LIVE-ARVIOT

Dmitri Shostakovitshin ainut operetti Moskova, Tšerjomuški on jäänyt ohjelmistossa kuriositeetiksi, ja säveltäjä itsekin suhtautui siihen kriittisesti. Hän meni niin pitkälle, että pyysi ystäviään olemaan osallistumatta teoksen ensi-iltaan, jota hän kuvaili ”tylsäksi, heikoksi ja tyhmäksi”. Opera Box antoi tilaisuuden arvioida se itse tuomalla operetin ensimmäistä kertaa Suomeen nimellä Lempeä lähiössä. Musiikillisesti teos on yllättävän höttöinen ollakseen Shostakovitshia: kolme ja puoli tuntia neuvostoajan populaareja renkutuksia kuin posetiivista veivaten laittaa kärsivällisyyden koetteille. Sen runsaat henkilöhahmot ja tilanteet kuitenkin […]

Thaimaa on saanut nostettua klassisen tanssiteatterinsa khonin uuteen nousuun, ja vuosittaiseen huipputuotantoon satsataan kuin megamusikaaliin ikään. Tämänkertainen Thaimaan kansalliseepoksen jakso Maiyarapin taistelu yhdisti klassisen thai-tanssin kauneuden, maskien ja pukujen loiston sekä musiikin energian moderniin spektaakkeliin tavalla, joka oli puhdasta taikaa.   Joukko toiveikkaita mattimyöhäisiä parveilee Bangkokissa Thailand Culture Centerin kulmilla kyselemässä lippuja khon-esitykseen Maiyarapin taistelu. Tuotannon kaikki 20 esitystä ovat loppuunmyytyjä, ja sana sen spektaakkelin lumosta on kiirinyt myös niille, jotka eivät perinteisestä taiteesta hirvesti […]

Arvio: Tapiola Sinfonietta, Tapiolasali 16.12.2022. Sakari Oramo, kapellimestari; Anu Komsi, sopraano ja viulu; Minna Pensola, viulu ja sopraano. Weill, Tiensuu (ke.), Brahms. Suomen musiikkikoulutuksesta usein mainitaan, että maamme on väkilukunsa pieneen kokoon nähden pullauttanut maailmalle huomattavan määrän menestyneitä muusikoita, säveltäjiä ja kapellimestareita, mutta vähemmälle jää se huomio, kuinka heidän musikaalinen suuntautumisensa ja osaamisensa on usein paljon laaja-alaisempaa kuin vain yhteen instrumenttiin tai tyyliin fakkiutumista. Tästä laajuudesta toimi hyvänä esimerkkinä Tapiola Sinfoniettan syyskauden päättäneen konsertin kantaesitys, […]

Oopperalla ja sirkuksella on paljon yhteistä: vahvasti tyylitelty ja irreaalinen kerrontatapa, mahdollisuus hyödyntää alitajuisia asioita narratiivin logiikan ohi sekä tietysti taituruuteen liittyvä lumo. Tässä puhun erityisesti nykysirkuksesta, jossa punaista lankaa luodaan hahmojen lisäksi kokonaisvaltaisella visualisoinnilla ja jätetään eläinten kiusaaminen sikseen. Sirkus ja ooppera ovat kuitenkin vain harvoin kohdanneet onnistuneesti. Esimerkiksi 20 vuoden takaisessa Dario Fon Kansallisoopperaan ohjaamassa Rossinin Matka Reimsiin -oopperassa sirkustemput aluksi piristivät mutta sitten osoittivat irrallisuutensa. Kansallisoopperan syyskauden lopun vallanneessa CircOperassa oli lupaavat […]

Sibelius-viulukilpailujen voittaja Inmo Yang on saanut solistikeikkaa jo useamman suomalaisen orkesterin edestä, ja syystä. Hän ei ole pelkkä hetken loistava kilpailukomeetta vaan kiinnostava taiteilija, jolla on täydellinen tekniikka ja paljon sanottavaa. Ritarihuone-konserttien resitaali oli vapautunutta ja nautinnollista musisointia. Pianisti Irina Zahharenkova tuki nuorta viulistia vahvoin ottein, ja salintäyteinen yleisö osoitti innokkaasti suosiotaan. Heti alkuun kiinnitti huomiota vielä hunajaisempi viulun sointi kuin mitä Sibelius-viulukilpailussa kuultiin. Senkin on voiton satoa, sillä palkintoihin kuului Guarneri-viulun lainan mahdollisuus, ja […]

Helsingin barokkiorkesteri on syyskauden aikana jälleen kunnostautunut unohdettujen teosten esiin tuojana. Tällä kertaa niiden säveltäjät olivat niinkin tuttuja nimiä kuin B. H. Crusell ja Franz Schubert, joilta kuultiin suurimuotoisten teosten Suomen-ensiesitykset. Crusellin deklamaatio Den siste kämpen sisälsi raikasta ja mukaansatempaavaa musiikkia, mutta pitkä ja höttöistä ruotsalaista nationalismia kaikuva lausuntaosuus tuntui aikansa eläneeltä. Kuriositeettina se silti oli kiinnostava ja pani kuvittelemaan, millainen Crusellin iso kantaatti olisi ollut. Schubertin ooppera Alfonso ja Estrella sen sijaan oli yllättävänkin […]

