. Hän ei seuraa orjallisesti säveltäjän nuottitekstiä vaan ottaa paljon vapauksia – jopa niin, että teokset dokumentoidaan hänen editoimikseen. On helppo kuvitella, että juuri näin improvisaation […]

Joachim F.W. Schneider: Goldberg-muunnelmat, J.S. Bach: Kuusi koraalialkusoittoa Pienestä urkukirjasta (sov. Jürgen Ruck). Jürgen Ruck ja Petri Kumela, kitara. Contrastes Records CR201603 Kaksi kitaraa ja Goldberg-muunnelmat – vaan ei Bachin. Kotkan Uuno Klami -sävellyskilpailun vuonna 2009 voittanut Saksalainen Joachim F.W. Schneider (s. 1970) on säveltänyt hämmästyttävän teoksen, joka ensimmäisestä muunnelmasta lähtien ottaa riveleistä kiinni ja ravistelee koko 50-minuuttisen kestonsa edestä. J.S. Bachin Goldberg-muunnelmia mukaillen Schneider aloittaa Aarialla ja juoksuttaa kuulijalle muunnelma toisensa perään kiemuraisempia kuulokulmia soittimen […]

Franz Schubert: nelikätistä pianomusiikkia. Fantasia f, 4 Ländleriä, Marche caractéristitique, Grande marche op. 40, Variaatiot op. 35, Poloneesi op. 61, Rondo op. 107. Andreas Staier ja Alexander Melnikov, Graf-fortepiano. Harmonia Mundi 902227. Schubertin nelikätisestä pianomusiikista tunnetaan lähinnä f-molli-fantasia, mutta siinä on muutakin löydettävää. Periodipianojen mestarit Andreas Staier ja Alexander Melnikov tarjoavat antoisan kattauksen, jossa kuljetaan salonkitunnelmista sielun syvyyksiin. Heidän soittimenaan on kopio Schubertin ajan Graf-fortepianosta, eikä tule hetkeäkään epäiltyä, etteikö se ole paras mahdollinen soitin […]

Paul Hindemith: Jousikvartetot nro 1 ja 4. Naxos 8.572165. Jousikvartetot nro 2 ja 3. Naxos 8.572163. Jousikvartetot nro 5-7. Amar-kvartetti. Naxos 8.572164. Paul Hindemithin seitsemän jousikvartettoa kuuluvat 1900-luvun keskeiseen kamarimusiikkiin Bartokin ja Shostakovitshin teosten jatkoksi. Ne eivät ole lähimainkaan yhtä tunnettuja, mutta sveitsiläinen Amar-kvartetti tekee kokonaislevytyksellään suurpaveluksen. Yhtyeen omistautumisesta kertoo Hindemith-instituutin lisensoima nimi: Hindemith itse soitti 1920-luvulla perustamassaan Amar-kvartetissa alttoviulua. Sekä Brahmsin jalanjälkiä seuraava ensimmäinen (1915) että moniaineksinen toinen kvartetto (1918) syntyivät Hindemithin rintamapalveluksen aikana […]

Ilmari Hannikainen: Pianokvartetto op. 2, Helvi Leiviskä: Pianokvartetto op. 1, Armas Launis: Nocturne. Nina Karmon, viulu, Luke Turell, alttoviulu, Roi Ruottinen, sello, Terhi Dostal, piano. Telos Music TLS 228. Opusnumerot kertovat, että sekä 21-vuotias Ilmari Hannikainen (1892-1955) että 24-vuotias (1902-1982) Helvi Leiviskä olivat pianokvartettojensa valmistuessa vasta säveltäjän nuppuja. Hannikainen liikkuu vapautuneesti ja kosmopoliittisesti myöhäisromanttisten esikuvien ja pianistisen virtuoositradition parissa. Hehkeitä melodioita ja uljasta draamaa löytyy enemmän kuin rakenteet kantavat, mutta tulkinnassa riittää sähköä, ja Terhi […]

César Franck: Viulusonaatti, Gabriel Fauré: Romanssi op. 28, Karol Szymanowski: Viulusonaatti op. 9, Romanssi op. 23, Notturno e Tarantella op. 28. Tasmin Little, viulu, Piers Lane, piano. Chandos CHAN 10940. Tasmin Littlen ja Piers Lanen levytys César Franckin suuresta romanttisesta sonaatista ilmestyy samaan aikaan kuin Isabelle Faustin ja Alexander Melnikovin (Harmonia mundi). Chandosin duo tarjoaa perinteisemmän vaihtoehdon, houkuttavasti väräjävää vibratoa ja nautinnollisesti ajoitettuja tunnehyökyjä. Littlen avosydäminen tulkinta on anteliaammin aistillinen kuin Faustin periodihenkisesti säästeliäs ote. […]