Viikkokatsaus 12/2021: Taikahuilu Tampereelle 2022, Jan Schacher SibA:n musiikkiteknologian professoriksi, Tuomas Katajala Urkuyön ja Aarian johtoon

Äänitaiteilija Jan Schacher on valittu Sibelius-Akatemian uudeksi musiikkiteknologian professoriksi. © Ralph Kühne

Tampereen oopperan tuleva tuotanto keväälle 2022 on W. A. Mozartin Taikahuilu. Oopperasta nähdään vuonna 2011 toteutuneen, 1930-luvun Las Vegasiin sijoittuvan Tuomas Parkkisen ohjauksen päivitetty versio, mutta uudella roolituksella: Paminan roolin laulaa Tuuli Takala, Taminon Tuomas Katajala ja Papagenon Arttu Kataja. Kapellimestarina toimii Risto Joost. Tältä keväältä peruuntunut Wagnerin Lentävä hollantilainen siirtyi jo aiemmin keväälle 2023.

Katajala on myös nimetty Urkuyö ja Aaria -festivaalin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi. Hän seuraa 1.9.2021 alkavalla kolmivuotiskaudellaan tulevan kesän festivaaliin tehtävänsä päättävää Erkki Korhosta. ”On kunnia tulla osaksi menestyksekästä festivaalia, joka omaa ohjelmistollisesti vahvan ja monipuolisen traditon”, vahvaa kansainvälistä uraa oopperalaulajana tekevä Katajala sanoo.

Musiikkiteknologian seuraavaksi professoriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan on nimetty sveitsiläissyntyinen Jan Schacher. Instrumentalisti, säveltäjä, äänitaiteilija ja tutkija Schacher on kiinnostunut äänen kokemisen tiloista, rakenteista ja prosesseista. Taiteen tekemisen lisäksi hän on työskennellyt tutkijana Zürichin taideyliopistossa ja johtanut tutkimushankkeita, jotka käsittelevät muun muassa musiikillista liikeilmaisua, immersiivistä mediaa sekä ympäristö- ja tilaääntä taiteen ja tutkimuksen näkökulmasta. Schacherin opetuskenttä on laaja ja sisältää muun muassa elektroakustista sävellystä, äänisuunnittelua ja esityskäytäntöjä. Paikkaa haki 44 henkilöä.

Helsingin Savoy-teatterin ensi syksyn West Side Storyyn on kiinnitetty kansainväliset pääsolistit: Tonyn roolin laulaa newyorkilainen ooppera- ja musikaalitähti Christian Mark Gibbs, Marian roolin laulaa Los Angelesin filharmonikkojen solistina ja Hollywood Bowlissa laulanut Holly Sedillos. Muita ulkomaisia laulajia ovat Zoltán Daragó, Adam Hollick ja Christopher Faison. Roolituksen suomalaisnimiä ovat mm. Maria Ylipää, Chike Ohanwe ja Diandra.

Suomen vanhan musiikin tunnustuspalkinto on tänä vuonna myönnetty Ensemble Gamut!:lle albumista UT. Laulaja Aino Peltomaan, jousisoittaja Ilkka Heinosen, nokkahuilisti Juho Myllylän ja cembalisti Marianna Henrikssonin muodostaman yhtyeen valitsi voittajaksi viiden ehdokkaan joukosta rap-artisti ja kulttuurivaikuttaja Paleface eli Karri Miettinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 15 taide- ja kulttuurifestivaalin toimintaan yhteensä 2 386 000 euroa. Suurimmat avustukset saivat Savonlinnan oopperajuhlien kannatusyhdistys (720 000 €), Kuhmon musiikkiyhdistys (211 200 €) ja Helsingin tapahtumasäätiö  (204 500 €). Musiikin puolella muita tuensaajia olivat Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, Pori Jazz, Naantalin, Turun ja Ilmajoen musiikkijuhlat sekä Jyväskylän Kesä.

Musiikkituottajat – IFPI Finland ry on julkaissut Suomen vuoden 2020 äänitemyynnin tilastonsa. Äänitemyynnin arvo kasvoi 4,0 prosenttia, josta kasvu kohdistui suoratoisto- eli striimauspalveluihin (+8,3%). Fyysisten tallenteiden osuus myynnistä oli vain 8,2 prosenttia, ja sen osuus lasku 24,7 prosenttia vuodesta 2019. Kokonaisäänitemyynti Suomessa, sisältäen koti- ja ulkomaiset tallenteet, oli 47 158 359 €.

UMO Helsinki Jazz Orchestran uudistettu big band -sävellyskilpailu kaksinkertaisti osallistujamääränsä. Kilpailuun osallistui 76 säveltäjää 22 eri maasta ja 5 maanosasta. Suomalaisia kilpailijoita on mukana 8. Tämän vuoden kilpailu rajattiin alle 35-vuotiaille musiikintekijöille. Ensimmäisessä karsintavaiheessa orkesteri äänittää kaikki kilpailukappaleet, ja soivan lopputuloksen perusteella säveltäjä-pianisti Iro Haarla, UMOn kapellimestari Ed Partyka sekä pasunisti-kapellimestari Antti Rissanen valitsevat kymmenen finalistia. 4.6. pidettävän finaalikonsertin tuomaristoon liittyy yhdysvaltalainen säveltäjä ja orkesterinjohtaja Bob Mintzer.

