Avantin, UMOn ja FiBOn yhteiskonsertilta olisi voinut odottaa enemmänkin
Arvio: Kaikkien aikojen musiikkia. Helena Juntunen, sopraano. Suomalainen barokkiorkesteri, UMO Helsinki Jazz Orchestra, Avanti!. Kirmo Lintinen, René Bosc, kapellimestarit. ”Kolme valtionosuusorkesteria meni baar…anteeksi, Musiikkitaloon”, voisi alkaa jokin säveltaideaiheinen, tuttua muotoa uudelleen soveltava vitsi. Lähtötilanne kuitenkin oli totisinta totta eilen, kun kamariorkesteri Avanti!, UMO Helsinki Jazz Orchestra sekä Suomalainen Barokkiorkesteri jakoivat Musiikkitalon lavan Helsingissä sekä peräkkäin – liimanaan sopraanosolisti Helena Juntunen – että lopuksi myös yhtä aikaa. Musiikkitalon järjestämässä AUF-sarjassa vuoroteltuaan oli vain luonnollista, että orkesterit […]
HKO 11.9.: Rikasta uudelleentulkintaa ja vanhan herran tyyneyttä
Arvio: Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo 11.9.2019. Susanna Mälkki, kapellimestari, Nelson Freire, piano. Berlioz, Beethoven, Wennäkoski (ke.), Schumann. Vaikka italialaisia säveltäjiä ei tällä kertaa ohjelmistoon oltu ripoteltu, oli Helsingin kaupungiorkesterin kausiteema läsnä myös keskiviikkoiltana. Hector Berlioz oli kasannut Rooman karnevaali -alkusoittonsa kehnon vastaanoton saaneen Benvenuto Cellini –oopperansa musiikin pohjalta, ja ooppera puolestaan oli inspiroitunut samannimisen italialaisen renessanssitaiteilijan elämäkerrasta. Oli kiintoisaa sattumaa, että vastikään viikkoa aiemmin Radion sinfoniaorkesteri oli päättänyt konserttinsa Berlioz’n Fantastiseen sinfoniaan. Molemmissa teoksissa oli havaittavissa […]
HKO avasi kautensa vanhan ja uuden suhteiden tutkinnalla
Arvio: Äänet ajassa. Helsingin kaupunginorkesteri, Susanna Mälkki, kapellimestari, lauluyhtye Exaudi. Gesualdo, Stravinsky, Sibelius, Berio. Musiikkitalo 6.9.2019. Helsingin kaupunginorkesterin italialaisväritteinen kausiteema on rakennettu todella hyvin: konsertti toisensa jälkeen vaikuttaa kiehtovilta kokonaisuuksilta, ja sitä oli myös kauden virallinen avaus. Kuoroja orkesterin kanssa näkee usein, samoin laulusolisteja, mutta lauluyhtyeitä harvemmin. Nyt Isosta-Britanniasta tullut kahdeksanhenkinen Exaudi avasi ja sulki konsertin, jonka johtoajatuksena liikkui vanhan musiikin uusi tarkastelu ja sen käyttö uuden luomisessa. Molemmissa Exaudin numeroissa myös säveltäjä oli italialainen. […]
Lattea ohjaus hämmentää Reininkultaa
Jos Reininkulta on Wagnerin Ring-sarjan Vorabend, niin Kansallisoopperan uudella tuotannolla on myös kulissientakainen esinäytöksensä. Kari Heiskasen pois potkiminen on luonut tuotannon ylle epäilyn varjoja, joista ei Reininkullassa kyetty vielä oikein pääsemään irti. Musiikissa oli voimaa, ja kokonaan suomalainen solistikunta pääsi yllättämään epäilijät, mutta henkilöohjauksen latteus ja kokonaisnäkemyksen ohuus tuottivat hämmentyneen kokemuksen. Wagerin jättiteos on aina tekijöidensä kannanotto vallanhimon, rahan, ahneuden ja rakkauden tematiikkaan, ja jos vakuuttavaa perusideaa niistä ei synny, ollaan heikoilla jäillä. Täytyy nyt […]
