LIVE-ARVIOT

  Tapiola Sinfoniettan kaltaiselle orkesterille on luonteenomaista antautua rajankäyntiin orkesteri- ja kamarimusiikin välillä. Taiteellisen partnerinsa pianisti Alexander Melnikovin kanssa orkesteri teki näin myös viime marraskuussa Schumann-minifestivaalilla, nyt teemana oli ranskalainen musiikki. Tapiola Sinfoniettan muusikot nostattivat kamarimusiikkiin orkestraalista voimaa ja antoivat orkesterisoiton inspiroitua solistisesta yhtyemäisyydestä. Ernest Chaussonin konsertto viululle, pianolle ja jousikvartetille on tunnetusti mutanttimainen rajatapaus, joka häilyy viulukonserton ja pianokvinteton välimaastossa. Välillä jousikvartetti on kuin pienoisorkesteri, toisaalla taas kamarimusiikillinen aiheiden jakaminen korostuu. Joskus sooloviulu ja piano […]

  Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri tunnetaan kotimaassa ja kauempanakin sen vahvasta identiteetistä. Tällä kertaa he esittivät rinta rinnan heille tutumpaa baltialaista nykymusiikkia sekä maailman virtaviivaisinta möhkälettä. Orkesteri jätti terävämmän kuvan, kun se kaveerasi pelkän kapellimestarin kanssa. Suomenkielinen musiikkipuhe ei tarvitse enää yhtään mystifioitua lausetta Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin hyvyydestä. Suurimmaksi osaksi sen jäsenet ovat viettäneet toistensa kanssa pitkän ajanjakson. Psykologisen hitsautumisen lisäksi on olemassa aina kulloistakin tarkoitusta palveleva tapa tuottaa jousisoittimista ääntä. Pelimannimusiikin vaikutuspiiriin kuuluminen tarkoittaa uniikkia reagointityyliä kanssasoittajien […]

Kenties Suomen ensimmäinen klassisen musiikin Youtube-konsertti koettiin torstaina 7.4., kun Kamus-kvartetti konsertoi helsinkiläisestä taitelija-asunnosta verkkokameroiden välityksellä kotiyleisölle. Samantapaisia suoria lähetyksiä ovat tehneet jo orkesterit RSOsta Saimaa Sinfoniettaan, joten näyttää siltä, että konserttien livestriimaus on tullut jäädäkseen. Livestream-konsertit ovat ilmiönä mainio tilaisuus ihmisille, joilla ei ole tilaisuutta päästä paikan päälle äänimaailmoista nauttimaan. Kun konsertti voidaan välittää koteihin, palvelutaloihin ja kouluihin ympäri maailmaa, monelle voi aueta täysin uusi maailma tai vanha voi näyttää kokemuksen jälkeen paria astetta kirkkaammalta. […]

  Brittisäveltäjä Judith Weir tunnetaan tarinankertojana, joka voi tiivistää verisen viikinkisaagan 12-minuuttiseksi sooloksi ja rakentaa yksinkertaisesta kansantarinasta monumentaalisen oopperan. Kaksi vuotta sitten hänet nimitettiin Ison-Britanninan kuningashuoneen hovisäveltäjäksi (master of the Queen’s music) ensimmäisenä naisena kunnianimen lähes 400-vuotisessa historiassa. Nyt oli mahdollisuus tutustua oopperasäveltäjänä tunnetun Weirin laulumusiikkiin, kun sopraano Margit Tuokon kokoama ensemble toteutti Helsingin Konservatorion salissa kattavan läpileikkauksen Weirin vokaalituotannosta säveltäjän itsensä läsnäollessa. Skottilaissyntyisen Weirin sävelkieli on läpikuultavaa, lineaarista ja pelkistettyä, mutta unelmoivan kauniin pinnan […]

  Harva klassinen laulaja kykenee täysin irrottautumaan niistä roolimalleista ja tekemisen tavoista, jotka traditio on tämän ympärille istuttanut. Monesti se ei toki ole tarpeenkaan. Uskon silti, ettei tyypillinen laulumusiikin konsertti olisi voinut saavuttaa sitä ainutkertaista maagisuutta ja unelmankaltaisuutta, johon kerronnallisista ja teatterillisista esityksistään tunnettu Debi Wong nyt kietoi yleisön. Virallisesti Wong on mezzosopraano, mutta äänityypeillä tai vastaavilla käsitteillä ei ollut sijaa tässä esityksessä: nyt kanadalaislaulaja oli Bilitis, Sapfon aikaan elänyt kreikkalainen kurtisaani ja runoilija. Bilitis […]

