Orkesteri vie ja vikisee
Sinfoniaorkesteri on itseohjautuva yksikkö, joka korjaa niin omia kuin kapellimestarinkin virheitä. Millä mekanismeilla se toimii? Sankarimyytit ovat taidemusiikissa yhä voimissaan. Varsinkin säveltäjä ja kapellimestari mielletään toisinaan Jumalasta seuraaviksi. Vähemmälle huomiolle jää se, mitä orkesterimuusikot saavat yhdessä aikaan – johtajan tuella tai jopa hänestä riippumatta. Sinfoniaorkesteri on itseohjautuva ja kurinalaiseen työskentelyyn kykenevä yksikkö. Monet ylikapellimestaritkin tapaavat orkesterinsa vain kymmenkunta kertaa vuodessa. Sinfonia Lahden pasunisti Vesa Kaleva Lehtinen tutki aihetta tuoreessa väitöskirjassaan. Lehtisen mukaan itseohjautuvuutta esiintyy koko […]
Jazzpolkuja, osa 17: Sävellyskynä soittimen jatkeena
UMO Helsinki Jazz Orchestran kapellimestari Ed Partyka on kosmopoliitti säveltäjä, sovittaja ja bassopasunisti, joka haluaa kasvattaa orkesterin mainetta sen laadun ansaitsemalle tasolle. UMO Helsinki Jazz Orchestran pitkään kestäneen kotimaisten taiteellisten johtajien ketjun katkaisi tammikuun 2020 alusta säveltäjä, kapellimestari ja pasunisti Ed Partyka. Kovin kauaa hän ei orkesteria ehtinyt kehittää ja harjoituttaa ennen pandemian kylmää kättä. ”Toisaalta tuolloin syntyi aikaa uuden luomiseen. Rakensimme Kaapelitehtaalle järjestelmät etäkonserttien äänittämiseen ja videoimiseen, ja samalla orkesteri sai ensimmäistä kertaa […]
Modernia musaa nahkahousuissa
Sirja Nirosesta piti tulla viulisti, mutta toisin kävi. Halu tehdä uutta on vienyt ennen käymättömille poluille – kun konserttiin tarvitaan vaikka runonlausujaa, Nironen on yleensä se, jolle soitetaan. Sellisti Sirja Nironen rakastaa nahkahousuja ja glitteriä. Itä-Helsingistä kotoisin oleva sellisti puhuu omien sanojensa mukaan ”aika vahvaa slangia”. Ehkä siksi Nirosen ensimmäistä kertaa tavatessaan monet ovat yllättyneet kuullessaan, että hän on klassisen musiikin ammattilainen. ”Usein ihmisten tavattua minut heidän kynnyksensä tulla klassisen musiikin konserttiin on laskenut. […]
Tiennäyttäjä
In memoriam Paavo Heininen nukkui pois 18. tammikuuta 2022 hoivakodissa Järvenpäässä. Maastamme, maailmastamme, katosi aivan erityinen ihminen omaperäisine ajatuksineen. Jäi monimuotoinen musiikki, kirkas ja persoonallinen, vakava, sydämestä tuleva tai tanssiva. Kun etsin sanoja Paavon kuvaamiseen, ne on vaikea panna järjestykseen, niiden pitäisi olla läsnä samanaikaisesti niin kuin Paavon mielessä pyörivät monet samanaikaiset impulssit: äly, herkkyys, uteliaisuus, oppineisuus, kekseliäisyys; mutta myös aistillisuus ja moniaistinen ilmaisu; ajattelun itsenäisyys, mutta toisaalta kuuntelun valppaus, vilpittömät reaktiot. Paavon rinnalla […]
Santtu tuo orkesterinsa Suomeen ja savusaunaan
Santtu-Matias Rouvalilla on ollut pandemiasta huolimatta lentävä lähtö Lontoon Philharmonian ylikapellimestarina. Toukokuussa hän tuo orkesterinsa Tampereelle ja Helsinkiin. Salissa saattaa lehahtaa savun tuoksu, sillä Santtu aikoo viedä muusikkonsa konserttia ennen savusaunaan. Kun Santtu-Matias Rouvali astelee lontoolaisen loistohotellin aulaan, monikaan tuskin veikkaisi häntä kuuluisaksi ja karismaattiseksi kapellimestariksi. Lontoon Philharmonia Orchestra käyttää markkinoinnissaankin chefistään pelkkää Santtu-nimeä. Hän on oma tärkeilemätön itsensä, ja siinä on hänen voimansa myös konservatiivisessa orkesterimaailmassa. Ylikapellimestari antaa orkesterille kasvot, ja Lontoon kuvioissa […]
Ukrainan äänet kantavat sorronkin alta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti myötätuntoaallon, jonka seurauksena orkesterit ja muusikot eri puolilla maailmaa poimivat pikaisesti maan säveltäjien teoksia esityksiinsä. Ukrainalla on musiikissa oma ääni, jota on syytä kuunnella aiempaa tarkemmin. Se todistaa väkevästi omaleimaisesta kulttuurista ja pitkästä historiasta. Ukraina on pitkän historiansa aikana nähty eri tavoin yhteydessä tai osana Venäjää. Ei enää. Venäjän häikäilemätön hyökkäys maahan, jota sielläkin on pidetty itäisen slaavilaisuuden ja ortodoksisuuden kehtona, on vetänyt uudet rintamalinjat myös kulttuurihistoriaan. Siten musiikissakin ilmiöt, […]
Populaaritaidetta, osa 14: Radikaaleja rakkauslauluja
