LIVE-ARVIOT

Pekka Kuusisto on tyypillisesti jättäytynyt Tuusulanjärven Meidän Festivaalillaan hieman taka-alalle ja tuonut mitä erilaisimpia vieraitaan esiin kanssamusisoijana. Tuntui sopivalta, että jättäessään nyt pitkäaikaisen taiteellisen johtajuutensa Kuusisto astui eilisen avajaispäivän myöhäiskonsertissa lavan keskiöön. Myöhemmin Lontoon Wigmore Halliin lähtevä konsertti oli kouraiseva kertomus syövästä ja siitä, mitä se voi opettaa nykyihmiselle. Syöpätutkija Suvi Savolan eleettömät puheenvuorot ahnaan petollisista syöpäsoluista, Meidän Festivaalin aiemmilta vuosiltakin tutun valokuvataiteilija Maija Tammen videot ja kuvat sekä Kuusiston soitto kietoutuivat Jukka Huitilan ohjauksessa uudenlaiseksi […]

  Pjotr Tshaikovskin Patarouvaa on sanottu oopperoista pietarilaisimmaksi. Siinä soivat keisarillisen kaupungin kuvat, vastakohtaiset tunteet, pelihimon pyörre ja klassismin kulttuuri. Toinen puoli on yksilöpsykologinen: säveltäjä samastui vahvasti sen päähenkilöön, ulkopuolisena suurkaupungin kujilla harhailevaan ja rakkaudesta unelmoivaan Hermaniin. Savonlinnan oopperajuhlien uudessa tuotannossa pietarilainen henki on kyllä läsnä, mutta kovin syvälle yksilödraaman riipaisevuuteen siinä ei päästä. Musiikillisesti se on silti tasokas ja näyttämöllisesti värikäs, aina spektaakkelimaisuuteen asti. Jere Erkkilän ohjaus sijoittuu 1800-luvun loppuun. Jani Uljaksen lavastus luo […]

  Musiikin ajan toiseksi viimeinen päivä tarjoili kaksi kattausta moneen suuntaan laajentunutta esitystaidetta, joiden väliin istuutui ”perinteisempi” konserttikäytäntö. Tanskalainen harmonikkataiteilija Andreas Borregaardin iltapäiväisen soolokonsertin Solo Act kaikki teokset olivat viime vuonna kantaesitettyjä, ja jokainen niistä teki irtioton ”tavanomaiseen” musiikkiesitykseen erilaisilla keinoilla, oli se sitten teatteri-ilmaisua, videotaidetta tai interaktiivista, yleisöä osallistavaa toimintaa.  Jennifer Walshen (s. 1974) SELF-CARE alkoi välittömästi Borregaardin astuessa teatterisaliin sisään, ennen kuin edes aplodeja ehdittiin antaa: yleisö aisti esitysroolin olevan jo päällä. Itse harmonikansoitto […]

Musiikin ajan keskiviikon 4.7. kaksi konserttia lähestyivät nykymusiikkia eri kulmista, tarjoten perspektiiviä sen moninaisuuteen. Iltapäiväkonsertissa Viitasaaren seurakuntatalolla kuultiin soolo- ja triomusiikkia vailla kummempaa elektroniikkaa, kun taas iltakonsertti Viitasaaren teatterilla sisälsi sampleja, visuaalisia elementtejä, monikanavanauhoja, elektronisia ohjaimia ja poikkeavia soittimia. Kuitenkin molemmat konsertit keskittyivät temaattisesti pitkälle erilaisiin ajatuksiin vuoropuhelusta tai sen puutteesta. Iltapäivän Double Bodies –konsertin esiintyjillä, kölniläisen Ensemble Musikfabrik –ryhmän jäsenillä, oli ässänä hihassa kaksoiskellovasket: Marco Blaauwin trumpettiin, Christine Chapmanin käyrätorveen ja Melvyn Pooren eufoniumiin […]

  Sir Simon Rattle jätti jäähyväiset Berliinin filharmonikoille niin kirjavalla paketilla, että se on tulkittava sanomaksi: sinfoniaorkesterin on katsottava eteenpäin, löydettävä aina uutta ja kyettävä sekä liikuttamaan että viihdyttämään ihmisiä.   Musiikkia Tom ja Jerry ja Robin Hood -elokuvista, kolme kantaesitystä, Leonard Bernsteinin toinen ja Gustav Mahlerin kuudes sinfonia – olipa siinä ainutlaatuiset jäähyväisten ainekset. Sir Simon Rattle on 16 vuotta kestäneen ylikapellimestarikautensa aikana tuonut Berliinin filharmonikot uuteen aikaan, joten ei läksiäisistäkään aivan tavallisia voinut odottaa. […]

  Japanin kokema klassisen musiikin buumi on yltämässä Kiinan ja Korean lisäksi mm. Vietnamiin, Filippiineille ja jopa Myanmariin. Näin uskoo Japanin musiikkielämän vaikutusvaltaisimpiin hahmoihin kuuluva sellisti Tsuyoshi Tsutsumi, joka tulee lokakuussa Suomeen Paulon sellokilpailun tuomaristoon.   Tsuyoshi Tsutsumi on ensimmäinen japanilainen kansainvälistä uraa tehnyt sellisti, ja hänellä on erityinen näköala maansa klassisen musiikin kehitykseen paitsi taiteilijana ja opettajana, myös Tokion tärkeimmän konserttitalon Suntory Hallin presidenttinä. Tsutsumi on vallanpitäjänäkin taiteen arvoja puolustava humanisti. Suntory Hallissa hän […]