   Karlsruhen Händel-festivaali yhdistää esityksissään historiallista tyylitietoutta moderniin teatteriin. Jos mielikuva säveltäjästä on puuterinen, täällä on hyvä tilaisuus raikastaa se. Georg Friedrich Händel on barokkibuumin myötä noussut suurimpaan suosioon koskaan. Se näkyy myös Saksan kolmella Händel-festivaalilla. Säveltäjän syntymäkaupungin Hallen kesäkuinen tapahtuma on tarjonnaltaan laajin. Pisimmät perinteet taas on toukokuun alussa vietettävällä Göttingenin festivaalilla, joka oli Händel-renessanssin pioneeri tarjoten monen oopperan nykyaikaiset ensiesitykset 1920-luvulla. Nuorin joukossa on Karlsruhen Händel-festivaali, jota järjestää Badenin valtionteatteri. Sen valttina on […]

    Yllätys, yllätys: Kreikan kulttuurilla meneekin hyvin maan kaikista vaikeuksista huolimatta. Näin väittää maan tunnetuimman klassisen orkesterin Armonia Atenean johtaja Georg Petrou.   Kreikka on viime vuodet assosioitu pelkkiin huonoihin uutisiin, oli kyse sitten talous- tai pakolaisongelmista. Voiko siellä tapahtua jotain hyvääkin – vaikka kulttuurin alalla? ”Kyllä voi, sillä ahdinko on saanut monet muutkin kulttuuri-instituutiot löytämään uudelleen itsensä, tehtävänsä ja suhteensa yleisöön”, sanoo kapellimestari Georg Petrou. Hän johtaa Kreikan kansainvälisesti tunnetuinta orkesteria Armonia Ateneaa, […]

  Berliinin Komische Operin animaatioversio Mozartin Taikahuilusta on parhaita produktio-ostoksia, mitä Suomen Kansallisooppera on viime aikoina tehnyt. Ja mikä parasta, tuotanto ei ole pelkkä lainatavara, vaan se myös jää ohjelmistoon uusine suomennoksineen.  Oli jo aikakin saada mielikuvitusta ja aistihermoja kutkutteleva Taikahuilu ohjelmistoon, sillä oopperamme kaksi edellistä ohjausta olivat epäonnistuneita. Se ei toiminut niin pseudo-älyllisenä vallankumoustarinana kuin Kalevala-hupailunakaan. Taikahuilu onkin vaikea. Jos sen symboliikalla haluaa kertoa jotain ajankohtaista, mitä tehdä sovinistiselle libretolle pönöttävine vapaamuurariaatteineen? Jos taas […]

  Alankomaiden Kansallisooppera juhlisti 50-vuotispäiviään Opera Forward -festivaalilla ja sen kahdella kantaesityksellä. Sekä Kaija Saariahon Only the sound remains että Michel van der Aan Blank out käyttävät teknologiaa välineenä rikkaaseen psykologiseen ilmaisuun. Molemmat nähdään ensi vuonna myös Suomessa.   “Here is a beauty, to set the mind above itself.” Tämä kuoron repliikki kuuluu Esra Poundin käännökseen nō-näytelmästä Tsunemasa, johon Kaija Saariahon uuden kamarioopperaparin ensimmäinen teos perustuu. Kauneus on keino kohottaa mieli itsensä yläpuolelle. Se on […]

Radion sinfoniaorkesteri järjesti sinfoniakonserttiperinteen mittapuulla poikkeuksellisen vahvan nykymusiikki-illan. Nykymusiikkitapaukseksi konsertin teki jo se, että kantaesityksensä sai vuonna 2006 Teosto-palkitun Sampo Haapamäen ensimmäinen täysimittainen sinfoniaorkesteriteos, 25 minuuttinen – siis keskimääräistä hivenen laajempi – Motto. Se oli päässyt konsertin paraatipaikalle, ainoaksi teokseksi väliajan jälkeen. Tyypillisesti nykymusiikille varatulle paikalle, avausteokseksi, oli niin ikään valittu uutta musiikkia, Sebastian Fagerlundin Isola (2007), jonka konsertin johtanut Dima Slobodeniouk tilasi aikoinaan Korsholman musiikkijuhlille. Tuloksena oli kahden hyvin erilaisen sävelkielen kohtaaminen. ”] Säveltäjät […]

  Tenorisaksofonisti ja huilisti Juhani Aaltonen on jo monen jazz-toimijoiden sukupolven arvostama hahmo. Juuri 80 vuotta täyttänyt mahtimuusikko sai itselleen räätälöidyn, monipolvisen teoksen vuonna 2013 perustetun Sointi Jazz Orchestran kapellimestari-säveltäjä Rasmus Soinilta. Hän edustaa vastaavasti alan nuorinta puuhamiessukupolvea. Espoossa kantaesitetty Saarnaaja piristi omaleimaisuudellaan, jonka äärellä musiikin tyylilajia ei tehnyt mieli kysellä. ”] Aaltosen improvisaatio väreili syvän lajiymmärryksen hengessä, mutta valitettavasti hän suoriutui epätasaisesti ja paikoin hyvinkin kalseasti. Tässä päiväkonsertissa myös yleisö oli kohmeisella tuulella. Konsertti oli […]