Poppean kruunauksesta ei selviä ilman seksiä ja väkivaltaa
Ristiriitaiset ja samalla kuumat odotukset väreilivät Barcelonan upean Liceu-oopperatalon liepeillä ennen Monteverdin Poppean kruunauksen ensi-iltaa. Sen kapellimestari, espanjalainen vanhan musiikin guru Jordi Savall oli etukäteen moitiskellut toisen espanjalaisen kuuluisuuden, ohjaaja Calixto Bieiton tulkintaa liiasta väkivallasta. ”Tuntuu, kuin olisin itsekin oopperan jälkeen vereen tahrittu”, hän sanoi. Kieltämättä: Bieito toi antiikin Rooman rappion ja itsevaltiaan sadismin ja hulluuden esiin ylitsepursuavalla väkivallan ja erotiikan kuvastolla. Kähmintää, nuolemista, pikkuhousujen riisuskelua, seksikohtauksia. Tekoveri roiskuu – harvoinpa filosofi Senecan pakko-itsemurhalla on […]
Trapped Butterfly on uuden kotimaisen kamarioopperan helmiä
Arvio: Sampo Kasurinen & Aina Bergroth, Trapped Butterfly. Meidän Festivaali, Krapin Paja 23.7.2023. Marjukka Tepponen, sopraano, Tuomas Miettola, tenori, Siljamari Heikinheimo, ohjaus, Tomas Djupsjöbacka, kapellimestari, Harri Kuusijärvi, elektroakustinen harmonikka, Kamus-kvartetti. Sanotaan olennainen heti alkuun: Kuhmon Kamarimusiikin, Meidän Festivaalin ja Rauma Festivon satsaus on kannattanut, sillä musiikkijuhlien yhteistilauksena täksi kesäksi syntynyt kamariooppera Trapped Butterfly on todella hyvä. Säveltäjä Sampo Kasurisen ja kirjailija-dramaturgi Aina Bergrothin yhteistyönä syntynyt, noin tunnin mittainen teos ei aliarvioi katsojaa, muttei myöskään […]
Messiaenin Pyhä Fransiskus matkasi oopperasta puistoon – ja yleisöstä tuli lintuja kuulokkeet korvilla
Vaikka Olivier Messiaenin ainoa ooppera, Saint François d’Assise (1975-83) kiistatta yksi viime vuosisadan merkkiteoksista, sen näyttämöllepano melkoinen urakka. Kolminäytöksisen teoksen fransiskaanisilla kohtauksilla on kestoa yhteensä viisi tuntia, ja partituurin edellyttämä esityskoneisto on valtaisa. Kahdeksan solistiroolin ohella teoksessa kuullaan noin 110 hengen orkesteria, jossa kuullaan niin kymmenen muusikkoa työllistävää lyömäsoittimistoa kuin peräti kolmea ondes Martenotia. Puhaltajiakin tarvitaan pääsääntöisesti neljästä kuuteen per instrumentti, tuubia tosin ”vain” kolme. Parhaimmillaan kymmenääninen kuorosatsi taas edellyttää esitysohjeen mukaisesti 150 laulajan ensembleä. […]
Henzen poliittinen jättiteos vakuutti Viitasaaren Musiikin ajassa
Viitasaaren Musiikin ajan kaksi konserttia 4. ja 5.7.2023 otsikolla “2000-luvun ääniä”. Viitasaari Areena. London Sinfonietta. Christian Karlsen, kapellimestari, Carina Vinke, mezzosopraano, Peter Tantsits, tenori, Auclair, laulu, Mariam Rezaei, levysoittimet. Keski-Suomen suveen suunnistanut yleisö kohtasi näyttävän soittimiston Viitasaaren Musiikin aika -festivaalin avajaiskonsertissa. Viitasaari Areenan liikuntahalli oli akustisesti tuunattu niin hyvin kuin mahdollista. Koko viikon ohjelmisto oli suunniteltu taas tarkoin, eikä tihkusateinen sää verottanut nykymusiikille vihkiytynyttä yleisöä. Viitasaarelle löytää vuosittain ihmisiä eri suunnista ja taustoista, missä […]