Thomas Adésin The Exterminating Angel on viime vuosien hienoimpia uutuusoopperoita. Siinä juhlivasta yläluokasta kuoriutuu esiin animaalisten vaistojen varassa eläviä olioita, ja vimma pysyä hengissä peittoaa säädynmukaisen käyttäytymisen.   Eletään 1960-luvun alkua Espanjassa. Lucía ja Edmundo de Nobilen ylelliseen huvilaan on kokoontunut sekalainen joukko paikallista eliittiä viettämään iltaa. Juhlat saavat heti alkuun oudon käänteen, kun palvelijat ovat yhtä lukuun ottamatta paenneet paikalta. Ja kun vieraiden pitäisi myöhemmin lähteä kotiin, he eivät jostain selittämättömästä syystä pystykään poistumaan […]

Aleksanterin teatterissa tänä viikonloppuna nähtävä Opera Box -tuotanto Rigoletto tekee mieli hahmottaa jatkona toisaalta kaksi vuotta sitten samassa paikassa esitetylle Don Giovannille että syksyllä Sibelius-Akatemian oopperan tuottamalle Falstaffille. Kaikki kolme ovat Ville Saukkosen ohjauksia, ja sekä Don Giovanni että Rigoletto toimivat ikään kuin epävirallisina lopputöinä Sibelius-Akatemian oopperaopinnoissa yhteen hitsautuneille ensembleille. Rigolettossa lauloi juuri valmistunut oopperaluokka, jonka opintojen viimeinen tuotanto Falstaff oli ollut. Komediallinen teos oli oiva portti Verdin maailmaan. Nyt oltiin tositoimissa. Rigoletton solistikaarti oli saatu laadukkaasti […]

Matti Salmista on syytä tulla kuuntelemaan kun vielä voi. Yli 70-vuotiaana Salminen jaksaa edelleen painaa, mutta koskaan ei tiedä milloin upea ura tulee lopulliseen päätökseensä. Nyt loppu tuntui häämöttävän kaukana. Täysi katsomo sai nauttia bassotaiteesta Tapiola Sinfoniettan konsertissa, joka oli rakennettu kehystämään Salmisen unohtumatonta hahmoa. Mozartin kahta konserttiaariaa pohjusti vauhdikas balettimusiikkikokonaisuus Idomeneo-oopperasta. Tämä oli oiva valinta, sillä etenkin baletin käynnistävä verevä chaconne on Mozartia loistokkaimmillaan. Tapiola Sinfonietta esitteli Ville Matvejeffin innostamana parasta wieniläisklassistista osaamistaan: sen […]

Suurimuotoisuus on nykymusiikissa melko epätavallista. Osittain kyse on esteettisistä ratkaisuista ja etenkin aiemmin tradition karistamisesta, osittain taas taidemaailman tämänhetkisestä tuotantologiikasta. Hatunnoston ansaitsevat siis toimijat, jotka tohtivat tilata myös laajempia kokonaisuuksia. Helsingin kamarikuoro teki rohkeasti muistaessaan Suomen sisällissodan päättymisen 100-vuotispäivää tunnin mittaisella tilausteoksella – nykyaikaisella a cappella -requiemillä. Ratkaisuun oli epäilemättä vaikuttanut se, että kantaesittäessään kaksi vuotta sitten Alex Freemanin Shakespeare-aiheisen tilausteoksen A Wilderness of Sea HKK oli huomannut amerikkalaissyntyisen Freemanin taidon hallita suurta kuorosointia ja […]

Baijerin radion sinfoniaorkesteri tarjosi Musiikkitalossa sellaista orkesterisoiton hurmaa, ettei se jäänyt toiseksi edes pari viikkoa sitten Tampereella esiintyneille Wienin filharmonikoille. Kapellimestarin ja orkesterin suhde oli baijerilaisilla jopa tiiviimpi. Muusikot seurasivat ylikapellimestariaan Mariss Jansonsia intuitiivisella reaktioherkkyydellä, ja yhteinen suunta tuntui koko ajan niin maukkaissa yksityiskohdissa kuin suurissa kaarroksissa. Wieniläiset käyttävät pelkkiä vierailijoita, ja Daniel Hardingin pikalennätys Tampereelle ei tarjonnut yhtä harmonista yhteistä pulssia – vaikka soiton taso sinänsä huippua olikin. Vaikka baijerilaisten ohjelma oli kevyempi sikäli, että […]

Kapellimestarivaihdosten piirileikki osui nappiin. Kun Radion sinfoniaorkesterin eilisen Bernstein-konsertin kapellimestari Leonard Slatkin peruutti tulonsa, paikalle hyppäsi James Gaffigan, joka itse puolestaan oli kaksi viikkoa sitten estynyt RSO-keikastaan perhetapahtuman vuoksi. Tuolloin tilalle saatiin Taavi Oramon RSO-debyytti. Nyt taas tuntui siltä, ettei juuri kukaan olisi voinut sopia paremmin 100-prosenttiseen Bernstein-kattaukseen kuin amerikkalaiskapellimestari Gaffigan, jonka lyhyt varsi, mieletön jalkatyö ja letkeät liikkeet olivat kuin Bernsteinia itseään. Kapellimestarilegendan ja säveltäjä Leonard Bernsteinin 100-vuotisjuhlavuosi olisi hyvin voitu kuitata vaikkapa amerikkalaisen […]