LIVE-ARVIOT

Radion sinfoniaorkesterin keskiviikkoisen konsertin yleisötäkynä oli klassisen pianon supertähden Jevgeni Kisinin vierailu, mutta konsertin paras anti piili aivan jossain muussa: Hannu Linnun johtaman ohjelman täydellisyyttä hipovassa toimivuudessa. Teosten yhtenäisinä linjoina kulkivat muotorakenteiden tutkivuus, selkeät motiivit, kompaktius ja energisyys, jotka nivoivat 1800-luvun romantiikan yhteen 1900- ja 2000–lukujen modernien teosten kanssa. Vastikään 70 vuotta täyttäneen Jukka Tiensuun kuusiminuuttinen Alma III: Soma toimi erinomaisena herättäjänä ja viritti luonteellaan koko konsertin vallitsevaan tunnelmaan. Vaikka korkeajännitteisen intensiivinen kappale ei helpolla […]

  Giacomo Meyerbeerin maine kannattaa palauttaa, sillä hänen oopperoissaan on musiikillista rikkautta ja ajankohtaista draamaa. Mutta mitä tehdä niiden visuaalisille spektaakkeleille ja baleteille? Siihen ei Berliinin uudessa Hugenot-produktiossa löydetty vastausta.   Grand opéra oli 1800-luvun Pariisissa paitsi massojen viihdykettä, myös polttavaa politiikkaa. Lajin kaksi menestyksekkäintä teosta, Jacques Fromental Halévyn Juutalaisnainen (kts. arvio Münchenin tuotannosta Rondo 9/2016) ja Giacomo Meyerbeerin Hugenotit käsittelevät molemmat uskontokuntien välistä vihanpitoa. Jälkimmäinen huipentuu Pärttylinyön verilöylyyn, jossa katoliset tappoivat vuonna 1571 yli […]

Münchenin oopperajuhlat alkoivat kohutuotannolla, kun katolista pappia kidutetaan raa’an realistisesti, saatanaa karkotetaan taikauskoisin rituaalein, luostarissa on orgioita, nunnat kirkuvat seksuaalisessa joukkohysteriassaan, ja manipulaatio ja vaino jylläävät. Kyseessä on Krzysztof Pendereckin nuoruudentyö, vuodelta 1969 peräisin oleva esikoisooppera Die Teufel von Loudun, Loudunin pirut, joka osoittautui ajankohtaisemmaksi kuin koskaan. Ooppera perustuu tositapahtumiin vuodelta 1632, kun ranskalaisen Loudunin pikkukaupungin ursuliiniluostarin nunnat valvojasisar Jeannen johdolla syyttivät pappiaan Urbain Grandieria heidän noitumisestaan. Se johti oikeudenkäyntiin ja kuolemantuomioon polttamalla. Tarinan kirjoitti […]

Arvio: Kumpulan kamarikonsertti, Eläköön Saariaho! Kumpulan kylätila 3.4.2022. Kaisa Kortelainen, huilu; Tuuli Talvitie, viulu; Elina Heikkinen, alttoviulu; Pinja Nuñez, sello; Tuukka Tervo, elektroniikka. Saariaho, Clyne, Hildegard Bingeniläinen. Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävän Kaija Saariahon oopperat ja orkesteriteokset ovat saaneet paistatella suuremmassa näkyvyydessä kuin hänen kamarimusiikkinsa. Kantaesityksen jälkeiseen unholaan ei sekään ole kuitenkaan jäänyt: etenkin Saariahon huiluteokset ovat löytäneet tiensä nykyrepertuaariin, ja Kumpulan kamarikonserttisarjan nostaessa säveltäjän valokeilaan oli nimenomaan huilu vahvassa roolissa. Konsertin avannut Saariahon …de la […]

  Hector Berlioz’n juhlavuotta (150 vuotta syntymästä) on vietetty lähinnä velvollisuudentuntoisesti, mutta aitoon innostukseen juhla syttyi John Eliot Gardinerin johtamassa säveltäjän esikoisoopperan Benvenuto Cellinin esityssarjassa.   Benvenuto Cellinistä tunnetaan lähinnä sen Rooman karnevaali -kohtauksesta sovitettu alkusoitto, joka jo sellaisenaan vie riehakkaaseen ja anarkistiseen tunnelmaan. Koko ooppera on kuitenkin aivan toinen juttu. Se on kiivastahtinen, laulajille hurjan vaativa ja dramaturgisesti hajanainen lajihybridi, jossa koominen ja vakava, klassinen ja uskalias sekoittuvat. Suomessa oopperaa ei ole kuultu kuin […]

  Modernin taidemusiikin ja tanssin merkitykselliset kohtaamiset ovat sen verran harvinaisia, että jokaisesta niistä tulee iloita – vaikka ne eivät erillisinä edustaisi ajankohtaisinta innovaatiota. Sellainen oli Saksan tunnetuimman nykykoreografin Sasha Waltzin ja itävaltalaisen mestarisäveltäjän Georg Friedrich Haasin yhteistyö SYM-PHONIE MMXX Berliinissä. Haasin sateenkaarimaisesta spektrimusiikista vaikutteita saanut ja mikrotonaalisuudella sointeja kiihottavasti laajentava tyyli on innostanut Waltzia aiemminkin pienempiin teoksiin, mutta tästä uutuudesta piti tulla iso sinfoninen manifesti hänen kaudelleen Staatsballet Berlinin toisena johtajana – ja samalla todiste […]