Savonlinnan uudistettu Taikahuilu on ajattelemaan paneva satu
W.A. Mozart: Taikahuilu. Uusintaohjaus August Everdingin version pohjalta Erik Söderblom. Musiikin johto Sakari Oramo. Ensi-ilta Savonlinnan oopperajuhlilla 4.7. 250 000 katsojaa, 50 vuoden esityskausi – tosin taukoineen – , lähes tulkoon sama näyttämökuva ja puvut. On sellaisessa oopperatuotannossa osuttu maaliin. Oopperajuhlien johtaja Martti Talvela (1972-1979) hoveineen kykeni tavoittamaan sen, mitä suomalainen jälleenrakennuksesta selvinnyt sukupolvi perheineen halusi kesäjuhlillaan nähdä ja mitä kansainvälistyvälle yleisölle kannatti tarjota. Satua ja kaunista musiikkia, saksalaisella pieteetillä ja kulttuurihistoriallisella näkemyksellä toteutettuna. […]
Avantin Suvisoiton päätöskonsertissa pariutuivat vanha ja uusi
Arvio: Avantin Suvisoitto, Mimodramas and Horror Clowns, Porvoon Taidetehdas 2.7.2023. Kamariorkesteri Avanti!, Bas Wiegers, kapellimestari, Tuuli Lindeberg, sopraano. Haydn, Ammann, Biber, Žuraj (ekS). Tyypillisesti nykymusiikkiin keskittyvän Avantin Suvisoiton tämänvuotiset taiteelliset suunnittelijat, säveltäjä Unsuk Chin ja pianisti-toiminnanjohtaja Maris Gothóni, olivat maustaneet ohjelmaa myös ripauksella vanhempaa musiikkia. Aikakausien rinnakkainasettelu oli näkyvintä alankomaalaisen Bas Wiegersin johtamassa päätöskonsertissa, jossa Dieter Ammannin ja Vito Žuraj’n 2010-luvun teokset saivat pareikseen Joseph Haydnin sinfonian nro 38 C-duuri sekä Heinrich Ignaz Franz von […]
Rakkaus hehkuu unelmaparin laulussa, mutta Olavinlinnasta ei saatu New Yorkia
Arvio: Charles Gounod’n Romeo ja Julia, ensi-ilta Savonlinnan oopperajuhlilla 1.7. Oopperatuotannoista kirjoitettaessa huomio keskittyy yleensä musiikkiteatterilliseen kokonaisuuteen, kuten Gesamtkunstwerkin yhteydessä kuuluukin, mutta Savonlinnan oopperajuhlien avausensi-illan jälkeen kaikilla tuntui olevan mielessä vain se pääasia: laulu. En muista aikoihin kuulleeni festivaalin omassa tuotannossa vokaalisesti yhtä hurmaavaa pääparia. Charles Gounod’n Romeon ja Julian kohdalla tämä painotus onkin tarpeen, sillä teos rakentuu vahvasti sopraanon ja tenorin neljän suuren dueton ja iki-ihanien melodioiden varaan. Se on tyyliltään pidättyneen lyyrinen ja […]
Suvisoitossa kihelmöi – ohjelma täynnä uutta ja jännittävää
Arvio: Avantin Suvisoiton avajaiskonsertti Porvoon Taidetehtaalla 29.6. Johtajana Emilia Hoving. Avantin Suvisoiton ohjelma on tänä vuonna jännittävämpi kuin aikoihin. Taiteelliset suunnittelijat Maris Gothóni ja Unsuk Chin ovat laatineet sen Unelmia ja dystopioita -otsikon alle, mutta teema on lavea ja jättää tilaa nykymusiikin koko monimuotoisuudelle. Se toteutui hurmaavasti jo avauskonsertissa, jossa kontrasteja riitti niin tyylien kuin mielialojen suhteen. Jännittäväksi Suvisoiton tekee myös se, että melkoinen osa säveltäjistä on Suomessa tuntemattomia, ja ensiesitysten määrässä ollaan varmastikin tekemässä […]
