Maanantaina 4. marraskuuta Museovirasto tiedotti toistaa kertaa järjestettävästä Elävän perinnön kansallisen luettelon hausta. Haku on käynnissä 4.11–5.12. välisen ajan. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Vuonna 2017 järjestetyllä ensimmäisellä hakukierroksella opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi kansalliseen luetteloon 52 kohdetta. Kansallisen luettelon taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku. Wikiluettelossa on mukana jo 150 artikkelia yli 220 toimijataholta viidellä eri kielellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Suomen ensimmäisten esitysten joukossa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin on muun muassa kaustislainen viulunsoitto. Lisätietoja sekä hakulomake kansalliseen luetteloon ovat täällä.
Niin ikään maanantaina Naantalin musiikkijuhlat tiedotti baritoni Waltteri Torikan debytoinnista juhlilla ensi kesänä. Torikka esiintyy Naantalissa torstaina 4. kesäkuuta yhdessä Sinfonia Lahden ja kapelllimestari Okko Kamun kanssa. “Ensi kesän festivaalille on tulossa useita loistavia laulajia, ja olemme erityisen iloisia, että saamme vihdoin Waltteri Torikankin Naantalin musiikkijuhlille”, kertoo toimitusjohtaja Tiina Tunturi tiedotteessa.
Savonlinnan oopperajuhlat puolestaan kertoi torstaina 7. marraskuuta, että tähtisopraano Karita Mattilan ensi kesän 60-vuotisjuhlakonsertti yhdessä kapellimestari Hannu Linnun ja Oopperajuhlaorkesterin kanssa myytiin nopeasti loppuun. Siksipä konsertille järjestetään lisäesitys maanantaille 27. heinäkuuta. Juhlakonserttien ohjelmassa kuullaan aarioita sopraanoille tärkeistä rooleista, kuten Ariadne, Tannhäuserin Elisabetta sekä Isolde. Mattilan edellisestä konsertista oopperajuhlilla tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta. Lipunmyynti lisäkonserttiin alkaa ensi viikolla keskiviikkona 13. marraskuuta.
Taideyliopisto julkaisi keskiviikkona 6. marraskuuta osana Teattearikorkeakoulun julkaisusarjaa verkkojulkaisun, joka pureutuu yhteisötaiteeseen ja taiteilijoiden ammattikuvien laajentumiseen, ja sitä kautta tarjoaa monipuolisen katsauksen Suomessa tehtävään yhteisötaiteeseen. Julkaisu jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäinen keskittyy taiteilijoiden laajentuneisiin ammattikuviin työelämässä. Toisessa osa puolestaan keskitytään taidetoimintaan erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi psykiatrisessa sairaalassa, saattohoidossa, vankilassa tai kielten opetuksessa. Kolmannessa osassa taas pohditaan taiteen muutosvaikutusta yhteiskunnassa. ”Yhteisötaiteessa taiteelliset kysymykset eivät ole vain taiteilijoiden asettamia vaan ne pyritään määrittelemään osapuolien kanssa yhdessä ja asettamaan taiteilijan ja yhteisön väliin. Tällöin prosessi on yhteinen ja työtä tehdään erityisissä luottamussuhteissa ja väliaikaisissa ilmaisuyhteisöissä”, kuvaavat julkaisun toimittajat Kirsi Monni ja Kirsi Törmi. Yhteisö ja taide – Teemoja 2000-luvun taiteilijan laajentuneeseen toimintakenttään -verkkojulkaisu pohjautuu syksyllä 2018 Taideyliopistossa järjestettyyn Yhteisö ja taide -seminaariin ja on luettavissa täällä.
