Konsertti- ja Ooppera-arviot

Kansallisooppera järjestää satunnaisesti konsertteja lavallaan, mutta mielestäni tätä toimintaa tulisi aktivoida huomattavasti ja tehdä konserteista säännöllisiä. Siten yleisökin oppisi niihin tulemaan. Oopperaorkesterin täytyy päästä useammin ulos montusta, muuten se ei kehity. Samalla talo voisi kantaa kortensa liedkonserttien ja tähtiresitaalien järjestämiseen. Tämän syksyn suurin konserttisatsaus kuultiin keskiviikkona, kun oopperan väki esitti Straussin Elektraan perustuvan orkesterisovituksen ja Stravinskyn oopperaoratorion Oidupus Rex. Viimeksi mainittu sopi hyvin Esa-Pekka Salosen muutama vuosi sitten johtaman Stravinskyn Perseponen jatkeeksi, ja sarjan soisi […]

Arvio: Atlantin ylitys. Tapiola Sinfonietta, Jeremy Denk, pianisti & liidaus; Irina Zahharenkova, cembalo; Fanny Söderström, piano; Jeffrey Means, kapellimestari. Espoon kulttuurikeskus 1.11.2019. Yhdysvaltalainen, maansa eturivin pianisteihin kuuluva Jeremy Denk (s. 1970) on vuoden 2015 Suomen-debyyttinsä jälkeen saatu useamman kerran kotimaamme kamaralle, ja kuultuani hänen taitavan ja tunteikkaan Beethoven-tulkintansa Mäntän musiikkijuhlilla vuonna 2018 olivat odotukseni korkealla PianoEspoo-festivaalin avajaiskonsertissa 1. marraskuuta. Denkillä oli hurja kolmen eri aikakauden konserton ilta Tapiola Sinfoniettan vieraana: Atlantin ylitys –nimikkeelle sopivasti hän […]

Arvio: Kuopion kaupunginorkesteri, Hyvän mielen sävelkioski 7.5.2020. Sho Kubota, lyömäsoittimet; Kiira Siikavirta, kontrabasso; Virpi Rautsiala, näyttelijä. Noguchi, Kitazume. Striimausarvioiden matka jatkuu Savon sydämeen, jossa vuorossa oli eilen illalla Kuopion kaupunginorkesterin lyömäsoitinten äänenjohtajan Sho Kubotan ympärille keskittynyt japanilaisen nykymusiikin ja näyttämötradition show. Konsertin avannut Momoko Noguchin [ N°9 ] (2003) oli rapsodisen oloinen teos, jossa eri kalvorummuilla ja marimballa oli pääosin kontrabasisti Kiira Siikavirtaa säestävä rooli. Alku- ja lopputunnelmissa oli uteliasta, saundiltaan intensiivisempää otetta, mutta puolivälin […]

Arvio: Radion sinfoniaorkesterin kamarimusiikkikonsertti, Musiikkitalo 25.10.2020. Aapo Juutilainen, taiteellinen suunnittelu ja kontrabasso; Pasi Eerikäinen, viulu; Ezra Woo, alttoviulu; Mikko Ivars, sello; Emil Holmström, piano. Schubert, Schachtner, Lazić, Räihälä, Resch, Cruixent. Franz Schubertin pianokvintetto A-duuri D.667, lempinimeltään Forelli– eli Taimen-kvintetto, kuuluu tunnettujen kamarimusiikkiteosten kaanoniin, mutta tarkemmin katsottuna siinä on omat kummautensa: jousisto koostuu viulusta, alttoviulusta, sellosta ja kontrabassosta, teos julkaistiin vasta Schubertin kuoleman jälkeen, tyyliltään se on kepeä ja henkii päättymäisillään olevaa wieniläisklassismia, mutta harmonisesti teos […]

Seppo Kimasen pitkä festivaalijohtajan ura päättyi komeasti: nuorten ranskalaismiesten muodostama Arod-kvartetti vakuutti Kauniaisten musiikkijuhlien päätöspäivänä olevansa alan uusi tähti, ja heti sen jälkeen kuultiin vielä Brahmsin klarinettikvinteton tunteikas esitys Meta4-kvartetin ja sveitsiläisklarinetisti Reto Bierin voimin. Vasta kolme vuotta toiminut Arod-kvartetti on ehtinyt voittaa jo niin ARD-kilpailun Münchenissä kuin Nielsen-kilpailun Kööpenhaminassa, mutta meriiteistä viis – kamarimusiikin elinvoiman pystyy kokemaan vain live-tilanteessa. Kauniaisissa nelikko äimistytti timanttisella puhtaudellaan, automaation lailla rullaavalla yhteispelillään ja tulkintojensa elävyydellä. Aluksi kuultu Haydnin […]

William Forsythe on nykybaletin legenda, jonka varhaisemmat teokset ovat jokaisen balettiryhmän ohjelmistossa. Hän jäi vuonna 2015 viettämään rauhallisempia päiviä toimittuaan sitä ennen mm. Frankfurtin baletin ja oman ryhmänsä johtajana. Viime vuonna hän teki seitsemän luottotanssijansa kanssa Lontoon Sandler’s Wellsin teatteriin ”hiljaisen illan”, joka saatiin myös Helsingin juhlaviikkojen kansainvälisen tanssiannin kruunaajaksi. Hiljainen ilta on hieno ja koskettava jälkikatsaus Forsythen koreografiseen työhön. Hän on tullut tunnetuksi huippuvaikeista teoksistaan, joissa puretaan ja rakennetaan klassisen baletin sanastoa ja tutkitaan […]

