Mozart
Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokvartetot KV 478 & 493. Daniel Barenboim, piano, Michael Barenboim, viulu, Yulia Deyneka, alttoviulu, Kian Soltani, sello. Deutsche Grammophon 483 5255. Vuonna 1788 aatelistoa opastava aikakauslehti Journal des Luxus und Moden varoitti lukijoitaan Mozartin pianokvartetoista: “Hiljattain on julkaistu Quadro, joka on merkittävän kekseliäästi laadittu ja jonka esittäminen edellyttää äärimmäistä täsmällisyyttä kaikissa neljässä äänessä. Onnistuneenakin esityksenä se voi ja saattaa tuottaa nautintoa vain ‘musica da cameran’ todellisille asiantuntijoille.” Oppineiksi tuomitut teokset eivät käyneet […]
Kuula
Toivo Kuula: Pianoteokset. Adam Johnson, piano. Grand Piano GP780. Toivo Kuula ei varmaan aavistanut yltävänsä kansainväliseen menestykseen pianomusiikillaan, jossa parille korkeataiteellisesti virittyneelle teokselle – kuten impressionistiset Satukuvat op. 19 ja pianokappaleet op. 26 – tekevät seuraa laulutranskriptiot ja salonkimaiset tuokiokuvat. Kapellimestarinakin mainetta niittänyt Adam Johnson on parin vuoden ajan uppoutunut Kuulan maailmaan ja todistaa musiikin omaleimaisuudesta, jota hän on testannut myös konserteissaan Englannissa. Johnsonin tulkinnoissa korostuu kaikki, mikä Kuulan musiikissa on yleispätevää. Jotkin kansalliset erityispiirteet […]
Couperin
Louis Couperin: Nouvelles suites de clavecin. Christopher Rousset, cembalo. Harmonia mundi HMM 902501.02. Louis Couperinin (1626-1661) cembaloteokset ovat viime vuosina nousseet esiin tunnetumman veljenpojan Françoisin varjosta. Christopher Rousset on levyttänyt aiemmin Apartélle Louis Couperinin tunnetuimmat kappaleista. Nyt hän on koonnut Harmonia mundin tuplalevylle jäljelle jääneistä kappaleista 11 sarjaa, joiden vetonaulana on Pariisin filharmonian soitinmuseossa säilytetty Johannes Couchetin 1652 rakentama kaksimanuaalinen ja hurmaavan rikassointinen cembalo. Couperinin musiikkia voi luonnehtia eräänlaiseksi barokki-impressionismiksi, sillä se tuntuu syttyvän liekkeihin […]
Bach
J.S. Bach: Sarjat sooloalttoviululle. Kim Kashkashian, alttoviulu. ECM 2553/54 2CD Kim Kashkashianin Bach-levyn lähtökohtana on epävarmuus soolosellosarjojen alkuperäisestä soittimesta: koska ei tarkkaan tiedetä, oliko Bachin mielessä nykyisenkaltainen sello vai jokin hieman pienempi matalaääninen jousisoitin, myös alttoviulutulkinta on perusteltu. ECM:n taattuun tyyliin levyn olemassaolon syy on tarkkaan mietitty ja kokonaisuus on teksteineen syvällinen elämys. Alttoviulun ehdottomaan aateliin kuuluva Kashkashian tarjoaa viimeistä hippua myöten punnitun mutta silti rentoutuneen, elettyä elämää henkivän tulkinnan, jossa riittää pureksittavaa. Sointi on […]
Mestarit asialla
Dmitri Shostakovitsh: jousikvartetto nro 3, pianokvintetto. Pjotr Andreszewski, piano ja Belcea-kvartetti. Alpha 360. Sekä Shostakovitshin kolmas jousikvartetto että pianokvintetto sisältävät näennäisen harmitonta klassismin ja barokin aikojen muotolainaa, eikä niistä tule ahdistus siinä määrin päälle kuin säveltäjän monissa muissa teoksissa. Mutta eri asia on, mitä Shostakovitsh kaksoismerkityksillään kertoo. Heti sodan jälkeen 1946 sävelletty kolmas kvartetto on yhdeksännen sinfonian sukulaisteos sikäli, että se reagoi päättyneeseen katastrofiin täysin paradoksaalisesti, klassistyylisiä ralleja kierrättäen, mutta tapa, jolla tämä pinta äkillisesti […]
Lintumusiikkia cembalolla
Elina Mustonen: Birds. F. Couperin, P. Machajdík, O. Mustonen, W. Byrd, J.-P. Rameau. Elina Mustonen, cembalo. FUGA-9447. Elina Mustosen cembaloon Risto Lammin-Soilan maalaama hulppea lintukavalkadi antoi idean ensin konserteille ja nyt levylle. Maalauksen koristamien levynkansien takana taas ilahduttavat kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaan ekologis-yhteiskunnallinen alustus ja Mustosen ohjelmallisuuteen keskittyvät teosesittelyt. Silmäkulmassa on pilkettäkin: kakadu Goan ilmoitetaan esiintyvän valokuvissa omistajiensa ”ystävällisellä suostumuksella”. Slovakialaisen Peter Machajdíkin (s. 1961) kappaleessa Flower Full of Gardens (2010) yksinkertaisesta aiheesta kehkeytyy jylhästi syvenevä […]
Löytämisen riemua
