Uutisviikko on musiikin saralla jälleen ollut runsas. Mielenkiintoisimpia uutistapahtumia on kenties näkövammaisten musiikin opiskeluun tarkoitettu Opi pistenuotteja -sivuston julkistus Helsingin Iiris-keskuksessa tämän viikon torstaina. Sivusto on ensimmäinen suomalaisten tekijöiden laatima pistenuottien oppimateriaali ja se tarjoaa laajalti tietoa pistenuottien käytöstä sekä nuotinlukuun tarvittavasta musiikinteoriasta. Sivustolla sisältää tehtäviä ja äänitteitä, joiden avulla näkövammainen musiikinharrastaja voi opiskella pistenuotteja joko itsenäisesti tai opettajan johdolla. Näkevätkin voivat käyttää sivuston materiaaleja, sillä pistenuotit on toteutettu myös visuaalisesti luettavassa muodossa. Ranskalaisen Louis Braillen vuonna 1829 kehittämä pistenuottijärjestelmä on ainoa tapa, jolla mustavalkoiset näkevien nuotit on mahdollista siirtää pistekirjoituksen käyttäjälle sellaisenaan sisältöä mitenkään muuttamatta. Opi pistenuotteja -sivuston on toteuttanut Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n työryhmä, johon kuuluivat musiikkipedagogi Joose Ojala, lauluvalmentaja Riikka Hänninen sekä ohjelmistosuunnittelija Ronja Pahaoja. Sivustoon voit tutustua täällä.
Kapellimestari Hannu Linnun henkilökohtainen assistentti, Tapiola Sinfoniettan intendenttinäkin työskennellyt Hanna Kosonen on nimitetty Suomen Säveltäjät ry:n ts. toiminnanjohtajaksi ajalle 1.1.–31.7.2020. Intendettinä ja assistenttina työskentelyn lisäksi Kosonen on toiminut aiemmin lukuisten musiikkikilpailujen ja -festivaalien tuotannollisissa tehtävissä sekä pianonsoiton opettajana ja muusikkona. Vuonna 2018 hän vastasi Pohjoismaisten musiikkipäivien tuottamisesta ja tuottaa nyt yhdistyksen Ääneni äärelle -hanketta. Yhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Annu Mikkonen lopettaa työt yhdistyksen palveluksessa tämän vuoden lopussa siirtyen Helsingin Taidehallin palvelukseen vuoden 2020 alussa. Suomen Säveltäjien uudeksi varsinaiseksi toiminnanjohtajaksi valittu Vappu Verronen on tällä hetkellä vanhempainvapaalla ja aloittaa yhdistyksen toiminnanjohtajana elokuussa 2020.
Maanantaina 28. lokakuuta Saimaa-stadium tiedotti Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelin ja Saimaa-stadiumin uudeksi yhteiseksi toimitusjohtajaksi valitun Suomen nuorisoseurat ry:n pääsihteeri Antti Kalliomaan. Kalliomaa aloittaa toimitusjohtajan työnsä joulukuun alussa. Mikaeli ja Saimaa-stadium ilmoittivat aiemmin etsivänsä yhteistä toimitusjohtajaa, ja Kalliomaa valittiin lopulta 23:sta, alunperin vain Saimaa-stadiumin toimitusjohtajan paikkaa hakeneen hakijan joukosta. Länsi-Savo uutisoi keskiviikkona 30. lokakuuta Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelin toimitusjohtajan paikan aiemmin tänä syksynä jättäneen Miia Korjan siirtyvän Mikkelin kehittämisyhtiö Miksei Oy:n hanketehtäviin. Mikaeli-konserttitalon omistavat yhdessä Mikkelin kaupunki, SCI-Finance Oy sekä Mikkelin musiikkijuhlien kannatusyhdistys ry.
Myös orkestereiden festivaalirintamalta on kuulunut uutisia. Radion sinfoniaorkesteri tiedotti tällä viikolla seuraavan, syksylle 2021 sijoittuvan RSO-festivaalinsa suunnittelijan olevan tuolloin kautensa aloittava orkesterin uusi ylikapellimestari Nicholas Collon. Tämän syksyn vastikään päättyneellä RSO-festivaalilla vieraili lähes 10 000 kuulijaa. Suurimmaksi yleisösuosikiksi nousi Magnus Lindbergin kulttiteoksen Kraftin esitys, joka täyttyi seisomapaikkoja myöten.
Sinfonia Lahden toimistosta puolestaan kerrottiin orkesterin ottavan vuoden 2020 Sibelius-festivaalille mukaan uuden konsertin, jota tullaan nimittämään Taimitarhaksi. Konsertissa on tarkoitus kantaesittää viisi uutta orkesteriteosta, ja orkesteri etsiikin nyt Suomessa asuvia sekä uransa alussa olevia säveltaiteilijoita, joista viisi eturivin säveltäjää poimii hakemusten perusteella kukin yhden valmennettavan. Tulevan kevään aikana jokainen valmennettava säveltää uuden maksimissaan 10-minuuttisen teoksen sinfoniaorkesterille. Valmentajina toimivat säveltäjät Lotta Wennäkoski, Perttu Haapanen, Riikka Talvitie, Sebastian Fagerlund ja Matthew Whittall. Teokset kuullaan ensi syksynä 17. syyskuuta Sinfonia Lahden konsertissa Felix Krohn -salissa. Konsertin johtaa orkesterin ylikapellimestari Dima Slobodeniouk. Lisätietoja hausta on saatavilla orkesterin omilta sivuilta täällä.
