Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella on parhaillaan käynnissä tiedonkeruu kahteen aivan uuteen musiikkiaiheiseen tutkimukseen. Toisessa niistä monitieteisen musiikintutkimuksen tutkijaryhmä (FinMus) selvittää, kuinka ihmiset käyttävät musiikkia COVID-19-pandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa, kun taas Jyväskylän yliopiston ja Suomen Akatemian Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön yhteistyönä toteutettu GAMEM-hanke (Game Music Everyday Memories) kerää ihmisiltä pelimusiikkiin liittyviä muistoja.
FinMus-tutkijaryhmän luomassa verkkokyselyssä kysytään vastaajien elinolosuhteista, stressitasoista ja kuinka he ovat käyttäneet musiikkia viimeisten muutaman viikon aikana. Aineistonkeruu on toistaiseksi käynnissä.
”Yritämme käsittää musiikin käyttöä tässä kriisitilanteessa. Tiedämme, että musiikki on monpuolinen voimavara, jota käytetään esimerkiksi irrottautumisena murheista, mutta myös elämän raskaiden hetkien ja kokemusten reflektiopintana. Yhtenä hypoteesina meillä on myös, että tässä ajassa on yhteisöllisen kokemisen tarve korostunut, kun ihmiset eivät pääse näkemään toisiaan, jolloin musiikki toimia yhteisöllisen kokemuksen symbolisena muotona”, kertoo apulaisprofessori ja laitoksen varajohtaja Suvi Saarikallio.
Saarikallio kertoo esimerkiksi, että musiikin suoratoistopalveluiden käyttö on yllättäen tutkimusten mukaan vähentynyt poikkeustilan aikana, mutta radiokanavien kuuntelu kasvanut. ”Ehkä tämä aika kannustaa kuuntelemaan jotain sellaista, jota tietää kaikkien muidenkin kuuntelevan. Tämän kaltaista globaalia tilannetta ei ole koskaan ollut, minkä takia emme myöskään halua arvailla, millaisia tuloksia saamme.”
Saarikallio odottaa mielenkiinnolla, ovatko kesän vastaukset erilaisia kuin kevään. ”Suomi on ehdottomasti kesäfestarien maa, ja vaikka tavan kansalainen ei konserteissa jatkuvasti kävisi, niin elävän musiikin peruuntuminen kesällä vaikuttaa varmasti suurimpaan osaan.”
Muut monitieteisen musiikintutkimuksen ryhmän meneillään olevat tutkimukset käsittelevät musiikin ja nuorten hyvinvoinnin välistä suhdetta sekä musiikin kehollista kokemista mittaamalla muun muassa liikkeitä soittaessa ja tanssiessa. Jälkimmäisestä aiheesta saatiin mielenkiintoisia uutisia tammikuussa, kun tekoäly onnistui tunnistamaan yksilöitä heidän tanssityyliensä perusteella.
Pelimusiikkia koskeva tutkimus puolestaan alkoi vuoden alussa nelihenkisellä tiimillä Koneen säätiön kolmivuotisella rahoituksella, ja tiedonkeruuvaihe on meneillään. Mukana ovat musiikintutkimuksen, pelitutkimuksen, kielitieteen ja folkloristiikan alat.
”Meitä kiinnostaa, miten musiikkimuistot kytkeytyvät peleihin, josta ne ovat peräisin. Jos ihmiset kiintyvät jonkin pelin musiikkiin, on kiinnostavaa lähteä muistosta käsin tarkastelemaan pelaamisen kokemuksia”, kertoo hanketta johtava tutkija Kai Tuuri.
Pelimusiikki on siitä poikkeava musiikinlaji, että sitä aktiivisesti harvoin laitetaan soimaan sellaisenaan, mutta yhtä kappaletta saattaa pelatessa silti kuunnella tuntikausia. ”Muistan omasta nuoruudestanikin, kuinka musiikki oli monesti paras osa peliä, mutta saattoi myös lisätä ärsyttävyyttä ja turhautuneisuutta, jos joku taso oli vaikea läpäistä. On kiinnostavaa nähdä, nouseeko esiin muitakin kuin positiivisia muistoja”, Tuuri miettii.
Pelimusiikki poikkeaa Tuurin mukaan elokuva- ja näyttämömusiikista siinä, että sen eteneminen on usein sidottu vuorovaikutukseen pelaajan kanssa, muuttuen pelaajan toimintojen myötä. ”Meidän lähtökohtamme on tosin se, että ajattelemme kaikkea musiikin kuuntelua vuorovaikutteisena asiana.”
Pelatessa musiikki kytkeytyy aina keholliseen toimintaan, vaikkei yhtä selkeästi musiikin ehdoilla kuin vaikkapa tanssiessa. ”Tekemiseen tiiviisti sidottu yhteys on mielenkiintoinen aspekti, ja Jyväskylässä on tutkittu paljon musiikin ja kehollisuuden yhteyttä”, Tuuri kertoo. Hänen mukaansa ryhmän tutkimusasetelmassa ei kuitenkaan ole sellaista lähtökohtaa, että pelimusiikki olisi poikkeavan erilaista kuin vaikka kokkaillessa tapahtuva musiikin kuuntelu.
”Pelimusiikkia tulee tutkia arkipäivän ilmiöihin sekoittuneena asiana. Itse asiassa koko pelaaminen on sellainen toiminta, joka on jäänyt musiikintutkimuksessa hyvin vähälle huomiolle. Meitä kiinnostaa, kiinnittyvätkö ihmisten muistot musiikkiin itseensä, johonkin aktiviteettiin peleissä, vai laajempaan elämänvaiheen kontekstiin.”
Yhteistyö musiikintutkimuksen ja pelitutkimuksen välillä on tähän mennessä ollut vähäistä. ”Pelimusiikin tutkimus on hyvin lapsenkengissä, ja meillä taitaa olla ensimmäinen suomalainen pelimusiikkia koskeva tutkimusrahoitus. Tutkimuksen edetessä pääsemme tekemään hyvinkin yksityiskohtaisia haastatteluja musiikin ja pelaamisen yhteyksistä, mutta seuraavat askeleet tarkentuvat vasta, kun tiedämme, millaisia muistoja ylipäätään saamme kerättyä”, Tuuri sanoo.
Muistitietokeruu suomalaisten pelimusiikkikokemuksista
Kysely musiikin käytöstä poikkeusaikana (englanniksi)