Kansallisooppera ja -baletti sekä tietokonefestivaali Assembly järjestävät yhdessä kilpailun uudenlaisen digitaiteen luomiseksi. Kilpailu etsii ratkaisuja siihen, miten live-esityksestä tehdään entistä kokonaisvaltaisempi, ja yhtenä keskeisenä ideana on kääntää näkökulma lavalta yleisöön ja lähteä luomaan elämystä katsomosta käsin. Tehtävänanto liittyy Kansallisoopperan vuonna 2022 ensi-iltansa saavaan sirkusaiheiseen päänäyttämöteokseen, jota rikastetaan immersiivisillä ja interaktiivisilla elementeillä. Konseptikilpailu on osa Kansallisoopperan Opera Beyond -hanketta.

Mikkelin kaupunginorkesteri on tällä viikolla levyttänyt suomalaista jousiorkesterimusiikkia. Erkki Melartinin, Toivo Kuulan, Selim Palmgrenin, Ida Mobergin ja Robert Kajanuksen teosten lisäksi äänitteelle päätyy Väinö Haapalaisen sovitukset viidestä suomalaisesta kansanlaulusta. Orkesteria äänitteellä johtaa pääkapellimestari Erkki Lasonpalo.

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävän opperasäveltäjä Kari Tikan urasta kertova dokumenttielokuva Taivas ja helvetti viimeistellään joukkorahoituksella. Teatro Productionsin tuottama ja Riitta Raskin ohjaama elokuva hakee viimeistelyvaiheeseensa yksityisiä mesenaatteja FundYou-palvelun kautta.

Suomalainen online-konsertteja tarjoava Gigsaver-alusta on alkanut maaliskuusta alkaen tarjota artistien ja yhtyeiden uusia konsertteja 2–10 euron kertahintaan. Helsingin Sanomien kirjoittaman artikkelin mukaan esiintyjät saavat puolet pääsymaksutuloista, minkä lisäksi heille voi antaa alustan kautta tippiä. Tällä hetkellä palvelu pyörii vielä betaversiona; kotimaisten esiintyjien puolella on katsottavissa mm. 22-Pistepirkon, Daruden, Palefacen, Jaakko Laitisen & Väärän Rahan ja Tuomon keikat, ja pari ulkomaalaista yhtyettäkin on tullut palveluun mukaan.

Ranskalainen France Musique -media kysyi 157 säveltäjältä, mikä vuoden 2000 jälkeen sävelletty teos on tehnyt heihin suurimman vaikutuksen. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai George Benjaminin ooppera Written on Skin ja heti perässä yhden äänen erolla Fausto Romitellin An Index of Metals. Enemmän kuin yhden äänen saaneiden joukkoon kuuluivat myös Kaija Saariahon Adriana Mater (3) ja L’amour du loin (2) sekä Magnus Lindbergin klarinettikonsertto (3).

New York Philharmonic järjestää huhtikuun 14. ja 15. päivä ensimmäiset konserttinsa yli vuoteen. The Shed -konserttisalissa järjestettyihin tilaisuuksiin otetaan kuhunkin vain 150 kuulijaa, ja Esa-Pekka Salosen johtama orkesterikin on tavanomaista pienemmässä kokoonpanossa: ohjelmassa on Pärtiä, Britteniä, Sibeliusta ja Straussia.

Kuolleita: Funk- ja jazzbasisti Paul Jackson on kuollut 18. maaliskuuta Tokiossa 73 vuoden iässä. Yhdysvaltalainen Jackson tunnettiin parhaiten jazz-kosketinsoittaja Herbie Hancockin Headhuntersin basistina yhtyeen neljällä ensimmäisellä levyllä. Kontrabassosta sähköbassoon vaihtanut Jackson toimi sessiomuusikkona myös saksofonisti Sonny Rollinsille, kitaristi Carlos Santanalle ja The Pointer Sisters -diskoyhtyeelle.

Yhdysvaltalainen cembalisti Kenneth Cooper on kuollut 79 vuoden iässä 13. maaliskuuta. Cooper erikoistui barokin ajan musiikkiin, mutta soitti mielellään myös uudempaa musiikkia, kuten Ligetiä, Bartókia ja ragtimea. Muun muassa sellisti Yo-Yo Ma’n kanssa soittanut Cooper tulkittiin improvisointitaidoistaan, eloisista tulkinnoistaan ja spontaaniudestaan.

Surullisempi kohtalo oli ranskalaisella cembalistilla ja kuoronjohtajalla François Grenier’llä. Pohjois-Ranskassa monipuolisissa laulun, kuoronjohdon ja kosketinsoiton tehtävissä työskennellyt Grenier vajosi synkkyyteen koronapandemian aiheuttamasta musiikkitoiminnan pysähtymisestä ja sitä seuranneista taloudellisista vaikeuksista ja päätti päivänsä oman käden kautta 17. maaliskuuta 39 vuoden iässä.

Edellinen artikkeliRSO:n kamarikonsertti osoitti, kuinka luonnollisesti aikamme musiikki ui ohjelmaan
Seuraava artikkeliPikatestillä konserttiin