Mikä olikaan vuoden 2022 tärkein kulttuurinen avaus pääkaupunkiseudulla? Vastaus lienee selvä: Tanssin talon avautuminen ja varsinkin se, että se toteutui näin hienolla kansainvälisellä ohjelmistolla. Se keräsi täysiä saleja, mikä tarkoittaa paljon uutta yleisöä koko taidemuodolle. Heränneestä mielenkiinnosta ovat hyötyneet myös suomalaiset ryhmät. Tärkeimmät kansainväliset vierailut olivat Anne Teresa De Keersmaekerin Rosas-ryhmän Mystery sonatas, Tero Saarisen VORTEX Korean kansalliselle tanssiryhmälle ja huipennuksena Pina Bauschin Vollmond, jonka hänen nimeään kantava Wuppertalin tanssiteatteri esitti. Näiden saamisessa tärkeässä roolissa oli Jane […]

Arvio: Radion sinfoniaorkesteri, Musiikkitalo 6.12.2022. Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari; Carolin Widmann, viulu. Puumala (ke.), Sibelius. 105-vuotiaan itsenäisyyden juhlapäivänä palasi Radion sinfoniaorkesteri ajassa vieläkin kauemmas, vuoteen 1899 saakka, joka oli huomionarvoinen vuosi kansallisikoni Jean Sibeliuksen sävellyksellisessä perinnössä: silloin sai kantaesityksensä säveltäjän sinfonia nro 1, mutta niin ikään myös kuultiin ensi kerran teoksia, joihin isänmaallinen historia on lyönyt leimansa, kuten Ateenalaisten laulu ja Finlandia. Jälkimmäisen alkukoti on ollut vuoden 1899 Sanomalehdistön päivien kuvaelmamusiikin viimeisessä osassa Suomi herää. Samaisesta, […]

Korkea tekninen taso oli itsestäänselvyys torstaina päättyneissä Maj Lind -pianokilpailussa, mutta persoonallisuus oli kuitenkin se, joka ratkaisi kisan puolalaisen Piotr Pawlakin voitoksi.   Maj Lind -pianokilpailun taso oli tällä kertaa niin tasainen, että se herätti jopa turhautumista. Kaikki soittajat olivat ainakin välierästä lähtien suurenmoisia taitureita, mutta kukaan ei tuntunut erottuvan joukosta niin, että hän olisi kirkkaasti kohonnut suosikkilistojen kärkeen. Toisaalta kukaan ei myöskään varsinaisesti epäonnistunut. Tuomariston tehtävää saattoi pitää vaikeana. Tuloksiin vaikuttivat kaikkien kilpailuerien suoritukset, mutta […]

Kaija Saariahon ja Sofi Oksasen Innocence tuli Kansallisoopperaan vuosi kantaesityksensä jälkeen ja osoitti sisäisen voimansa, koskettavuutensa ja monitasoisuutensa klassikon lailla. Se on 2000-luvun hienoimpia oopperoita, joka toivottavasti saa vielä uusia ohjaustulkintoja. Vaikka Innocencen kantaesitys Aix-en-Provencessa sisälsi aivan erityisiä jännitysmomentteja, varsinkin kun koko oopperan aihetta ei vielä tiennyt, uudet solistit, uusi kapellimestari ja yksityiskohdissaan hieman muunneltu ohjauskin onnistuivat Kansallisoopperassa saamaan aikaan yhtä intensiivisen ja tuoreen elämyksen. Tämä ennen muuta siksi, että teoksessa on niin paljon uutta ammennettavaa […]

Innolla odotettu Magnus Lindbergin Pianokonsertto nro 3 (2020-22) sai ikimuistoiset ensiesityksensä San Franciscossa lokakuun puolivälissä. Yuja Wang ja Esa-Pekka Salosen johtama San Franciscon sinfoniaorkesteri kanavoivat uutuusteoksen häikäisevän pianismin, omaperäiseet muotoratkaisut sekä ihailtavan orkesterinkäsittelyn virtuoosiseksi seikkailuksi, lunastaen ennakko-odotukset mennen tullen. Vaikka puolituntisessa konsertossa on kolme osaa, niiden välisistä suhteista ei säveltäjän mukaan kuitenkaan löydy perinteistä avauksen, hitaan osan ja finaalin balanssia. ”Osat käyttäytyvät jollain tapaa kuin kolme itsenäistä konserttoa. Kukin niistä alkaa jousten ja pianon dialogilla, […]

Arvio. Helsingin barokkiorkesterin 25-vuotisjuhlakonsertti Musiikkitalossa 16.10. Joht. Aapo Häkkinen. Crusell.  Suomalaissyntyinen mutta Ruotsissa uransa tehnyt Bernhard Henrik Crusell on tuttu säveltäjä etenkin puhaltajille, jonka kolme klarinettikonserttoa ja kamarimusiikkiteokset kuuluvat alan ydinohjelmistoon. Onkin sääli, että säveltäjältä ei ole jäänyt yhtään suuremman formaatin orkesteriteosta. Helsingin barokkiorkesteri antoi 25-vuotisjuhlakonsertissaan aineksia kuvitella, millainen Cursellin sinfonia tai iso kuoro-orkesteriteos olisi voinut olla. Säveltäjän suurimuotoisin säilynyt teos onkin ooppera Den lilla Slavinnan, Pieni orjatar, joka herätettiin henkiin Turussa 1996, ja siitä […]