Berlioz pelasti RSO:n illan sävellykselliseltä latteudelta
Arvio: Radion sinfoniaorkesteri 4.9.2019 Musiikkitalossa. Hannu Lintu, kapellimestari, Martin Grubinger, lyömäsoittimet. Farrenc, Say, Berlioz. Juhlaviikkojen Schumannin Faustin jälkeen käynnisti Radion sinfoniaorkesteri varsinaisen kautensa Hannu Linnun johdolla ajallis-maantieteellisellä ABA-muodolla. 1800-luvun ranskalainen varhaisromantiikka kehysti turkkilaissäveltäjä Fazıl Sayn keväällä kantaesityksensä saanutta konserttoa lyömäsoittimille ja orkesterille. Solistiksi saapui kantaesityksessäkin soittanut itävaltalainen Martin Grubinger. Sayn konsertto, samoin kuin illan päättänyt Hector Berlioz’n Fantastinen sinfonia, ovat RSO:n viemisiä syyskuun lopun Keski-Euroopan kiertueelle. Ennen konserttia esiteltiin myös Kaija Saariahon säveltämä Musiikkitalon uusi, […]
Pimeässä koettu UXO päätti Juhlaviikot sumuisaan hämmennykseen
Arvio: Helsingin juhlaviikot, UXO. Sävellys ja äänisuunnittelu Walter Sallinen, dramaturgia Klaus Maunuksela. Taavi Oramo, kapellimestari; Awake Percussion; kuoro ja työryhmä. Kattilahalli, Helsinki 1.9.2019. Usein ymmärrämme asioiden tärkeyden ja merkityksen vasta niiden kadottua: osaamme tunnistaa terveyden arvon tultuamme sairaaksi, tunnistaa rakkauden suuruuden sen riuhtaistessa lähtiessään palan sydäntämme, tai turvallisuuden tunteen silloin, kun epävarmuus ja pelko valtaavat pyytämättä kaoottisesti alaa elämästä. Musiikillisesta kokemuksesta puhuttaessa tällainen elementti on yllättäen – näkökyky. Helsingin Juhlaviikot neljän esityksen voimin päättänyt Awake […]
Maailman ja ihmiselon mahtipontiset matkat
Arvio: Helsingin juhlaviikot, Suuri sinfoninen matka. Vantaan viihdeorkesteri, Lauri Porra & yhtye, Esko Valtaoja, Ringa Manner, Pyhimys & Saimaa. Dalia Stasevska, kapellimestari. Musiikkitalo 30.8.2019. Taiteen ja viihteen vastakkainasettelu on ikuisen raflaavaa, vaikkei suinkaan aina välttämätöntä tai tarpeellista. Ehkä laatu – hieman siten kuten Robert Pirsig sen aikanaan määritteli Zenissä ja moottoripyörän kunnossapidossa – on usein tärkeämpi mittari. Maamme ammattiorkesterien kuriositeetteihin kuuluva Vantaan viihdeorkesteri päättää taide–viihde–asettelussa identifioida itse itsensä jo nimessään. Se osoitti perjantaina olevansa kuin […]
Ooppera Suomen vanhimmasta sarjakuvasta
Kesän merkittävin oopperakantaesitys oli Korsholman musiikkijuhlilla nähty Olli Kortekankaan säveltämä ja libretisti Pia Perkiön tekstittämä Elämänkuvat, joka perustuu Isonkyrön vanhan kirkon seinämaalauksiin. Niitä ei välttämättä miellä sarjakuvaksi, mutta sitähän se on, kun Raamatun kertomukset kiertävät seiniä ritirimpsuna. Ooppera ei kuitenkaan ota aihettaan suoraan Raamatusta, vaan kertoo enemmän Isonkyrön kirkon kuvia maalaavan taiteilijan sisäisestä kamppailusta ja nykyihmisen ahdistuksesta. Istun oopperan toisessa esityksessä juuri sillä kohdalla, jossa kuva kertoo itsensä hirttäneestä Juudaksesta. Isonkyrön kirkon kuvat ja sakastin […]