Louis Couperin: Tansseja Bayunin käsikirjoituksesta: Sarja d-molli, Sarja g-molli, Sarja A-duuri. Pavel Kolesnikov, piano. Hyperion CDA68224. Louis Couperinin (n. 1626-1661) – sedän, jota François Couperin ei koskaan tavannut – noin parisataa cembaloteosta ovat säilyneet kahdessa käsikirjoituskokoelmassa, joissa sarjojen jäsentely on jätetty esittäjän arvailun varaan. Arvailua aiheuttavat myös Couperinin rohkea riitaosoinnun käyttö sekä ”mitattomat” (non-mesuré) preludit, jotka ovat innoittaneet nykyaikaisia säveltäjiä, kuten Jukka Tiensuuta. Nykyaikaisia kappaleet eivät silti ole, vaikka Pavel Kolesnikovin jazzhenkisesti tapailevat pianotulkinnat sitä […]
Bach istuu nokkahuilulle
J. S. Bach: Sooloviulu- ja selloteoksia Frans Brüggen nokkahuilusovituksina, Bolette Roed, nokkahuilut, Ondine ODE 1323-2D Nokkahuilu ei esiinny Bachin tuotannossa soolosoittimena, mutta varhaisen periodiliikkeen legendan Frans Brüggen Bach-sovituksissa piilee nokkahuiluaarre, johon tanskalainen Bolette Roed nyt tarttuu: sovituskokonaisuus sisältää osia viuluteoksista sekä kolme ensimmäistä sellosarjaa. Roed on uskalias, soittimelleen omistautunut muusikko, joka tekee Bachin parissa rohkeaa jälkeä. Hän soittaa taiturillisen ketterästi, muttei korosta teknisiä haasteita vaan luo soittimensa näköistä, valoisan pulppuilevaa ja värikkäästi artikuloitua musiikkia. Muotoilu voisi olla […]
Telemann
Georg Philipp Telemann: Soolofantasiat gamballe. Richard Boothby, viola da gamba. Signum SIGCD544. Vuonna 2000 Ala-Saksissa sijaitseva Ledenburgin linna luovutti musiikkikokoelmansa Saksan valtionkirjastolle. Kymmenen vuoden perkaamisen jälkeen tutkijat nostivat sieltä päivänvaloon Georg Philipp Telemannin kaksitoista fantasiaa viola da gamballe. Vuonna 1735 julkaistu mutta sitten kadonnut teoskokonaisuus on jo ennätetty julistaa vuosisadan musiikkilöydöksi, ja ainakin soolo-ohjelmistoa janoavat gambistit ovat tanssineet onnesta. Telemann kehui osaavansa soittaa lähes kaikkia barokkiajan soittimia, ja hänen soolofantasiansa viululle ja huilulle kuuluvat lajinsa […]
Schubert
Franz Schubert: Pianosonaatti B-duuri D. 960, Impromptut D.935 (op. 142). Marc-André Hamelin, piano. Hyperion CDA68213. Virtuoosivuorien valloittaja Marc-André Hamelinia ei ensimmäiseksi miellä suureksi Schubert-tulkiksi. Kun muistaa hänen taannoisen Feldman-levynsä, hiljaisten nyanssien ja pitkien taukojen taipaleen, ei ylläty Schubertin viimeisen pianosonaatin avaruudesta ja levollisesta peruspulssista. Hamelin pirskottaa matkan täyteen epäröintiä ja aavistuksia, ja kosketuksen kirjo hellistä kuiskauksista jyliseviin purkauksiin on vaikuttava. Vaikka tulkinnasta tulvii nostalgiaa ja riipivää kaihoa, sen hallitseva tunne on elämän ja sitä rajaavan […]
Rahmaninov
Sergei Rahmaninov: Etudes-Tableaux opp. 33 ja 39. Stephen Osborne, piano. Hyperion CDA68188 Études-tableaux, ”kuvaetydit”, oli Rahmaninovin itse kehittämä pianomusiikin lajityyppi, jossa yhdistyi romanttinen kuvailevuus ja virtuoosihaasteet. Painopiste on kuvailevuudessa, mutta aiheet säveltäjä jätti salaisuudeksi, vaikka hän paljasti niistä yksityisesti jotakin. Vallankumouksen ja maastapaon alla syntyneisiin kappaleisiin on tallennettu kuin muistikortille venäläistä sielunmaisemaa ja tshehovilaista tarkkailua, joka Stephen Osbornen levytyksessä soi hämmästyttävän autenttisesti. Osborne tuntuu ottaneen lähtökohdakseen säveltäjän oman, suorasukaisen, mutta ylimyksellisen ja toisinaan äkkipikaisen soittotavan. […]
Mozart
W.A. Mozart: Huilukvartetot. Sami Junnonen, huilu, Thomas Kemp, viulu, Robert Smissen, alttoviulu, Richard Harwood, sello. Resonus Classics RES10216. Kansainvälistä solistiuraa tekevä suomalaishuilisti Sami Junnonen loistaa hiljakkoin perustetun brittiyhtiö Resonuksen Mozart-levyllä yhdessä Chamber Domaine -ensemblen jousisoittajien kanssa. Junnosen huilu livertää ylellisen vuolaana, tulvillaan hehkeää tunnetta mutta ajautumatta sentimentaalisuuden puolelle. Levy on ylipäätään houkuttavaa kuultavaa nelikon musisoidessa vinhan hyväntuulisesti Mozartin neljän huilukvarteton parissa. Mitään graafisen läpivalaisevaa klassismiluentaa ei tehdä, vaan sävellykset on otettu paremminkin sellaisena yhteisen viihtymisen […]