Sotkamossa myönnettiin perjantaina 8. marraskuuta kulttuuripalkinto musiikin maisteri Pirkko Kupiaiselle. Palkinto myönnettiin Kupiaiselle monimuotoisesta, laaja-alaisesta sekä korkeatasoisesta kulttuurityöstä kaikenikäisten sotkamolaisten parissa. Palkinnon myöntämistä perusteltiin myös Kupiaisen ansioilla bysanttilaisen lauluperinteen vaalimisessa sekä Sotkamon tekemisessä tunnetuksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Uransa aikana Kupiainen on muun muassa perustanut Sotkamoon useita kuoroja, joista esimerkiksi Sotkamon kamarikuoroa hän on johtanut 37 vuotta. Kulttuuripalkinto on suuruudeltaan 1000 euroa ja se myönnetään paikalliselle henkilölle tai ryhmälle. Viime vuonna ensimmäistä kertaa jaetun Sotkamon kulttuuripalkinnon myöntämisessä otetaan huomioon aktiivinen toiminta kulttuuritoiminnassa, merkittävä kulttuuriteko, Sotkamon kunnalle tuotettu positiivinen kulttuurinen julkisuus, saavutettu erinomainen taso kulttuurin alalla tai merkittävä tieteellinen tutkimus. Palkinnon myöntää Sotkamon sivistystoimen lautakunta.
Joulunalusaika on jälleen varmuudella käynnistynyt, kun Jouluradio aloitti jälleen toimintansa maanantaina 4. marraskuuta. Tänä vuonna Jouluradio kuuluu 27 eri paikkakunnalla eli joululaulut soivat ennätyksellisesti lähes koko Suomessa. Lisäksi radiossa keskitytään tänä vuonna erityisesti joulumusiikkiin ympäri maailman.Viikoittain kuullaan joululauluja maailman eri kolkilta vaihtuvilla teemoilla. ”Joulumusiikki yhdistää meitä yli rajojen ja kulttuurien. Monet meille tutut joululaulut soivat myös muualla ja toisaalta meidän joulunviettoamme ilahduttaa muista kulttuureista peräisin olevat kappaleet. Haluamme Jouluradiossa tänä vuonna esitellä kuulijoillemme, miten hienosta ja moninaisesta joulumusiikista nautitaan ympäri maailmaa”, Jouluradion musiikkipäällikkö Aura Neuvonen kertoo. Jouluradio lanseeraa myös uuden Kuulostaa joululta -videosarjan, jonka suorissa lähetyksissä keskustellaan suomalaisten vaikuttajien, muusikoiden ja muiden julkisuudesta tuttujen henkilöiden kanssa joulumusiikista. Jaksot striimataan suorina Facebookissa.
Lopuksi vielä konserttivinkkejä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ensi viikolle. Maanantaina 11. marraskuuta kirjailija Kalle Päätalon syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta ja sen kunniaksi Tampereen tuomiokirkossa kuullaan ensiesitys konserttiversiona Vesa Haapaniemen Juoksuhautojen jälkeen -oopperasta, joka perustuu Päätalon samannimiseen romaaniin. Oopperan libreton on kirjoittanut Juice Leskinen jo vuonna 2003. Konsertin solisteina laulavat Inga Sulin, Leena Riihimäki, Jussi Lehtipuu sekä Rauno Arvola. Lisäksi mukana esiintyvät sekakuoro Tampereen laulu ja kahdeksan soittajan kamariyhtye. Konsertin johtaa Haapaniemi.
Turussa puolestaan on mahdollista kokea uudenlainen orkesterikonsertti, kun Turun filharmonin orkesteri järjestää vielä ensi viikon keskiviikkona 14. marraskuuta ja torstaina 15. marraskuuta Open Orchestra -konsertit. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Open Orchestra -konsertti soi jo tämän viikon perjantaina 8. marraskuuta. Konseptin on alunperin kehitellyt Kööpenhaminan filharmonikot ja siinä rikotaan perinteisen konserttikokemuksen raja-aidat kuulijoiden saadessa mahdollisuuden liikkua soittajien keskuudessa konsertin aikana. “Yleensä sinfoniaorkesteria ei päästä näkemään soittotilanteessa näin läheltä, joten kontakti orkesterin ja yleisön välillä tulee olemaan jotain aivan uutta. Se on varmasti elämys niin soittajistolle kuin yleisöllekin”, totesi konsertit johtava kapellimestari Jukka Untamala aiemmin tällä viikolla.
