Kotimaisten orkesterien syysohjelmista löytyy lukuisia ulkomaisia solisti- ja kapellimestarivieraita, mutta samaan aikaan matkustusrajoitukset vaativat jo lähes kaikista maista Suomeen saapuville karanteenia. Malttavatko maailmantähdet maata hotellihuoneessa kahta viikkoa, vai miten orkesterit hoitavat asian?
Konserttitoiminta on kesän aikana heräillyt hiljalleen pahimmista koronasuluistaan, ja absoluuttisten kokoontumisrajoitusten poistuttua ovat maamme orkesteritkin uskaltaneet julkaista syysohjelmansa – tai edes pari ensimmäistä kuukautta siitä. Osa orkestereista, kuten Helsingin kaupunginorkesteri, luottaa pääosin kotimaisiin voimiin, mutta osalla on yllättävän paljon ulkomaisia solisteja ja kapellimestarivieraita ohjelmassaan.
Koko kesän aikana ei tilanne kuitenkaan ole niin paljoa parempaan kääntynyt muun muassa Isossa-Britanniassa tai Ranskassa, että 14 päivän omaehtoista karanteenia olisi missään vaiheessa purettu, ja viimeisimpien viranomaistiedotteiden mukaan matkustus Suomeen on rajoittamatonta ainoastaan Baltian maista, Italiasta, Slovakiasta ja Unkarista. Tämäkin saattaa vielä muuttua. Onko ulkomaisilla tähdillä aikaa ja halua nököttää hotellihuoneessaan kaksi viikkoa vain yhden konsertti-illan tähden?
”Sitähän asiaa tässä parhaillaan selvitellään”, vastaa Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie. Käytännössä vierailut tulevat varmaankin peruuntumaan, sillä harvalla näistä taiteilijoista on mahdollisuutta matkustaa Suomeen kahta viikkoa etukäteen. Jokainen tapaus täytyy tietenkin selvittää erikseen, ja Yleisradio edellyttää, että näitä määräyksiä noudatetaan.”
Sinfonia Lahdella on sen sijaan mennyt intendentti Teemu Kirjosen mukaan jo yksi kapellimestari vaihtoon syyskauden ohjelmasta. ”Myös ohjelmisto saattaa tällaisissa tilanteissa vaihtua”, Kirjonen muistuttaa. Harvinaisempaa konserttoa ei kuka tahansa tuuraaja ota haltuun kuukaudessa. Määräyksistä halutaan kuitenkin pitää tarkasti huolta.
”Kun tänne töihin tullaan, niin se täytyy pystyä tekemään voimassa olevien määräysten mukaisesti. Emme ole vielä siitä keskustelleet, tuleeko orkesteri kustannuksissa vastaan mahdollista karanteenia viettäessä.”
Myös Tampere Filharmonian intendentti Juha Ahonen kertoo orkesterin toimivan kaikkein tiukimmalla valtioneuvoston ja THL:n ohjeiden tulkinnalla. ”Tuorein uutinen, jonka mukaan Saksasta ja Norjasta ei saa tulla, on alkanut laittaa meillä kautta uusiksi”, Ahonen toteaa. ”Normaalin kauden A-suunnitelman lisäksi olemme tehneet B-suunnitelmaan jo alustavia kartoituksia siltä varalta, että ulkomailta ei tänne voi tulla. Ohjelmiston suhteen on vielä C-suunnitelma siltä varalta, että turvavälejä joudutaan vielä kasvattamaan ja täten orkesterin kokoa pienentämään.”
Keski-Pohjanmaan kamariorkesterilla löytyy kenties kiinnostavin suunnitelma pitää kiinni ruotsalaiskapellimestari Johannes Gustavssonin vierailusta lokakuussa. ”Olemme olleet yhteydessä Oulu Sinfoniaan, jossa hän on ylikapellimestarina. Yritämme saada yhdessä hänelle niin mittavan työputken, että hänen kannattaisi tulla Suomeen, vaikka joutuisikin karanteeniin”, kertoo kamariorkesterin intendentti Marjukka Puutio. KPKO on jännässä tilanteessa myös siksi, että heidän melko tuoreen taiteellisen johtajansa, viulisti Malin Bromanin lähityö orkesterin kanssa on sekin vaakalaudalla.”Malin on myös Ruotsin radion sinfoniaorkesterin konserttimestari tällä hetkellä, ja niin ikään koronasta johtuen hänellä on siellä tavallista enemmän liidaustehtäviä. Siksikin on hänelle vaikeaa tulla kolmeksi viikoksi kerrallaan Kokkolaan, ja syyskuulle etsimme parhaillaan kotimaista paikkaajaa.”
Taiteellinen johtaja rajan toisella puolella
Kaikkien orkesterien kohdalla syksyn lipputulot kutistuvat, mikä yhdessä kevään tappioiden kanssa on raskas taakka kantaa. ”Yritämme kohtuullistaa kustannuksia, mutta tilanne on aika hankala”, Sarotie kertoo. Hänen mukaansa RSO on sekä valinnut halvempia vierailijoita että välttää avustajien palkkausta. Musiikkitalon konsertteihin on ollut myynnissä vain 400 paikkaa, mutta valtakunnallisen tehtävänsä vuoksi on RSO:n konserttien lähetyssaavutettavuutta parannettu. ”Kaikki konsertit ovat suorana lähetyksenä myös televisiossa, joten vaikka tilanne on vaikea, niin itse asiassa palvelu paranee.”
Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on Puution mukaan siitä onnekkaassa asemassa, että se sai keväällä osuutensa valtion korona-avustuksesta. Voimakkaan julkisen subventoinnin vuoksi orkesterien omarahoitusosuus on yleisestikin ottaen pieni. Tampere Filharmonian kohdalla se on Ahosen mukaan 15 ja 17 prosentin välillä.
”Lipputuloja olemme jo menettäneet yli neljännesmiljoonan”, Ahonen silti muistuttaa. ”Jonkin verran korona toi säästöjä avustajissa ja vierailevissa taiteilijoissa, joten sitä kautta tilanne helpottuu. Lisäksi kuulumme kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin, jolloin rahoitustilanne katsotaan yhteisesti kaikkien kulttuuritoimijoiden kesken.”
Orkesterit ovat tottuneet puolustamaan rahoitustaan jo vuosia, mutta nyt on taloudellinen epävarmuus asettunut uudeksi normaaliksi voimakkaammin kuin koskaan. ”Olemme lisänneet tulonhankintaamme sen verran kuin pystymme, ja erityisen tarkkoja olemme kulujen kanssa. Mutta on todella vaikea ennustaa, paljonko viivan alle vuodenvaihteessa jää”, kiteyttää Kirjonen tunteen.
