ARTIKKELIT

Säveltäjä istuttaa puutarhan, joka muuttuu Internetissä soivaksi museoksi. Maaliskuussa 2020 kuollut Krzysztof Penderecki kuului 1960-luvulla eurooppalaisen orkesterimusiikin uudistajasäveltäjiin. György Ligetin ja Witold Lutosławskin tavoin hän valitsi sarjallisuuden sijaan hakea suuntaa sointikentistä, klustereista, sattumanvaraisuudesta ja laajennetuista soittotekniikoista. Läpimurtoteoksensa Luukas-passion ohella muun muassa Trenodia Hiroshiman uhrien muistolle, Polymorphia ja De Natura Sonoris saivat huomiota kauhuelokuvissa kuten Manaaja ja Hohto. Myöhemmin Pendereckin tyyli muuttui uusromanttiseksi, mutta kysyntää ja suosiota elävänä säveltäjänä riitti aina kuolemaan saakka. Suomessa Penderecki oli useasti nähty vieras Naantalin […]

Yhdysvalloissa viime vuosina kiihtynyt keskustelu yhteiskunnan eriarvoistavista rakenteista ei musiikin puolella ole ainoastaan puhetta muusikoiden ja säveltäjien sukupuolesta ja ihonväristä, vaan myös musiikinteorian opetussuunnitelmat ovat kritiikin kohteena. Miten Suomessa asiaan tulisi suhtautua?   Musiikinteorian akateeminen ympäristö harvoin pääsee otsikoihin yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta mikä vaikuttaa aluksi myrskyltä vesilasissa, saattaa sosiaalisen median aikakaudella muuttua kulttuurisodan aseeksi. Vuonna 2019 New Yorkin Hunter Collegen musiikinteorian apulaisprofessori Philip Ewell piti Society of Music Theoryn konferenssissa esitelmän ”Musiikinteorian valkoinen rodullinen kehys” […]

  Musiikin koulutus ammattikorkeakouluissa oli 2010-luvulla otsikoissa lähinnä aalloissa tulleiden rahoitusleikkausten ja niitä seuranneiden koulutusohjelmien karsinnan vuoksi. Miten ammattikorkeakouluissa soi 2020-luvulla?   Suomalaisesta musiikin korkeakoulutuksesta julkisesti keskusteltaessa vie puhe useimmiten Sibelius-Akatemiaan. Musiikin ammattikoulutusta on kuitenkin annettu muuallakin Suomessa jo yli puoli vuosisataa sekä maakuntien tarpeita vastaamaan että ponnahduslautana maisterikoulutukseen. Konservatoriot kokivat suuren muutoksen 1990-luvulla jakautuessaan ammattikorkeakouluiksi ja toisen asteen oppilaitoksiksi. 2010-luvulla ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja aloituspaikkoja leikattiin useaan otteeseen, myös musiikin puolella: Lahdessa ja Joensuussa musiikin […]

Heidi Peltoniemi ja Aapo Häkkinen muuttivat vuosi sitten Pitäjänmäen entiseen kyläkirkkoon. Hirsisalista löytyi unelma-akustiikka ja koti kosketinsoittimille, jotka ovat myös kyläkirkkoon suunnitellun konserttisarjan keskiössä.   Korkea, vino harjakatto pistää heti silmään Pitäjänmäen Henrikintiellä. Kirkolta se näyttää, ja Pitäjänmäen kyläkirkoksi taloa tavataan kutsua, vaikka vuoden 1959 jälkeen rakennusta ei olekaan kirkkona käytetty. Vuosituhannen taitteessa Diakonissalaitos, rakennuksen silloinen omistaja, olisi halunnut purkaa rapistuneen talon, mutta rakennus pelastui ja muutettiin yksityiskodiksi. Entinen kyläkirkko oli ehtinyt toimia veneveistämönä ja […]

Taidealoilla kiertävä aktivismiliike on saavuttanut myös baletin. Onko sen käytännöissä ja ohjelmistossa rodullisesti syrjiviä tai ennakkoluuloja pönkittäviä piirteitä? Kelpaako tummaihoinen tanssija Joutsenlammen joutseneksi saatikka prinsessaksi?   Ranskan barokkihoveissa kasvanut baletti on pitkään ollut estetiikkaan perustuva taiteenlaji, joka harvoin herättää suuria poliittisia intohimoja. Nyt on herätty kysymään, täyttääkö se tasa-arvon ja kulttuurisen korrektiuden vaatimuksia. Huomio on kiinnittynyt niin värillisten tanssijoiden kohteluun kuin repertoaariin, erityisesti venäläisiin satubaletteihin, joihin on aina kuulunut eksotisoiva suhde tarujen itään. Taustalla ovat […]

