Maamme vanhin harrastajamusiikkijärjestö, Suomen Työväen Musiikkiliitto, täyttää tänä viikonloppuna 100 vuotta. Työväenkuorojen ja -orkestereiden edustajat kokoontuivat Tampereelle 25.–26.9.1920 liiton perustamiskokoukseen. Tänä vuonna juhlinta on pandemiatilanteesta johtuen siirtynyt pitkälti virtuaaliseksi, ja varsinaiset musiikkijuhlat järjestetään vasta 2021. Huomenna kuitenkin ilmestyy Keijo Rantasen kirjoittama liikkeen satavuotishistoriikki Hymni työlle.
”Poliittinen tilanne Suomessa on muuttunut valtavasti näiden sadan vuoden aikana, ja se on heijastunut myös STM:n toimintaan”, sanoo liiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma. ”Syntyhetki oli sisällissodan jälkeen, ja sen ajan yhteiskunnallinen jakautuminen on heijastunut myös kulttuuriharrastuksiin.”
Poliittinen kanta vaikutti varsinkin ensimmäisinä vuosikymmeninä STM:n toimintaan. ”1930-luvun lapuanliikkeen vuosina esimerkiksi työväentaloja suljettiin, jolloin kuorot ja orkesterit menettivät harjoitustilansa. Mutta jo 1940-luvun lopulla yhteistyö alkoi vahvistua harrastajamusiikkijärjestöjen välillä, ja tähän päivään tullessa ovat poliittiset raja-aidat kaatuneet jo aikoja sitten”, Holma kertaa. ”Tänä päivänä roolimme on samankaltainen kuin muillakin harrastajamusiikkijärjestöillä: järjestää ja tukea musiikin harrastustoimintaa muun muassa kouluttamalla kuoron- ja orkesterinjohtajia, pitää yhteisiä musiikkijuhlia, kustantaa nuotteja sekä julkaista lehteä.”
Työväentausta näkyy Holman mukaan ennen kaikkea siinä, että liiton kuoroihin ja orkestereihin pääsee usein matalalla kynnyksellä ilman koelauluja tai -soittoja. ”Liiton tavoite on, että mahdollisimman moni suomalainen saisi mahdollisuuden harrastaa musiikkia”, Holma summaa. STM tekeekin runsaasti yhteistyötä muiden musiikkiyhdistysten kanssa. ”Se työväenperinne ei kuitenkaan ole meidän toiminnasta mihinkään vuosien varrella unohtunut, vaan pidämme sitä yllä muiden työväeyhdistysten kanssa.”
Santeri Kaipiainen
