Ensi viikolla, 13.–16. helmikuuta, Musiikkitalossa soi ensimmäistä kertaa pelkästään harpulle omistettu festivaali, jonka yhteydessä järjestetään myös ensimmäinen Suomessa pidettävä kansainvälinen harppukilpailu. Helsinki Harp Festival tarjoaa ohjelmaa suomalaisesta harppumusiikista ja harppustandardeista sähköharpun kautta harpun ja räpin symbioosiin. Tapahtuma kokoaa yhteen kaikenikäiset harppumusiikin ammattilaiset ja harrastajat Suomesta, Pohjoismaista sekä Virosta.
Idea festivaaliin lähti siitä, että olin helmikuussa 2019 Sibelius-Akatemian harppuluokan kanssa Oslossa Norjan musiikkikorkeakoulun harppuprofessori Isabelle Perrinin emännöimässä Harp Academy Voksenåsenin seminaariviikonlopussa, jonka jälkeen käytännössä seminaarin ruotsalaiset ja norjalaiset harpistit kutsuivat itsensä kylään Helsinkiin vuonna 2020”, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian harpunsoiton vastuuopettaja ja uuden festivaalin taiteellinen johtaja Päivi Severeide kertoo.
Sinänsä suomalaisten harpistien kokoontumisessa yhteen ei ole mitään uutta. Vuodesta 2013 lähtien Suomen Harpistit ry on yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa järjestänyt harpun mestarikursseja, joille myös musiikkiopistojen harppuoppilaat ovat voineet osallistua. Tänä vuonna tapahtuma kuitenkin saa kansainvälisen aspektin ja sitä kautta isommat puitteet.
“Festivaalia on rakennettu nyt vajaa vuosi, ja koko ajan hyvällä fiiliksellä suorastaan onnekkaiden sattumusten sarjana. Tuntuu todella tärkeältä ja oikea-aikaiselta nostaa harppu ja sille sävelletty musiikki sekä harpputaiteilijat omaan valokeilaan”, Severeide toteaa.
“Nyt tapahtuu niin paljon ja rohkeita avauksia, että näistä on tärkeä muidenkin olla perillä.”
“Harppu taipuu mihin vain”
Luentoja, mestarikursseja ja kymmenkunta konserttia sisältävään festivaaliin otetaan varaslähtö rap-artisti Palefacen kanssa keskiviikkona 12. helmikuuta. Varsinainen festivaali soi torstaista lauantaihin 13.–16. helmikuuta ja sen aikana harppua halutaan esitellä mahdollisimman monesta eri näkökulmasta ja tasa-arvoisesti.
“Harppu taipuu mihin vain. Soittimessa on koko orkesteri ja sävyskaala rajusta pehmeään”, Severeide kertoo. “Pop-musiikissa harppua käytetään koko ajan enemmän ja enemmän. Klassinen painotus festivaalilla johtunee siitä, että saamme pääosin leipämme taidemusiikista.”
Suuren pedaaliharpun lisäksi festivaalilla soi myös sähköharppu monessa koossa sekä akustinen folk-harppu. Lisäksi festivaalia varten on tilattu uusi teos: norjalaisen harpisti-säveltäjä Uno Vesjen Our Planet, Our Future elektroniikalle ja harpulle. Se kuullaan lauantaina 15. helmikuuta.
“Tasa-arvo tarkoittaa monia eri musiikinlajeja, uusia ja vanhoja teoksia, standardeja ja erikoisuuksia, sooloja ja kamarimusiikkia, harrastajien ja ammattilaisten yhtäläistä esiinmarssia sekä kaikkia sukupuolia kaikissa rooleissa – musiikin esittäjinä, säveltäjinä, opettajina ja kilpailulautakunnassa”, Severeide vielä täsmentää.
Miesharpisteja on ollut aina
Viime syksynä keskustelu naissäveltäjien asemasta ja tasa-arvosta klassisessa musiikissa kävi varsin kiivaana. Miten tasainen sukupuolijakauma harpunsoittajien kohdalla oikeastaan on?
