Tieto ja taito

      L apseni ovat tavallisessa pääkaupunkilaisessa päiväkodissa. Kuulumme päiväkotiryhmissämme kielelliseen vähemmistöön. Kotona puhumme vain suomea. Useilla suomi on toinen kotikieli. Joukossa on sellaisiakin, joiden kotona vain lapset puhuvat suomea. Musiikki kulttuurina katoaa, jos ihmisillä ei ole elävää kosketusta siihen jo lapsena. On luonnollista, että lapsemme ystävystyvät helposti kommunikaation löytävien kumppaniensa kanssa. Tämän myös huomaamme, kun on aika kutsua kavereita synttäreille. Kutsut vaihtuvat helpoimmin saman yhteiskuntaluokan ja kieliryhmän lasten kanssa. Lapset ovat hyvinkin sopeutuvia ja […]

Tehokas harjoittelu on instrumenttiopiskelun kulmakivi, mutta samalla se on opiskelijoille eräänlainen ikuisuuskysymys. Vaikka sanotaan, että harjoittelun tulisi olla tehokasta, harva saa asiaan syvällistä opastusta.   Tätä musiikinopiskelun perusongelmaa pohdiskelivat myös Taideyliopiston Subelius-Akatemian lehtorit Päivi Arjas ja Erja Joukamo-Ampuja. ”Jos asiaa ei ajattele syvällisemmin, saattaa käydä niin että harjoitellaan vain harjoittelun takia, vaikka päämäärän pitäisi olla esimerkiksi osaamisen kasvaminen tai tietty esitystilanne”, toteaa Arjas. Työssään naiset kohtasivat muita instrumenttipedagogiikan ammattilaisia, jotka pohtivat samoja kysymyksiä, ja niin […]

    Kuopion pianokilpailu on kolmen vuoden välein järjestettävä kilpailu Savon, Karjalan ja Kainuun musiikkioppilaitosten pianonsoiton opiskelijoille kaikilta koulutusasteilta. Vuoden alussa kahdeksatta kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 43 soittajaa kahdeksasta eri oppilaitoksesta. Tuomariston jäsen, pianotaiteilija Hui Ying Liu-Tawaststjerna kehui kilpailun henkeä hienoksi ja totesi osallistumisen kehittävän muun ohella itsetuntemusta, itsekuria, oivallusta, pitäjänteisyyttä ja ilmaisua musiikin kautta. Toinen tuomari Junio Kimanen määritteli kehittymisen tapahtuvan ennen kaikkea valmistautumisprosessin kautta. Laajemmassa merkityksessä kilpailut kehittävät myös kaikkia niitä seuraavia muusikkoja, […]

  Musiikkiluokat ovat ainutlaatuinen suomalainen innovaatio, jonka piirissä tuhannet tavalliset nuoret saavat läheisen kosketuksen musiikin tekemiseen. Mutta onko niillä tulevaisuutta?   Helsingin Suutarilan ala-asteella on tyypillinen aamupäivä: lapset hälisevät käytävillä, ruokalasta leijailevat jo valmistumassa olevan lounaan aromit. Musiikkipainotteista kuudetta luokkaa käyvien lasten luokassa käy kuhina. Soittimia viritellään, nuotteja selaillaan. Kuhina lakkaa, kun musiikki alkaa opettaja Ismo Rajaniemen käsimerkistä. Kuudesluokkalaiset, siis noin 12-vuotiaat, räjäyttävät ilmoille niin Haloo Helsingin, Lauri Tähkän kuin Abbankin biisejä. Svengi on hyvä […]

  Miksi musiikkiopistojen tarjonta on suunnattu vain nuorille? Miksi opiston jo aikanaan käyneiden aikuisten valtava reservi on unohdettu lähestulkoon kokonaan? Musiikkiopisto Juvenalia on pilotoinut Musisoinnin ilo- hankkeen näiden ongelmien ratkaisemiseksi.   Koko Suomen musiikkioppilaitosjärjestelmä on syntynyt siitä ajatuksesta, että annetaan nuorisolle perusvalmiudet, jotka mahdollistavat ammatilliset jatko-opinnot. Niihin kuitenkin lähtee vain muutama prosentti. Viime aikoina opetuksessa onkin pyritty nostamaan esiin enemmän tavoitteellisen harrastuksen lähtökohtia, sillä musiikin ihmistä psykofyysisenä kokonaisuutena kehittävä vaikutus on lukuisin tutkimuksin todistettu. Silti […]

Taide antaa avaimia käsitellä omia tunteita ja mielen solmuja. Lisäksi – taiteilla on arvo sinänsä.     Pääministerin ja vierailevan kapellimestarin työnkuvassa on yhteisiä piirteitä. Harjoitusperiodin tai prosessin alkaessa edessä on uusi kokoonpano ja vanhat nuotit, ohjelmiston ollessa perinteinen, klassinen säästöohjelmisto. Valmista pitää tulla vauhdilla, vaikkei hallitusorkesteri näytä osaavan stemmojaan. Esitettävä teos, hallitusohjelman koulutuspolitiikka, on rosoista, elämänmakuista tekstuuria. Pohjavire dramaattinen, täynnä jyrkkiä leikkauksia ja vahvoja kulminaatioita. Muoto schubertiaaninen rondo, säästöt alkavat aina uudelleen. Eduskunnan solisti, […]