Arvio: Atlantin ylitys. Tapiola Sinfonietta, Jeremy Denk, pianisti & liidaus; Irina Zahharenkova, cembalo; Fanny Söderström, piano; Jeffrey Means, kapellimestari. Espoon kulttuurikeskus 1.11.2019. Yhdysvaltalainen, maansa eturivin pianisteihin kuuluva Jeremy Denk (s. 1970) on vuoden 2015 Suomen-debyyttinsä jälkeen saatu useamman kerran kotimaamme kamaralle, ja kuultuani hänen taitavan ja tunteikkaan Beethoven-tulkintansa Mäntän musiikkijuhlilla vuonna 2018 olivat odotukseni korkealla PianoEspoo-festivaalin avajaiskonsertissa 1. marraskuuta. Denkillä oli hurja kolmen eri aikakauden konserton ilta Tapiola Sinfoniettan vieraana: Atlantin ylitys –nimikkeelle sopivasti hän […]

Nyt se alkaa: joulukuun alussa orkesterit lataavat tiskiin h-hetkeä varten säästetyt Suomi100-makupalat. Helsingin kaupunginorkesteri soittaa toki ensi perjantaina perinteisen Sibeliuksen-päivän konserttinsa, mutta sitä ennen oli luvassa Suomi100-erikoinen. Erikoinen se kirjaimellisesti oli, mitä hienoimmalla tavalla: Susanna Mälkki ei halunnnut juhlistaa suomalaista musiikkia tuttuuden keinoin, ja kantaesitysjuhlinta oli puolestaan jätetty RSO:lle. Oli erittäin rohkea ratkaisu koota tällainen konsertti vailla yhtä ainutta suosikkiteosta – ainoa hieman tunnetumpi teos oli Aarre Merikannon Olympiafanfaari. Tätähän Suomi100-musiikkiin nyt kaivataan: konsertti, joka […]

Sinfonia Lahden uusi nykymusiikkisarja Fokus käynnistyi torstaina säveltäjä-kapellimestari John Adamsin vierailukonsertilla, jonka erinomaisen ohjelman päänumerona kuultiin todellinen aikamme klassikko, vaikuttava orkesteritriptyykki Harmonielehre (1985). Reilun kolmenkymmenen vuoden kuluessa Adamsin neljäkymmentäminuuttisesta sinfoniasta on tullut säveltäjänsä suosituin orkesteriteos. Harmonielehren menestys on ollut ehdottomasti ansaittua, sillä sen minimalismista ja koko 1900-luvun orkesteri-ilmaisusta kohoava sinfoninen näkemys on raikkaudessaan vertaansa vailla. Arnold Schönbergin kuuluisaan teoriaopukseen otsikollaan viittaava Harmonielehre on myös kunnianosoitus niin Jean Sibeliukselle kuin Gustav Mahlerillekin. Adamsin omassa tuotannossa teos […]

Uusi teknologia on aina löytänyt tiensä taiteeseen. Nykyään sometodellisuus kääntyy taiteen aiheeksi ja materiaaliksi, kun taas aikoinaan puhelin tarjosi uudenlaisen tavan ajatella inhimillistä kanssakäymistä. Jean Cocteaun vuonna 1928 valmistunut näytelmä La Voix humaine, Ihmisen ääni, on hyvin ajankohtainen pureutuessaan erääseen ihmiskohtaloon reaaliaikaisen puhelinkeskustelun avulla. Francis Poulencin oopperaversiossa (1959) musiikki tuo mukaan entistä traagisemman tason. Tekniset ja henkiset yhteysongelmat, kulissin alle jäävä hätä ja loputon yksinäisyys eivät ole kadonneet mihinkään pikaviestimien aikakaudella, päinvastoin. Helsingin kaupunginorkesteri toi […]

Muutaman päivän sisällä Helsingissä on koettu kaksi omaehtoista oopperatuotantoa, jotka ammensivat antiikin maailmasta. Eilen ensi-iltansa saanut, ensimmäistä kertaa Suomen oopperalavoilla koettu Monteverdin Odysseuksen kotiinpaluu (1640) kertoo Homeroksen sankarin kuuluisan tarinan, kun taas lauantaina, maanantaina ja tiistaina esitetty Richard Straussin Ariadne auf Naxos (1912) on leikkisä teos teoksessa -musiikkiteatteria, jossa mytologisen sankarittaren yksinäisyyteen tunkee rempseä komediaseurue. Molemmat tuotannot olivat Ville Saukkosen ohjaamia, ja saarella kun oltiin, molemmissa heiteltiin rantapalloja – ei tosin samoja! ”] Ariadne auf Naxos sopi […]

  Alkavalla kaudella Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri kilvoittelevat ohjelmiensa kiinnostavuudella. Molemmat tarjoavat poikkeuksellisen jännittävän konserttikauden. Huomenna Susanna Mälkki johtaa ensimmäisen konserttinsa HKO:n ylikapellimestarina tarjoten tujakan cocktailin, jossa kerrostuvat Ligeti, Sibelius, Saariaho, Lindberg ja Ravel. Eilen RSO ja Hannu Lintu avasivat kautensa näyttävästi Wagnerin Valkyyrian ensimmäisellä näytöksellä. Oopperaesitys muodosti jatkumon kevätkauden päättäneeseen konserttiin, jossa Violeta Urmana lauloi Brünnhildenä Jumalten tuhon loppukohtauksen: nyt Karita Mattila Sieglindenä, Simon O’Neill Siegmundina ja nousevaa Wagner-uraa tekevä Mika Kares Hundingina […]