Rakkauden illuusion pauloissa
Tero Saarisen uusi koreografia Third Practice sai kesän alussa ensi-iltansa Cremonan Monteverdi-festivaalilla, ja Kuopio Tanssii ja soi -festivaalille se saatiin heti tuoreeltaan. Teos perustuu Claudio Monteverdin madrigaaleihin. Helsingin barokkiorkesteri soittaa, ja Topi Lehtipuu esiintyy sekä laulusolistina että yhtenä tanssijoista. Ideana on heijastella säveltäjän pyrkimystä kurkotella kohti barokin yksilöllistä vapautta ja taiturillisuutta, mitä tyyliä kutsutaan nimellä Second Practice. Myös Saarinen on omassa koreografiassaan pyrkinyt etsimään uutta, ja tätä heijastaa tanssiteoksen nimi Third Practice. Kaikki käytetyt […]
Messias tuli lähelle
Monissa Suomen kaupungeissa on ainakin pääsiäisenä tapana esittää Händelin Messias-oratoriota suurten harrastajakuorojen voimin, mutta tuskin koskaan teos on tehnyt niin puhdistavaa vaikutusta kuin The English Consertin kuoron ja orkesterin vierailulla Helsingin Juhlaviikoilla. Että pienestä, 20-jäsenisestä kuorosta (solistit mukaan lukien) saakin aikaan näin rikkaasti resonoivan ja Musiikkitalon vaivatta täyttävän soinnin! Samalla siinä on intiimiä suoruutta. Turha seremoniallisuus oli poissa tästä harmonisesta esityksestä. Onhan briteissä muitakin huipputason barokkikokoonpanoja, ykkösenä John Eliot Gardinerin loisteliaat ja dynaamiset Monteverdi-kuoro ja […]
Musiikki ja politiikka mahtuvat yhteen
Juutalaisvainoja, Euroopan murentumista nationalismin alla, tulevaisuuden Kiinan mahtia. Münchenin oopperajuhlilla ei ainakaan voinut väittää, etteikö taidemuoto ottaisi kantaa. Tähtisolistit ja viimeistelty orkesterisoitto pitävät huolen siitä, ettei musiikkikaan unohdu. Moni tulee Baijerin valtionoopperaan tähtisolistien vuoksi, mutta yhtä hyviä syitä ovat Kirill Petrenkon ylikapellimestarin kaudella profiiliaan nostanut orkesterisoitto ja kiinnostava ohjelmistopolitiikka, jollaiseen aina kuuluvat myös uudet ja uudelleen löydetyt teokset. Tällä kertaa talo toi esiin heinäkuun kestävällä festivaalillaan mm. Ernst Křenekin Kaarle V:n. Jo syntyaikanaan vuonna […]
Lasten Ringissä sekä hurmaa että huteja
Arvio: Lasten RING, Helsingin juhlaviikot/Teatro Productions. Musiikkitalo 24.8.2019 (iltapäivänäytös). Kuinka tehdä koko perheen versio Richard Wagnerin 15-tuntisesta neljän oopperan sarjasta Nibelungin sormus, ja onko siinä järkeä? Nämä kysymykset olivat mielessä ennen Helsingin juhlaviikkojen esitystä Lasten Ring. Viime vuonna kantaesitetty, David Merzin ohjaama* Bayreuther Festspielen alkuperäistuotanto, jonka Suomen-toteutuksesta vastaa Teatro Productions, typistää esityksen kahteen tuntiin sekä väliaikaan ja oikoo useampia kuvioita monimutkaisesta juonesta. Jääkö jäljelle sellaista tarinaa, joka tempaa lapset mukaansa? Wagnerin libretosta oli poimittu olennaisimmat satuasetelmat: […]
