Viikkokatsaus 9/2021: Sibelius-Akatemia jälleen maailman parhaiden joukossa, Helsingin yliopiston taiteidentutkimuksen puolella ongelmia

Sibelius-Akatemian Pohjoisen Rautatienkadun toimipiste. Kuva: Mahlum / Wikimedia Commons

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on listattu vuosittaisessa QS World University Rankingissa tänä vuonna sijalle 9 maailman musiikkiyliopistojen joukossa. Kärkipaikkaa piti yhdysvaltalainen Juilliard, toisella sijalla oli Lontoon Royal College of Music ja kolmantena Skotlannin kuninkaallinen konservatorio. Listausten yleiseen metodologiaan vaikuttavat alan akateemikkojen kärkilistaus, maine työnantajana, tieteellisten julkaisujen määrä sekä julkaisujen vaikuttavuus; ei tosin ole selvää, miten näitä mitataan taiteen oppialoilla. Kuvataiteen ja muotoilun puolella Aalto-yliopisto oli sijalla 7.

Sen sijaan Helsingin yliopistossa taiteiden tutkimus on kriisissä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Yliopiston taiteiden tutkimuksen yksikön opiskelijoiden teettämän kyselyn mukaan 35,2 prosenttia opiskelijoista aikoo vaihtaa pääainetta ja 8 prosenttia harkitsee pääaineen vaihtamista. HS:n mukaan vastaajat jakautuivat varsin tasaisesti elokuva- ja televisiotutkimuksen, estetiikan, musiikkitieteen, teatteritieteen ja yleisen kirjallisuustieteen kesken. Musiikkitieteen professuurit ovat olleet yksikössä täyttämättä jo pidemmän aikaa.

Tapahtumauutisia: Kuopio tanssii ja soi -festivaali järjestetään kesäfestivaalin sijaan tänä vuonna useina tapahtumakokonaisuuksina syyskauden aikana. ”Yritämme ratkoa omassa vallassamme olevat asiat niin, että voimme tänäkin vuonna tuottaa Kuopioon merkittäviä kansainvälisiä vierailuja kotimaisen ohjelmiston lisäksi. Suunnitteilla on myös ulos teatteritiloista jalkautuvaa, yllättävin keinoin tanssia lähestyvää taidetta, joka kutsuu festivaaliyleisön osallistumaan osaksi teoksia”, kertoo tiedotteessa festivaalin taiteellinen johtaja Riku Lehtopolku. Ohjelma julkistetaan kesällä.

April Jazz siirtyy huhtikuulta ensi lokakuuhun. Espoolainen jazzfestivaali on tarkoitus järjestää tuolloin niin sanottuna hybridifestivaalina, johon kuuluu sekä yleisökonsertteja että striimejä. Uusi ajankohta on 27.–31.10.2021. Syksy on siis jazzin ystävän parasta aikaa, sillä Tampere Jazz Happening järjestetään heti seuraavalla viikolla 4.–7.11.

Kangasalle tulee kesäkuussa uusi musiikkifestivaali. Alttoviulisti Elina Heikkisen käynnistämä Kangasala Classic on tarkoitus järjestää 18.–20. kesäkuuta. Festivaalille on kutsuttu esiintymään muun muassa muiden muassa Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesteri, pianisti Ossi Tanner, viulisti Kasmir Uusitupa, klarinetisti-laulaja-kapellimestari Taavi Oramo, sellisti Lauri Kankkunen ja sopraano Silja Aalto. Aiheesta kirjoitti Aamulehti.

Emma-gaala lähetetään tänä vuonna ilman yleisöä. Suomen tärkein musiikkipalkintogaala kuitenkin järjestetään 14. toukokuuta, johon se helmikuun alusta siirrettiin. Tapahtuma lähetetään suorana televisiossa ja Internetissä.

