Ludwig van Beethoven: Missa solemnis op. 123   Päivä, jona säveltämäni korkea messu esitetään Teidän Keisarillista Korkeuttanne juhlistavassa seremoniassa, tulee olemaan elämäni loistavin päivä”, kirjoitti Ludwig van Beethoven (1770-1827) huhtikuussa 1819 sävellys- ja pianonsoiton oppilaalleen arkkiherttua Rudolphille. Keisari Frans I:n nuorimmainen...

Orfeus: Claudio Monteverdi, Christoph Willibald Gluck, Igor Stravinsky Käsityksemme musiikista on hautautunut moniin eri myytteihin, joista Väinämöisen ja Orfeuksen tarut ovat merkittävimpiä. Näissä kertomuksissa musiikki on erottamaton osa tietäjän, näkijän ja luovan voiman ilmenemistä.   Soitti vanha Wäinämöinen, ei ollut sitä metsässä...

Georg Friedrich Händel: Kaksitoista concerto grossoa op. 6 Händelin op. 6 konsertoissa elävät sovussa barokin eri kansalliset tyylit, ankaraa tekniikkaa kunnioittava saksalainen, melodinen ja kuvausvoimainen italialainen, sekä ylevähenkinen ranskalainen tyyli.   Valtava uupumus ja pettymys vaikuttivat häneen niin syvästi, että hän sai...

Maxim Berezovsky, Artemi Vedel, Dmitri Bortnjanski   Neuvostoliiton hajoamiseen saakka ukrainalainen musiikki kuvattiin jonkinlaisena venäläisen musiikin alaosastona, mutta historiakuva on sittemmin tarkentunut. Monet venäläisiksi mielletyt ilmiöt ovat täsmentyneet ukrainalaisiksi, ja monet leimallisesti ukrainalaiset musiikki-ilmiöt ja säveltäjät ovat vasta nyt nousseet yleiseen...

Anton Bruckner: Sinfonia 8 c-molli    Anton Brucknerin juhlavuosi lähenee loppuaan. Natsit käyttivät säveltäjää oman ideologiansa ajamiseen, mutta nykyään hänen musiikkinsa vetoaa sinfonisen vääjäämättömyyden voimallaan ja kosmisilla visioillaan.    Anton Bruckner (1824-1896) syntyi 200 vuotta sitten Itävaltaan, jota voi luonnehtia jälkifeodaaliseksi. Hän eli...

Viktor Ullmann, Pavel Haas, Hans Krasa ja Gideon Klein Lähi-Idän sota on nostanut holokaustin ja natsien hirmuteot taas ajankohtaiseksi. Monet juutalaiset säveltäjät joutuivat keskitysleireille ja menehtyivät 2. maailmansodan julmuuksissa. Vaikka he ovatkin hävinneet miljoonien uhrien joukkoon, voi heidän äänensä yhä...

Barokin affektioppi Barokin muusikoiden oli osattava tunnistaa ja tulkita musiikin affektit, ”sielun havainnot”. Kuulijat vaikuttuivat tunneilmaisusta, mutta heidän ei välttämättä tarvinnut antautua samaan tilaan.   Tunteiden historia on ollut järjestelmällisen tutkimuksen kohteena jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien, mutta ilmaantunut suomenkieliseen keskusteluun vasta viime...

Antonin Dvořák: Sinfonia nro 7 d-molli op. 70 Antonin Dvořák pyrki d-molli-sinfoniassaan väistämään saksalaisarvioijien tarjoamaa kotiseutusäveltäjän leimaa, mutta tshekkiläisyys on silti syvällä sen DNA: ssa. Lisäksi siinä voi kuulla luonnon inspiraatiota, kohtalokkaita tapahtumia – ja säveltäjän viehtymystä juniin.   Ennen 1900-lukua ylivoimaisesti...

Sergei Prokofjev: Pianosonaatit nro 6-8 Prokofjev tuntuu dokumentoivan pianosonaatteihinsa sisäisen ja ulkoisen todellisuuden törmäyksen sekä ihmiskunnan harppauksen romantiikan ihanteista teollisen aikakauden tehokkuuteen ja tuhopotentiaaliin.   Synnyin Sontsovkan kylässä Jekaterinoslavin kuvernementissa 17.00 keskiviikkona 11. huhtikuuta 1891 vanhan ajanlaskun mukaan, tai 23.4. uudessa kalenterissa”,...

François Couperin: Les Gout-réunis, Apoteoosi Lullylle “Italialainen ja ranskalainen tyyli ovat pitkän aikaa jakaneet kansakuntaa. Omasta puolestani olen aina arvostanut asioita niiden ansioiden mukaan, riippumatta niiden tekijästä tai kansallisuudesta. Ensimmäiset italialaiset sonaatit, jotka ilmestyivät Pariisissa yli kolmekymmentä vuotta sitten...