Ruotsalaisen tähtikoreografin Alexander Ekmanin COW aloitti Kansallisbaletin kauden niin upeasti, että toivo heräsi, josko ryhmän heilahdellut ohjelmistopolitiikka jatkaisi tätä tasoa. Joko uskottaisiin vihdoin siihen, että baletti voi olla myös älykästä ja haastavaa kuin fyysisyydellään valloittavaa. COW vetää mukaansa surrealistiseen pyörteeseen mutta ei päästä katsojaa helpolla. Monitasoinen kokonaisuus onnistuu yhtä aikaa irrottelemaan että herättämään filosofisia olemassaolon peruskysymyksiä. Slapstick-huumorikaan ei ole halpaa hekotusten kalastelua, vaan se samalla laittaa kysymään, mille sitä nauretaan. Jo ennen esitystä yleisö näkee […]

Toisto, variointi ja ajan subjektiivisen olemuksen hyödyntäminen ovat vahvasti musiikissa läsnä olevia asioita, ja siksi alun perin elokuvana mainetta niittänyt Päiväni murmelina (Groundhog day) sopii hyvin musikaaliksi. Helsingin kaupunginteatteri osoitti uskallusta tuomalla lavalle tämän valtavirtamusikaalia vaikeamman teoksen. Itse asiassa Goundhog day sopisi myös oopperaksi, sillä musiikin avulla voi peilata päähenkilön koko ajan muuttuvaa sisäistä maisemaa ja samana pysyvää ulkoista todellisuutta. Musikaali onkin läpisävelletty kokonaisuus, jossa yksittäisiä hittimelodioita tärkeämpää on matka. Säveltäjänä on Matilda-musikaalin tekijänä tuttu […]

Arvio: Helsingin kaupunginorkesterin kamarikokoonpano, Musiikkitalo 17.3.2021. Jukka Perko, sopraanosaksofoni, Jan Söderblom, johtaja. Kantšeli, Schönberg. Striimaus ja kokoonpanorajoitukset ovat haitoistaan huolimatta tarjonneet orkestereille myös uusia mahdollisuuksia ohjelmasuunnittelun luovuuteen. Kun HKO päätti maaliskuun tartuntatapausten lisääntyessä siirtyä kamarikokoon, siirtyi maaliskuun 17. päivän konsertista pois Schubertin Keskeneräinen sinfonia, mutta sen seurauksena konsertin teema muuttuikin selkeämmäksi: georgialaisen Gia Kantšelin Night Prayersin yöteemaa jatkoi Arnold Schönbergin Verklärte Nacht. Kantšelin (1935–2019) sävelkieli on sekä soivalta estetiikaltaan että hengelliseltä taustaeetokseltaan sukua Baltian ja […]

Helsingin juhlaviikkojen tämän vuoden orkesterivieras, Gustavo Dudamelin johtama Simón Bolívar -sinfoniaorkesteri on eteläamerikkalaisella elämänilollaan jo vuosia levittänyt kaivattua vastatuulahdusta kansainvälisessä orkesterimaailmassa. Tuskin mikään muu orkesteri nostattaa yhtä vilpitöntä faniutta kuin tämä Venezuelan ylpeys ja maan ainutlaatuisen musiikkikasvatusjärjestelmän vuorenhuippu. Orkesteri tuli symbolisesti täysi-ikäiseksi ja muutti nimensä nuoriso-orkesterista Venezuelan Simón Bolívar -sinfoniaorkesteriksi vuonna 2011, mutta edelleen soittajisto on hyvin nuorekasta. Musiikkitalossa heitä oli vastassa täysi katsomo, jossa vilahteli useita Venezuelan lippuja. Orkesteri vieraili edellisen kerran Helsingissä Juhlaviikoilla […]

Elektroakustisen musiikin yhtye defunensemble vankensi tänä syksynä asemaansa nykymusiikkikentässä perustamalla oman konserttisarjan. Paikaksi valikoitui kaksi vuotta sitten perustettu uusi esitystila WHS Teatteri Union, joka tarjoaa muun muassa visuaalista teatteria ja kinokonsertteja. Perinteisistä musiikkiympyröistä vapaa esiintymispaikka voimistaa defunensemblen kokeellista profiilia. Musiikkitalon linnakkeesta irtaantuminen ja toisiin taidekonteksteihin siirtyminen on myös omiaan tuomaan uudenlaisia yleisöjä. Defunensemble etsiytyy tietoisesti irti perinteisistä taidemusiikkileimoista. Se on hienoa, sillä nykytaidemusiikkia kumpuaa myös muista kuin klassisista konteksteista, eikä kokeellisella musiikilla useinkaan ole lajimääritelmää. […]

Helsingin barokkiorkesteri juhli 20-vuotista olemassaoloaan erikoisella tavalla: se irtautui omimmalta maaperältään barokista ja kurkotti kohti romantiikkaa. Noin 50 muusikon kokoonpano oli suurin mihin Hebo on koskaan venynyt, ja sitä täydensi loistavat Viron Filharmonian kamarikuoro ja solistikvartetti. Tällainen romanttinen periodiorkesteri on Suomessa harvinaista herkkua, ja se loi uuden näkökulman Robert Schumannin musiikkiin. Orkesteri piti sisällään yhden suurimmista täällä nähdyistä periodipuhaltimien sektioista, esimerkiksi neljä luonnontorvea, joiden pastoraaliset kutsut ja romanttiset melodiat loivat ainutkertaista sointilumoa. Konsertin teema, Schumannin […]