“Perinteisesti harppu on mielletty feminiiniseksi soittimeksi, mutta miehiä on soittajissa ollut aina”, Severeide toteaa. Tällä hetkellä Suomen seitsemästä harppuvirasta vain yksi on miesharpistilla. Toistaiseksi ammattiharpistit ovat siis suurimmaksi osaksi naisia. Musiikkiopistoissa tilanne on kuitenkin toinen. “Harrastajissa on sekä tyttöjä että poikia, ja tilanne muuttuu tasapuolisemmaksi koko ajan.”
Festivaalilla on mahdollista kuulla myös miehiä harppujen ääressä, sillä muun muassa Erik Groenestein-Hendriks Göteborgin sinfonikoista, Sivan Magen Radion sinfoniaorkesterista, Iván Bragado Poveda Viron kansallisesta sinfoniaorkesterista sekä jo mainittu Norjan nuori harpistitähti Vesje konsertoivat festivaalin aikana.
Festivaalilla kuullaan myös kunniakonsertti Radion sinfoniaorkesterissa vuosina 1981–2012 sooloharpistina työskenneelle Reija Bisterille. Severeiden mukaan konsertti paitsi esittelee Bisterin uran kohokohtia toimii myös läpileikkauksena harpun lähihistoriaan Suomessa. Bister ei itse soita konsertissa, mutta kertoo urastaan ja maamme musiikkielämästä esitysten lomassa.
Ensimmäinen suomalainen harppukilpailu
Festivaalin lomassa pidettävä harppukilpailu on ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty. Severeide tietää kuitenkin kertoa, että maailmalla harppukilpailut eivät suinkaan ole mikään harvinaisuus.
“Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa, joissa on paljon harpisteja, on musiikkiopistotason harpistienkin kilpailutus hyvin tavallista. Olemme Suomessa suhtautuneet kilpailuttamiseen ehkä vähän vieroksuen.”
Festivaalin ensimmäisenä päivänä keskitytään musiikkiopistoissa opiskeleviin harpisteihin. Päivän päätteeksi järjestetään vapaaehtoinen katselmus, jonka osanottajat saavat diplomin ja palautetta soitosta. “Osassa musiikkioppilaitoksia on luovuttu kurssitutkinnoista, joten tässä harpun harrastajilla on mahdollisuus saada rakentava palaute harpistilautakunnalta ja kuulla toisiaan konsertissa.”
Varsinainen kilpailu on puolestaan suunnattu harpun ammattiopiskelijoille, ja sen fokus on harpun kantaohjelmistossa. Kilpailun pakollisena teoksena on Vladimir Agopovin sooloteos Solveig’s Dreams vuodelta 2017 ja finaalissa kuullaan myös muuta, vapaavalintaista uutta musiikkia.
“Harppukilpailu laitettiin aika nopealla aikataululla kasaan, ja siihen nähden kiinnostus oli kiitettävää. Hakemuksia tuli enemmän kuin kilpailijoita otettiin”, Severeide kertoo. Esikarsinnasta varsinaiseen kilpailuun hyväksytyt 11 harpistia ovat Sveitsistä, Italiasta, Belgiasta, Puolasta, Iso-Britanniasta, Turkista, Japanista ja Suomesta. Kilpailun alkuerä ja finaali pidetään molemmat perjantaina 14. helmikuuta.
Tuomaristossa kilpailijoita ovat arvioimassa kapellimestari Jaakko Kuusisto (pj), Sibelius-Akatemian puupuhallinten professori Harri Mäki sekä harpistit Reija Bister, Gabriella Bosio ja Isabel Moreton. Palkintona kilpailun voittaja pääsee soittamaan Kuopion kaupunginorkesterin solistina. Severeiden mukaan kilpailussa jaetaan myös rahapalkintoja. Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 1800 euroa, toinen 1000 euroa ja kolmas 500 euroa. Lisäksi Suomen säveltäjät ry palkitsee 500 eurolla kilpailun parhaan Agopov-tulkinnan.
Kilpailun voittajia on mahdollista kuulla aivan tuoreeltaan myös itse festivaalilla, sillä he esiintyvät sunnuntaina 16. helmikuuta järjestettävässä palkintojenjakokonsertissa.
Koko festivaalin ohjelmaan voit tutustua tarkemmin Taideyliopiston sivuilla.
