Viikkokatsaus 15/2020: kanteleen soitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon, festivaaliperuutuksia ja muita viikon uutisia

Muun muassa kanteleen soitto valittiin vastikään Museoviraston ylläpitämään Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kuvassa Siba Folk Big Bandin kanteleensoittajia esiintymässä. © Heikki Tuuli

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt kaksitoista uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukaisesta kansallisesta luettelosta vastaa Suomessa Museovirasto. Musiikin alalta luetteloon valittiin sahansoitto ja kanteleen sekä jouhikon soitto ja rakentaminen. Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille ja tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille.

”Luetteloon ehdotetut ilmiöt ovat tärkeä osa yhteisöjä ja niiden elävää perinnettä. Ne yhdistävät ihmisiä ja ovat olennainen osa identiteettiä. Kaikki nyt valitut perinteet osaltaan osoittavat niiden jatkuvuutta yhteisössä”, Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio kertoo. ”On tärkeää huomata, että luetteloon hyväksyminen ei tarkoita virallista hyväksyntää vain yhdelle tavalle tehdä asioita. Esimerkiksi kanteleensoitossa on monenlaisia perinteitä eri yhteisöissä, ja niille kaikille on tilaa.” Seuraava haku kansalliseen luetteloon on aikaisintaan vuonna 2021.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti kiirastorstaina kulttuurin ja taiteen alalle ehdotetun yli 40 miljoonan euron määrärahalisäyksestä toiminnan tukemiseksi sekä pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten kompensoimiseksi. Lisämäärärahalla on tarkoitus tukea taiteen ja kulttuurin toimijoiden toimintaa toukokuun loppuun asti ulottuvalla ajanjaksolla. Tuesta 19 miljoonaa on tarkoitus kohdentaa mm. taiteen ja kulttuurin alan freelancereille sekä taiteen ja kulttuurin alan vapaille ryhmille. Valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille puolestaan ollaan 40 miljoonan euron potista jakamassa yhteensä 18 miljoonaa euroa.

Taideyliopiston nykyisen rehtorin, jazz-saksofonisti Jari Perkiömäen viisivuotiskausi päättyy marraskuun lopulla. Näin ollen korkeakoulussa käynnistettiin maaliskuussa haku uuden rehtorin löytämiseksi. Hakuaika päättyi 1. huhtikuuta ja paikkaa haki määräaikaan mennessä 16 henkilöä, joista neljä on talon sisältä. Hakijoiden joukossa on mm. rehtori Perkiömäki, Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hildén, Kelluntamusiikki-menetelmän kehittänyt Teemu Kide, musiikkipedagogi ja muusikko Aija Puurtinen sekä kapellimestari Sasha Mäkilä. Tavoitteena on nimittää uusi rehtori kesäkuussa.

Turun ruotsalainen teatteri kertoi tällä viikolla tuovansa Pietro Mascagnin Cavalleria rusticanan sekä Ruggero Leoncavallon Pajazzon päänäyttämölleen ensi huhtikuussa kymmenen näytöksen ajaksi. Oopperat tuotetaan Turun ruotsalainen teatterin ja Turun filharmonisen orkesterin yhteistyönä. Teosparin ohjaa oopperaohjaaja Tuomas Parkkinen ja esitykset johtaa kapellimestari Jonas Rannila. Rooleissa tullaan kuulemaan mm. Sam Furnessia, Heikki Kilpeläistä, Sabina Bisholtia (vain Pajazzossa) sekä Giuseppe Varanoa (vain Pajazzossa).

Viikon aikana myös useita festivaaleja on peruttu vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi. Tiistaina 7. huhtikuuta Aamulehti kertoi Musiikkia Ruovesi -kamarimusiikkifestivaalin sekä Tampereen kitarafestivaalin peruuntumisesta tältä kesältä. Sanomalehden mukaan Musiikkia Ruoveden taiteellinen johtaja Anna Aminoff päätti peruutuksesta maanantaina. Kamarimusiikkia voi Ruovedellä kuulla seuraavan kerran kesäkuussa 2021.

Tampereen kitarafestivaali sen sijaan siirtyy kesäkuun alusta lokakuulle. “Teemme festivaalin lokakuussa pitkänä viikonloppuna. Tarkat päivät ovat vielä auki. Ohjelmisto painottuu suomalaiseen musiikkiin ja suomalaisiin esiintyjiin”, festivaalin johtaja Tomi Tolvanen kertoi Aamulehdelle. Myös alunperin festivaalin yhteyteen suunniteltu kitarakilpailu on sekin siirretty syksylle.

Vuodesta 1989 lähtien järjestetty Haapavesi Folk Music Festival puolestaan kertoi kiirastorstaina peruvansa kesäkuun lopulle suunnitellun festivaalin. Festivaali kertoo tiedotteessaan aluehallintoviraston arvioineen koronavirusepidemian pahimman vaiheen siirtyneen juhannukselle Pohjois-Suomessa. Seuraavan kerran kansanmusiikkia on Haapavedellä suunniteltu kuultavan 1.–3. heinäkuuta 2021. Tämän vuoden festivaalille ostetut liput käyvät sellaisenaan vuoden 2021 festivaalille. Haapavesi Folk ry:n puheenjohtaja Tero Palon mukaan yhdistys valmistautuu järjestämään jo syksyllä pienempiä musiikkitapahtumia, mikäli pandemiatilanne rauhoittuu.

Toisaalta esim. Kaustisen kansanmusiikkijuhlia ei vielä ole peruttu. “Vielä ei tiedetä, miten festivaalin järjestäminen onnistuu ensi kesänä. Kerromme yleisölle heti, kun tiedämme tulevasta jotakin varmaa” festivaalin tiedotteessa kerrotaan. Myös elokuussa pidettävien, pianomusiikkiin keskittyvän Mäntän musiikkijuhlien suunnittelu jatkuu toistaiseksi ennallaan, vaikka festivaalilla varaudutaankin koko tapahtuman peruuttamiseen.

Lopuksi vinkkejä yksinäisiin koronailtoihin. Kouvolan ja Kotkan yhteinen Kymi Sinfonietta on siirtynyt pandemian myötä verkkotuotantoon. Kymi Sinfonietta Lives -kampanjassaan orkesteri tuottaa musiikillista materiaalia ja sisältöä eri sosiaalisen median kanavilleen, mm. YouTubeen. Orkesterin videoilla kuullaan soittajien kertomuksia tämän hetken arjesta sekä nähdään kloonautuvia, monitaitoisia muusikoita musiikin äärellä.

Menivätkö passioesitykset ohi perjantaina? Ei hätää, sillä poikakuoro Cantores minoresin pitkänäperjantaina YouTube-kanavallaan julkaisema tallenne viime pääsiäisen Johann Sebastian Bachin Johannes-passion esityksestä Helsingin tuomiokirkossa on vielä katsottavissa. Hienona yksityiskohtana passio on tekstitetty suomeksi. Kuorona kuullaan siis Cantores Minoresia ja solisteina Tom Nymania, Jyrki Korhosta, Helena Juntusta, Teppo Lampelaa, Niall Chorellia, Tommi Hakalaa sekä Veikko Vallinojaa. Suomalaista barokkiorkesteria johtaa kuoron taiteellinen johtaja, kapellimestari Hannu Norjanen.

 

Edellinen artikkeliJohannes-passion koronasovitus osoitti, kuinka Bachin kauneus ei ole orkesterin koosta kiinni
Seuraava artikkeliRDO 198 Musiikkia Prokofjevin näyttämöteoksista