Björkin Vespertine (2001) on teemoissaan yleisinhimillinen, samaistuttava ja koskettava matka intiimiyden vereslihalle, eroottiseen huumaan ja rakastumisen pelkoon. Rakkautesi annettiin minulle / En ole varma mitä sillä tekisin / Tai minne sen panisin”, avaa Björk Vespertinen tavaramerkikseen jo 30 vuotta sitten muodostuneella laulutyylillään, tällä kertaa käyttäen sitä varovaisen pehmeästi. ”Mutta varovasti, siellä on kätketty intohimoni / siellä on rakkauteni / piilotan sen peiton alle / tuuditan uneen”, päättää hän samaisen avauskappaleen Hidden Place. Vuosi oli […]
Populaaritaidetta, osa 13: Tapa tai tule tapetuksi
Lingua Ignotan Caligula (2019) on epämukavaa musiikkia, väkivallan uhrin katarttista traumankäsittelyä, jossa noisen ja äärimetallin brutaalius suodatetaan vanhan musiikin ja kamarioopperan läpi. ”Loistokkain ja pyhin valo/Uskollinen palvelija, Kristuksen ystävä/Kumarra päättymättömän yön edessä”, nousee kamarijousten murtosointujen keskeltä samaan aikaan arkaaisen kirkkomusiikillisena ja kansanmusiikillisena Kristin Hayterin laulu, esinäytöksenä tulevalle. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin hän huutaa ”Saatana, vahvista minua” äänihuulet ruvettavalla tavalla pahaenteisen pianon, takovan isorummun ja metallisen irtotavaran kalinan päälle. Lingua Ignotan Caligula on Populaaritaidetta-palstan tähänastisista levyistä […]
Rakasta elämää avasi venäläisten sydämet
Oululainen oopperatenori, vanhempi konstaapeli Petrus Schroderus ei ole antanut pandemian hidastaa musiikin tekemisen tahtia. Hän ryhtyi tuottamaan videomateriaalia verkkoon, ja Rakasta elämää -video upposi syvälle venäläisten sydämiin. Hän on tällä hetkellä tunnetuin suomalainen klassisen puolen laulaja itänaapurissa. YouTubessa ja Tiktokissa hänen videoidensa katsojamäärät lasketaan miljoonissa. Petrus Schroderus istuu oulunsalolaisen paritalon olohuoneessa pianon ääressä. Hän kertoo korona-ajan kuulumisiaan, kajauttaa välillä esimerkkejä siitä, mitä musiikillisesti milläkin asialla tarkoittaa; miten haasteellista nimenomaan venäjän kielen ääntäminen voi joskus […]
Miten suomalaisia säveltäjiä viedään maailmalle?
Music Finland jakoi vuoden 2021 Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon Fennica Gehrmanille yhtiön pitkäjänteisestä ja uraauurtavasta musiikkikustannustyöstä sekä suomalaisen taidemusiikin ja säveltäjien kansainvälistämisestä. Millä keinoin nykymusiikin säveltäjä saadaan ‘breikkaamaan’ kansainvälisillä markkinoilla? Fennica Gehrmanin vientipäällikkö Henna Salmela on vienyt suomalaisten säveltäjien musiikkia maailmalle jo yli 30 vuoden ajan. Tammikuussa 2022 Salmelan työpöydällä on muun muassa Jean Sibeliuksen Konserttialkusoitto, jonka orkesteripartituurin Fennica Gehrman julkaisi loppuvuodesta 2021. Kapellimestari Tuomas Hannikaisen rekonstruoimaa teosta ei ole esitetty sitten 1900-luvun alun. Salmela on levittänyt […]
Musiikki on kuin äidinkieli
Kansanmusiikkiperheen kuopus Aili Järvelä valitsi viulun sijaan uran musiikin moniosaajana. Tunnustusta tuli, kun Helsingin Sanomien lukijat äänestivät Järvelän kappaleen vuosituhannen 50 parhaimman listalle. Joulukuussa koettiin juhlahumua pandemian rajoissa, kun pelimannit kokoontuivat maskit päässä soittamaan videoyhteyksien päähän. Kaustislainen viulumusiikki valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. ”Pidin listalle pääsemistä melko varmana. Sen verran pieteetillä asiaa edistettiin ja pitkään. Kaustislainen viulunsoitto ansaitsee paikkansa aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa ja syystä”, muusikko Aili Järvelä kertoo. Järvelä on laulaja, muusikko, säveltäjä, […]
Jazzpolkuja, osa 16: Marginaalin magnaatti
Suomalaisen jazzkentän tunnetuinta ei-muusikkoa veikkailtaessa on kärkisijoilla levytuottaja, festivaalikuraattori, DJ, kirjoittaja ja graafinen suunnittelija Matti Nives, jonka työssä yhdistyvät sekä laajempi visio että tee-se-itse -ote. Matti Nives, 42, istutti tärkeät siemenet vuonna 2009 perustaessaan We Jazzin saksofonisti Timo Lassyn kanssa. Alun perin kyse oli klubi-illoista, joissa soitettiin jazzia levyiltä, mutta toiminta laajeni vuonna 2011 osakeyhtiöksi, 2013 elävän musiikin festivaaliksi ja lopulta levy-yhtiöksi, levykaupaksi ja aikakauslehdeksi. We Jazzin fokus on kansainvälinen: jo katalogin kahdeksas albumi […]