Yleisradiossa käynnistyy uusi kokeellisen musiikin ohjelma Frekvenssi, joka aloittaa päättyneen sähkömusiikkiohjelman Avaruusromua paikalla sunnuntai-illassa. Ohjelman kuratoi ja juontaa DJ, levytuottaja ja We Jazz -levymerkin perustaja Matti Nives.

Ranskalainen musiikin verkkokauppa Momox on teettänyt tutkimuksen musiikillisesti vaikutusvaltaisimmista maista ja kaupungeista. Tutkimuksessa analysoitiin kuunnelluimpia artisteja ja yhtyeitä, heidän kansainvälistä levinneisyyttään ja maailmankiertueiden määrää, historiallisesti merkittävien muusikoiden, arvostettujen musiikkikorkeakoulujen, musiikkialan työpaikkojen ja levy-yhtiöiden määrää sekä äänitetuotantojen määrää. Kärkisijaa piti arvattavasti Yhdysvallat, toisella sijalla Iso-Britannia ja kolmannella Ranska. Pohjoismaista kärkikymmenikköön sijoittui Ruotsi sijalle 8.

Isossa-Britanniassa lomautetut ja irtisanotut orkesterimuusikot ovat vastanneet toisen alan työvoimapulan kutsuun ja alkaneet työskennellä ruokalähetteinä. The Guardian nostaa artikkelissaan tapausesimerkeiksi kolme muusikkoa. New Yorkissa Yhdysvalloissa sen sijaan kulttuurin ja viihteen työpaikoista on kadonnut pandemian aikana 66 prosenttia viranomaistietojen mukaan. Tämä tarkoittaa 80 000 työpaikkaa, sillä kulttuuri- ja viihdeala työllisti osavaltiossa 128 000 ihmistä vuonna 2019. Aiheesta kirjoitti Diapason. Eräs New Yorkin Metropolitan Operan työntekijöiden ammattiyhdistyksistä on vedonnut rahoittajia katkaisemaan siteet oopperataloon, sillä lomautettujen työntekijöidensä käyttämisen sijaan Met on lähettänyt striimejä Euroopasta halvempien orkesterien voimin, kirjoittaa NPR.

Niin ikään New Yorkissa Kaufman Music Centerin alakouluikäisten musiikkikoulu on kieltänyt oppilasohjelmistostaan Claude Debussyn pianokappaleet Le petit nègre ja Golliwogg’s Cakewalk. Syyksi johto ilmoittaa niiden ”rasistiset ja ajastaan jäljessä olevat konnotaatiot”, ja haluavansa ”koulun olevan paikka, jossa kaikki oppilaat tuntevat olonsa tuetuiksi”. Rodullisilta representaatioiltaan tänä päivänä kyseenalaiseksi miellettyihin musiikkiteoksiin ollaan aiemminkin puututtu, mutta lähinnä oopperoiden ja balettien ohjauksen ja lavastuksen tasolla.

Kanadalainen Massive Technologies -yritys on kehittänyt algoritmin, joka kykenee mallintamaan pianistin käsien ja kehon liikkeet kuulemansa musiikin perusteella. Kun ohjelmalle syöttää pianomusiikkia, tekoälypianisti imitoi sulavasti tarvittavia oikeita liikeratoja – paitsi jos musiikki on fyysisesti mahdotonta soittaa. Yhtiön tutkimus tehtiin Helsingissä, jossa ammattipianistien soittoa mitattiin anturein ja kameroin. Asiasta kirjoitti Vice.

Reggaemuusikko Bunny Wailer on kuollut 73-vuotiaana tiistaina 2. maaliskuuta. Jamaikalainen Wailer, oikealta nimeltään Neville O’Reilly Livingstone, oli viimeinen elossa ollut Bob Marley & the Wailersin alkuperäisjäsen. Sitä pidetään tärkeimpänä ja kuuluisimpana reggaeyhtyeenä, joka toi musiikkityylin kansainväliseen tietoisuuteen.

Edellinen artikkeliJaakko Kuusiston ylikapellimestarikaudelle jatkoa Kuopiossa
Seuraava artikkeliNikolai Tsherjepnin