Suomen Lied-Akatemia perustettiin pari vuotta sitten edistämään lied-musiikin asemaa ja koulutusta. Puheenjohtaja Ulla Raiskion mielestä laulumusiikki on mitä parhain tapa tutustua kamarimusisointiin ja klassiseen musiikkiin ylipäätään.   Vaikeasti lähestyttävä ja haastava taiteenlaji, jota erikoistuneet laulajat esittelevät valikoituneille kuulijoille – tällaiset stereotypiat lied-musiikista istuvat yhä tiukassa, eivätkä auta ahtaassa raossa olevaa alaa. Liedin opetustarjonta on piskuista, ja oppilaitokset leikkaavat siitä usein ensimmäisenä. Konsertteja järjestetään satunnaisesti, ja suuret organisaatiot tuppaavat karsastamaan intiimiä laulumusiikkia. Mutta miksi? ”Liedhän on […]

  Musiikin hyödyt kasvavalle nuorelle tiedetään kiistattomiksi, mutta uusien tutkimusten valossa ne voivat toteutua vähemmälläkin harrastamisella. Tärkeintä olisi saada mahdollisimman monet mukaan.   Luemme lehdistä tämän tästä tutkimuksista, jotka osoittavat, että musiikki kehittää kasvuikäisten lasten ja nuorten aivotoimintaa ja keskittymiskykyä. Musiikki ja aivot -ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi Helsingin yliopistosta muistuttaa, että kuva ei ole ihan niin yksioikoisen selvä kuin mitä mediassa usein kerrotaan. ”Tutkimuksista toki näkyy musiikkia harrastavien lasten keskimääräistä parempi havainto- ja keskittymiskyky. […]

Tuula Korolaisen hurmaava runo- ja tarinakokoelma Kuono kohti joulua julkaistiin kymmenen vuotta sitten. Runoista neljätoista on nyt pujahtanut kirjasta ulos ja jalostunut Timo Klemettisen ja Korolaisen itsensä käsissä jouluiseksi, monin tavoin hyödynnettäväksi laulukirjaksi. Laulua kuonoon, joulua tassuun sisältää paitsi sointumerkein ja helpoilla pianosovituksilla varustetut laulut myös lämminhenkisen tarinan Penttisen perheen sadunhohteisesta joulunvietosta. Tarinasta on kirjassa sekä kerrottu että näyttämölle sopiva versio. Esityksiä varten kirjasta löytyy myös muutamia lauluihin sopivia liikunta- ja leikki-ideoita. Klemettisen säveltämät laulut […]

  Suomessa musiikinopetusta leikataan. Ellei täältä heru opiskelupaikkaa, olisiko Viro vaihtoehto?   Istumme Tallinnassa Tataarikadun varrella sijaitsevan Viron Musiikki- ja Teatteriakatemian (EMTA) kuppilassa musiikkikasvatuksen maisteriopinnot juuri aloittaneen Pinja Ruokosen kanssa. Pinja on yksi Tallinnan suomalaisista musiikinopiskelijoista, mutta ainoa musiikkikasvatuspuolella, jossa vironkielen taito on välttämätön. Solistiopinnoissa pärjää englannilla. “Viron kielen oppii jo puolessa vuodessa ymmärtämään ja monet suomea osaavat opettajat auttavat”, kannustaa Pinja. Hänellä on jo takana kolmevuotinen musiikin kandidaatin tutkinto, joka jo sellaisenaan antaisi pätevyyden […]

    Omat urut musiikkiopistossa on harvinaista ylellisyyttä, josta aniharva oppilas pääsee nauttimaan. Länsi-Helsingin musiikkiopistoon hankittiin 4-äänikertaiset opetus- ja harjoitusurut tänä vuonna.   Jos musiikkiopistolainen haluaa ottaa pää- tai sivusoittimekseen urut, asia ei ole ihan yksinkertainen. Urkujensoiton opetusta järjestetään vain harvoin ja harjoitteluolosuhteet ovat haasteelliset: kotisoittimena urkuja ei juuri ole, joten musiikkiopistot tekevät usein opetuksen ja harjoittelun järjestämisessä yhteistyötä läheisten seurakuntien kanssa. Vastavuoroisesti oppilaat saattavat esiintyä seurakuntien tilaisuuksissa. Länsi-Helsingin musiikkiopistossa päädyttiin omaperäiseen ratkaisuun: taloon hankittiin […]

  Ruotsalainen musiikkikoulutus on tasapäisimpiä maailmassa: se kuuluu kaikille. Riittääkö kiinnostusta, resursseja ja ammattitaitoa myös huippujen kouluttamiseen?   Musiikin peruskoulutus nojaa Ruotsissa vahvasti Kulturskolan-järjestelmään, jossa kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus aloittaa haluamansa taidelajien opinnot. Oppilaspaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Joissakin kaupungeissa, kuten Tukholmassa, edistyneillä oppilailla on mahdollisuus hakea pääsykokeiden kautta intensiivisempään erikoiskoulutukseen. Myös yksityisiä musiikkikouluja on tarjolla, mutta suuri osa lapsista aloittaa musisoinnin Kulturskolanissa. Tukholman kaupungin Kulturskolanin KAP-erikoiskoulutuksen johtaja Lennart Wårdh kertoo, että tavallisin ruotsalainen tapa […]