Julius Caesar oli yhdistelmä myyttistä ja modernia
Oopperaakaan ei Leipzigin Bach-festivaalilla unohdettu, vaikkei itse juhlakalu sellaista säveltänyt. Händelin Julius Caesar kuului ohjelmaan Leipzigin oopperan tuotantona ja sopi hyvin Bach-maratonien jatkeeksi. Vaikka kyseinen talo ei ole yhtä kuuluisa kuin Saksin toisen keskuksen Dresdenin ooppera, siellä on hyvä solistikunta ja montussa soittamassa maailmanluokan Gewandhaus-orkesteri. Orkesteri olikin esityksen yllätyksiä, sillä vaikka se on tullut tunnetuksi tuhdin saksalaisromanttisen soinnin vaalijana, se musisoi Rubén Dubrovskyn johdolla niin aitoon barokkityyliin kuin moderneilla soittimilla vain voi: irtonaisesti fraseeraten, ponnekkain […]
Bachissa on vielä paljon löydettävää
Suurin osa J.S. Bachin yli 200 säilyneestä kirkkokantaatista on edelleen huonosti tunnettuja, joten niiden tyylillinen rohkeus ja vaihtelevuus tuottavat löytämisen iloa. Tähän oli hyvä tilaisuus Leipzigin Bach-festivaalilla, jonne Rondo teki kesäkuun puolessavälissä lukijamatkan. Leipzigin Bach-festivaalilla oli tänä vuonna aihetta juhlaan, sillä on kulunut 300 vuotta siitä, kun J.S. Bach muutti kaupunkiin vastavalittuna Tuomaskanttorina. Festivaali seurasi hänen jalanjälkiään tarkasti niin esityspaikkojen kuin teosten suhteen, ja erityisesti esillä olivat Bachin ensimmäisen Leipzigin vuoden kirkkokantaatit, joista löytyi […]
Meidän ympärillämme hiljaisuus
Reportaasi Hiljaisuus-festivaalilta 8.–11.6.2023. Taidefestivaalit tuppaavat kesällä vaihtamaan maisemaansa kaupunkien sykkeestä pienille paikkakunnille. Yksi pääsyistä lienee lomakausi, jolloin suuri osa Suomesta purkautuu muutenkin mökkeilemään ja sukuloimaan, ja kulttuuritapahtuman on helppo asettua osaksi lomailuseudun ohjelmaa. Toinen yleinen syy lienee kotiseuturakkaus. Kenties festivaalin perustaja on ollut kotoisin pitäjästä, tai maakuntaan tavalla tai toisella liittyviä taiteilijoita saadaan helposti mukaan. Mukana saattaa olla ripaus ajatusta tuoda esitystaidetta seudulle, jossa sitä harvoin ammattilaisvoimin voi kokea. Kolmas, harvemmin puhuttu mutta sitä useamman […]
Taikapeili ihmisten sisimpään
Robert Schumannin Genoveva-ooppera Musiikkitalossa 28.5. Solistit, Helsingin barokkiorkesteri ja Arnold Schönberg -kuoro, joht. Aapo Häkkinen. Robert Schumannin ainut ooppera Genoveva ei menestynyt kantaesityksessään 1850, ja musiikin historian kirjat ovat toinen toisensa jälkeen kuitanneet sen sillä, että musiikki on kaunista, mutta siinä ei ole draamallista kehittelyä. Tästä huolimatta monet suuret muusikot ovat pitäneet sitä säveltäjänsä parhaana teoksena, ja esimerkiksi Nikolaus Harnoncourt vietti pari vuotta sen partituurin äärellä ennen uraauurtavaa esityssarjaansa ja levytystään. Monet ovat […]