Lapin taidetoimikunta on palkinnut säveltäjä Outi Tarkiaisen 5 000 euron arvoisella palkinnolla hänen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävästä työstään säveltäjänä torstaina 31. lokakuuta Lapin kamariorkesterin konsertissa Rovaniemellä. Tarkiainen on säveltänyt teoksia orkesterikappaleista konserttoihin ja laulusarjoihin sekä kamarimusiikista jazziin. Parhaillaan hänellä on vireillä lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä sävellystilauksia. Suomessa Tarkiaisen teoksia ovat esittäneet muun muassa Tapiola Sinfonietta, Avanti! sekä Lapin kamariorkesteri. Palkinnon myöntänyt Lapin taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle.
Suomen ruotsalainen laulu- ja musiikkiliitto on myöntänyt vuoden 2019 Evert Ekroth -palkinnon turkulaiselle ÅK Ensemblelle. 2 000 euron suuruinen palkinto jaetaan joka toinen vuosi sellaiselle yhtyeelle, kuorolle tai orkesterille, joka on toiminnallaan osoittanut musiikillista menestystä ja luovuusvoimaa. Palkinto jaetaan Evert ja Gabriella Ekrothin muistorahastosta.
Suomalaisia on tällä viikolla ollut maailmalla myös kilpailemassa ja palkintoja on sielläkin jaettu. Riihimäkeläinen kamarikuoro Gaudete! osallistui 23.–27. lokakuuta järjestettyyn Interkulturin Canta al Mar -kuorokilpailuun Espanjan Calellassa. Viisipäiväisen kilpailun tuloksena kuoro voitti sekakuorosarjan ja pop-sarjan kategoriat. Kuoron taiteellinen johtaja Anneli Julén puolestaan sai kilpailun parhaan kuoronjohtajan erikoispalkinnon. Kamarikuoro sai tuomareilta kiitosta monipuolisesta ohjelmistosta sekä eri tyylilajien hallitsemisesta. ”Me osallistuimme kolmeen hyvin erilaiseen sarjaan, mikä vaati kuorolta eri musiikkityylien omaksumista ja hallintaa. Halusimme näyttää Gaudeten monipuolista osaamista sekä muuntautumiskykyä. Sekakuorosarja sekä sakraalisarja olivat meille ominaisimpia musiikkityylejä, ja siksi niiden rinnalle halusimme ottaa myös uutta, meille vähän vieraampaa kevyen musiikin tyyliä. Pop-musiikin sarja oli meille siksi lisäbonus ja oli huikean hieno kokemus voittaa juuri se sarja”, Julén kertoi Sulasolille. Kilpailuun osallistui Suomesta myös Niels Burgmannin johtama Västnyländska kammarkören.
Yhdeksättä kertaa järjestetyn kansainvälisen nuorten Louis Spohr -viulukilpailun finaalit soitettiin tällä viikolla Weimarissa. Kilpailuun osallistui myös suomalaisia, 14-vuotiaiden ja sitä nuorempien sarjassa jo ensimmäisessä erässä pudonnut Leea Mattila sekä 15–17-vuotiaiden sarjassa finaaliin asti yltänyt, mutta ilman palkintosijaa jäänyt Emil Hartikainen. Kilpailuun haki yhteensä 162 nuorta viulistia kaikkialta maailmasta. Paikan päälle kilpailuun valittiin kuitenkin vain 71 soittajaa, johon joukkoon siis Mattila ja Hartikainen kuuluivat.
Tamperelainen tiesi kertoa tämän viikon maanantaina Pikku kakkosen tunnuskappaleen ja postilaulun säveltäjänä tunnetun Timo Ruottisen säveltämän, 50 vuotta sitten eräänlaisen kohunkin aiheuttaneen Missa populariksen äänittämisestä. Teos on sävelletty sekakuorolle, solisteille ja pop-yhtyeelle, ja Tamperelaisen mukaan se toikin kitarat “ryminällä suomalaisiin kirkkoihin”. Teosta ei kuitenkaan ole aiemmin levytetty, vaan perjantaina 25. lokakuuta julkaistiin ensimmäinen kokonaislevytys Missa populariksesta teoksen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. “Se on suurin piirtein alkuperäinen versio laulujen puolesta ja kun on ollut hyvä bändi, niin se tuo siihen jotain pientä lisääkin”, Ruottinen totesi puhelimitse Tamperelaiselle. Ruottinen on sävellystöidensä ohessa toiminut myös Alba Recordsin toimitusjohtajana sekä Tampere-talon talousjohtajana.
