Arvio: Englundin kamarimusiikissa elää improvisoija
Parhaimmillaan sävellyksen tulkitseminen on säveltäjän kanssa keskustelemista. Tämä näkökulma sai vahvan ulottuvuuden, kun 100-vuotisjuhlavuottaan viettävän Einar Englundin (1916–1999) pojantytär, viulisti Meri Englund esitti isoisänsä kamarimusiikkiteoksia. Oli selvästi aistittavissa, että hän vuorovaikutti edesmenneen sukulaisensa kanssa. Einar Englund olisi tänä vuonna ansainnut paljon suurempaakin näkyvyyttä musiikkitarjonnassa. Onneksi Tapiola Sinfonietta oli panostanut kaksiosaiseen juhlavuosipakettiin: orkesterin konserttimestarina toimiva Meri Englund soitti eilen viulukonserton, ja nyt hän oli orkesterin kamarimusiikkisarjan konseptin mukaisesti kutsunut kokoon muusikkoystäviä ohjelmassaan sinfonikkona tunnetun Englundin kamarituotannon kova ydin. […]
Kaukainen rakkaus sai loistoarvostelut
Arvio: Kalmanaalloilta taivaan porteille
Helsingin kaupunginorkesterin kaudella on selvä Ranska-fokus, mutta hieman huomaamattomammin yhtä suurella volyymilla sitä hallitsevat venäläiset säveltäjät Tshaikovskista Stravinskiin. Molemmat juonteet olivat läsnä perjantaikonsertissa, jossa päädyttiin Rahmaninovista Musorgskin kautta Messiaeniin. Väliin sujahti Barberin Adagio. Mikään sillisalaatti ei silti ollut kyseessä vaan vaikuttavan tunnepitoinen nousu kuoleman synkkyydestä rauhaan ja ikuisuuteen. Teemallisuus on hieno tapa hakea vaihtelua perinteiseen ohjelmakaavaan. Kun teokset kytkeytyvät toisiinsa, tässä konsertissa vielä erityisen vahvaksi jatkumoksi, erilliset sävellykset kasvavat ja saavat uutta merkityksellisyyttä. Esimerkiksi alkusoittona […]
Kunnianosoituksia muusikoille
Barokkiorkesterit voimissaan
Sadusta tuli psykodraama
Richard Wagnerin Lentävä hollantilainen on nykyohjaajan unelma tai painajainen: siihen on pakko löytää jokin uutta luova ratkaisu, sillä eihän tarina meriä kiertämään kirotusta miehestä ja hänet uhrautuvalla rakkaudellaan pelastavasta Sentasta näköissatuna toimi. Kömpelyys ja sovinismi vaanivat koko ajan, kuten Savonlinnan oopperajuhlilla on todettu. Teosta on tulkittu Sentan unena jo Harry Kupferin 1970-luvun Bayreuth-versiosta alkaen: Hollantilainen on pelkkä hallusinaatio. Siinä päästään askeleen psykologisempaan suuntaan, mutta eihän ideaa voi loputtomasti voi toistaa. Ja mitä tehdä lopun lunastuskuolemalle? […]
Konserttisaleja nousee – tai on nousematta
Hampurin uusi Elbphilharmonie on vihdoin luovutettu käyttäjille, ja Münchenin uuden konserttisalin arkkitehtikilpailu on pantu käyntiin. Lontoossa on otettu takapakkia, mutta Persianlahden maissa ja Aasiassa rakennusbuumi jatkuu. Hampurin Elbphilharmonien akustiikan testaukset ja muut viimeistelyt ovat parhaillaan käynnissä, ja avajaiskonsertti pidetään 11. tammikuuta. Siinä soittaa Pohjois-Saksan radio-orkesteri, nykyiseltä nimeltään NDR Elbphilharmonie Orchester ylikapellimestarinsa Thomas Hengelbrockin johdolla. Mukana on myös NDR:n ja Baijerin yhdistetty radiokuoro ja komea solistijoukko Jonas Kaufmannista ja Anja Harterosista alkaen. Avajaiskonsertin otsikko ”Tilaksi […]
Abrahamsen löysi kultajyvän
Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon on saanut tänä vuonna tanskalainen Hans Abrahamsen. Abrahamsen sai 47 000 euron suuruisen palkinnon laulusarjastaan Let Me Tell You, Teos on kirjoitettu sopraano Barbara Hanniganille, joka myös kantaesitti sen. Raati kuvailee laulusarjan ”avautuvan monella tasolla, ja sen hauraista mutta vakaasti hallituista tekstuureista huokuu sisällökkyys ja hienostuneisuus”. Suomesta ehdokkaina olivat tänä vuonna Antti Paalanen haitarilevyllään Meluta ja Sebastian Fagerlund fagottikonsertollaan Mana. Palkinto oli yksi askel lisää Abrahamsenin teoksen voittokulkuun. Siitä tehty levytys, […]
Aho shamaanien jäljillä
Itsenäisyys on sananvapautta
Musiikin valtionpalkinto Kalevi Aholle
Arvio: Kaksinkertainen jouluooppera on aikuisten satu
Einojuhani Rautavaaran jouluaiheinen kamariooppera Tietäjien lahja syntyi säveltäjän läpimurtokaudella 1990-luvun alussa. Se toteutettiin n. 45-minuuttisena televisio-oopperana, jonka Yle esitti jouluna 1996. Amerikkalaiskirjailija O. Henryn 1800–1900-lukujen vaihteessa kirjoittamaan novelliin perustuva ooppera sijoittuu Rautavaaran lapsuusmaisemiin 1920-luvun Kallioon, eikä sen karhea realismi vastannut odotuksia koko perheen joulutarinasta. Teos on ollut unohduksissa lukuunottamatta australialaisella festivaalilla 2010 toteutettua englanninkielistä konserttiversiota. Rautavaaran johdolla aikoinaan opiskellut Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professori Markus Lehtinen on kaivanut hienon tv-oopperan esiin ja tuonut sen ensimmäistä kertaa näyttämölle. […]