Viikkokatsaus 17/2020: Palkintoja, Kansallisoopperan tulevan kauden ohjelmisto julki ja muita viikon uutisia

Sopraano Laura Pyrrö on tämän vuoden Helsingin yliopiston Pacius-palkinnon saaja. © Mika Kirsi

Tiistaina 21. huhtikuuta Amfion-verkkojulkaisu kertoi sopraano Laura Pyrrön olevan Helsingin yliopiston Pacius-palkinnon saaja tänä vuonna. 4 000 euron arvoinen palkinto jaetaan vuosittain merkittävällä tavalla yliopiston musiikkielämää edistäneelle henkilölle tai yhteisölle. Amfionin uutisessa Pyrrön kerrotaan esiintyneen jo usean vuoden ajan Helsingin yliopiston musiikkiseuran konserteissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lisäksi kesällä 2017 ja 2018 Pyrrö tuotti Gustav Holstin Savitri-oopperan Helsingin yliopiston Snellmania-rakennuksen sisäpihalla. Vuonna 1991 perustetun Pacius-palkinnon ovat aiemmin saaneet mm. ohjaaja Ville Saukkonen, mezzosopraano Monica Groop sekä viulisti-kapellimestari John Storgårds.

Tämän vuoden Teosto-palkinto puolestaan myönnettiin palkintoraadin yksimielisellä päätöksellä Jesse Markinille ja Totte Rautiaiselle FOLK-levyn johdosta. Palkintoraati luonnehtii Markinin ja Rautiaisen levyä taidokkaaksi, korkealaatuiseksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. “Erinomaisissa kappaleissa ja terävänäköisesti käsitellyissä teemoissa yhdistellään hienosti eri vaikutteita ja tyylejä.” Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Palkintosumma on 25 000 euroa. Varsinaisen Teosto-palkinnonsaajan lisäksi raati halusi nostaa esiin Signen To Sappho -teoskokonaisuuden. Palkinnosta kilpaili tänä vuonna kaikkiaan seitsemän eri teoskokonaisuutta.

Koronavirusepidemialle ei vielä näy loppua Suomessa. Hallitus jatkoi keskiviikkona yleisötapahtumien järjestämiskieltoa heinäkuun loppuun saakka, minkä jälkeen alkoi varsinainen festivaalien peruutusaalto. Ilta-Sanomien perjantaisen uutisen mukaan vakuutusyhtiöt saattavat korvata festivaalin peruuntumisen, mikäli tapahtuma on ottanut oikeanlaisen vakuutuksen. Pohjola Vakuutuksen Antti Huhtala kuitenkin kertoo jutussa, etteivät tapahtumakeskeytysvakuutukset ole Suomessa kovinkaan tavallisia. “Erityisesti niitä on hankittu isojen tapahtumien peruutusten tai supistusten varalta”, Huhtala toteaa uutisessa. Monet suomalaiset taidemusiikin festivaalit ovat verrattain pieniä, joten harvalla näistä tapahtumista todennäköisesti on tilanteeseen sopivaa vakuutusta.

Pandemia tuo myös muunlaisia lieveilmiöitä osaksi musiikkielämyksiä. Helsingin Sanomat kertoi maanantaina 20. huhtikuuta kotimaisten muusikoiden virtuaalikeikkoihin kohdistetuista verkkohyökkäyksistä ja maksutietojen kalasteluyrityksistä. Helsingin Sanomien uutisen mukaan kohteeksi on joutunut populaarimusiikin taiteilijoita. Suomalaiset sinfoniaorkesterit ja Kansallisooppera sen sijaan ovat pandemian aikana tarjonneet konserttielämyksiä ilmaiseksi. Helsingin Sanomien uutinen kuitenkin antaa hyvän muistutuksen huolellisuuteen, mikäli mielii maksullisiin virtuaalikonsertteihin.

Suomalaisen musiikin kansainvälistymistä edistävä Music Finland arvioi torstaina 23. huhtikuuta pandemian aiheuttavan musiikkialalle noin 127 miljoonan euron tulonmenetykset, jos elävän musiikin tapahtumat perutaan heinäkuun loppuun saakka. Tutkimuksen perusteella suomalaisen musiikin vienti on hidastunut tai lakannut kokonaan useaksi kuukaudeksi. Music Finlandin mukaan viiden kuukauden seisahdus musiikkiviennissä tarkoittaisi yhteensä 12 miljoonan tulonmenetyksiä. Pandemian vaikutukset näkyvät peruuntumisten lisäksi myös äänitemyynnissä ja tekijänoikeuskorvauksien määrissä. Pienenevät tekijänoikeuskorvaukset näkyvät tulotasossa vielä seuraavinakin vuosina.

Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi esittäviä taiteilijoita ja äänitetuottajia edustava tekijänoikeusjärjestö Gramex aikaista kevättilitystään kuukaudella ja jakoi korvauksia tällä viikolla yhteensä yhdeksän miljoonan euron edestä. Tiedotteen mukaan kotimaan korvausten osalta aikaistaminen onnistui lähes täysin ja ulkomaan korvaustenkin osalta pääosin.

Oulun musiikkijuhlat tiedotti pandemian vuoksi tänä keväänä peruttujen konserttien uusista päivämääristä. Tuhkimo-lastenooppera esitetään kulttuuritalo Valveen Valvesalissa maanantaina ja tiistaina 21.–22. syyskuuta. Yhdysvaltalaisen Emerson String Quartetin konsertti uudella ohjelmalla järjestetään Oulun musiikkikeskuksen Madetojan salissa tulee avaamaan vuoden 2021 Oulun Musiikkijuhlat, jotka järjestetään 14.–28. maaliskuuta. Festivaali tiedottaa lopuista korvaavista konserteista heti niiden varmistuttua. Korvaavaa konserttia ei kuitenkaan järjestetä mm. Harmajan sävyt, Forelli tai Kevätuhri-konserteista eikä Melodic Objects -esityksestä.

Kaikesta koronahässäkästä huolimatta Suomen kansallisooppera- ja baletti julkisti tällä viikolla tulevan kauden ohjelman. Kansallisoopperan pääjohtaja Gita Kadambi kertoi Helsingin Sanomille, että kausi on tarkoitus käynnistää elokuussa. Tilannetta arvioidaan uudelleen, mikäli rajoituksia tulee ennen kauden alkua. Kansallisoopperan verkkosivuilla tulevaa kautta esitellään tutkimusmatkana ihmismieleen. “Nyt sukelletaan ihmisyyden ristiriitoihin, valoon ja varjoon, sielun syviin virtauksiin.”

Mikäli näytöskausi päästään aloittamaan normaalisti, nähdään Alminsalissa Töölönlahden rannalla elokuun lopussa Esa-Pekka Salosen, Paula Vesalan, Tuomas Norvion ja Ekho Collectiven interaktiivinen Laila-teos. Syyskuussa Alminsalin lavalla esitetään puolestaan Antti Auvisen Autuus-oopperaa. Päänäyttämöllä syksyn aikana nähdään erityisesti balettia. Elokuussa ensi-illan saa Alexander Ekmanin COW-nykytanssiteos. Syyskuussa ensi-iltaan tulee Anna-Marie Holmesin koreografioima Le Corsaire. Marraskuun 6. päivä puolesta on tarjolla Val Caniparolin Jekyll & Hyde -baletin kantaesitys. Oopperan puolella on suunnitelmissa mm. Richard Wagnerin Valkyyria elo–syyskuussa. Vanhemmasta tuotannosta syksyllä nähdään Dmitri Shostakovitsin Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth ja Giuseppe Verdin Trubaduuri. Tarkemmin tulevan kauden ohjelmistoon pääset tutustumaan täällä.

Taideyliopisto puolestaan julkisti tänään sunnuntaina Sibelius-Akatemian ja Etelä-Kalifornian yliopiston Thornton School of Musicin yhteisen oopperatuotannon ensi keväälle. Korkeakoulut kantaesittävät yhteistyössä säveltäjä Uljas Pulkkiksen ja libretisti Glenda D. Gossin oopperan All the Truths We Cannot See: A Chernobyl Storyn Helsingissä vuoden 2021 maaliskuussa. Amerikan ensi-illan ooppera saa Los Angelesissa huhtikuussa 2021. Kuten nimestäkin voi jo päätellä, ooppera kertoo vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Kantaesityksen yhteydessä Helsingissä järjestetään myös kansainvälinen oopperatutkimuksen konferenssi , jossa tarkastellaan ensimmäistä kertaa oopperaa ympäristökatastrofin näkökulmasta.

Edellinen artikkeliKesän festivaalisesonki on muisto vain – mm. Kuhmon kamarimusiikki ja Musiikin aika peruttu
Seuraava artikkeliVanhan musiikin festivaali Sastamala Gregoriana siirtyy vuodelle 2021