Viisi pitkää, kamariorkesterin säestämää läpisävellettyä laulua ja symbolistista runoutta, joka yhdistää menneen maailman kuvaston moderniin tunneyhteyteen: harpisti-laulaja Joanna Newsomin Ys (2006) ei turhaan ollut arvostelumenestys ilmestyessään, eikä ole menettänyt tenhoaan viidessätoista vuodessa.   2000-luvun alku oli kamaripopin ja –rockin kulta-aikaa. The Decemberistsin, Arcade Firen, Andrew Birdin tai Sufjan Stevensin levyiltä oli tavallista bongata oboen, käyrätorven tai kamarikokoisen jousisektion sointia, mutta askeleen pidemmälle liikkui harpisti-laulaja Joanna Newsom. Kalifornialainen Newsom (s. 1982) tunsi jo lapsena harpun omaksi […]

Saksofonisti Timo Lassyn sukupolven myötä suomijazz sai uutta virtaa ja suosiota 2000-luvulla. Vauhdikasta uraa tehneeltä Emma- ja Yrjö-palkitulta Lassylta on soittorajoitusten lohduksi ilmestynyt livealbumeja niin viime kuin tänäkin vuonna.   Kyllähän tunnustus tuntuu tosi hyvältä, on suuri kunnia päästä mukaan listalle, jossa on paljon maineikkaita muusikoita ja omia idoleitanikin”, toteaa saksofonisti Timo Lassy, 46, Jazzliiton hänelle viime marraskuussa myöntämästä Yrjö-palkinnosta. Kunnianosoitus myönnettiin Tampere Jazz Happening -festivaalilla, jossa vuonna 2007 perustettu Timo Lassy Band esiintyi kolmatta […]

  Helsingin Barokkiorkesterin uusin aluevaltaus on Schumannin musiikki. Taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen on innoissaan romanttisen musiikin mahdollisuuksista. Pandemia-ajan epävarmuus ja sen seuraukset huolestuttavat: kansainvälisen yhteistyön on jatkossakin oltava HeBon ytimessä.   Soittimen ei tarvitse olla historiallinen kertoakseen kiinnostavia tarinoita: 70-luvulla New Yorkissa rakennettu saksalaismallinen Hass-cembalo matkasi amerikkalaiscembalisti Igor Kipnisin kanssa tuhansia kilometrejä peräkärryssä ympäri Yhdysvaltoja, ja nyt 16-jalkaisella äänikerralla varustettu muhkeaääninen soitin kuuluu Aapo Häkkisen soitinpalettiin. Sillä hän on muun muassa levyttänyt Bachin konserttoja. ”Italialaistyyppinen […]

  Kanteleen esiinmarssi taidemusiikissa jatkuu uusin innovaatioin. Esimerkiksi elektroniikan käyttö ja uudenlaiset viritykset avaavat mahdollisuuksia niin säveltäjälle kuin esittäjällekin.   Ikiaikainen kansallissoittimemme kantele muuttuu taidemusiikin kentälle siirrettynä tuoreeksi tuttavuudeksi. Kun konserttikanteleen varhaisinkin versio on alle satavuotias, sen voi laskea kuuluvan uusimpiin taidemusiikin palettia laajentaneisiin akustisiin soittimiin. Konserttikantele syntyi 1920-luvun lopulla, kun sen kehittäjä Paul Salminen päätti sijoittaa kaikki kielet samaan tasoon ja kehitti harpun pedaaleista inspiroituneena vipumekanismin, jonka avulla saatettiin tuottaa kromaattisuutta perusolemukseltaan diatoniseen instrumenttiin. […]

  Ulkomaalaiset soittajat ovat viime vuosina voittaneet suuren osan klarinetistien paikoista Suomen orkestereissa, mutta taustalla voi olla myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansainvälistyminen. Sekä Oulu Sinfonian varaäänenjohtaja Michał Konopiński että Jyväskylä Sinfonian äänenjohtaja Gil Shaked-Agababa ovat tulleet orkesteriinsa sen kautta.   Oikeastaan kansainvälistyminen on puhallinsoittajien parissa vain paluuta 1900-luvun alkupuolen tilanteeseen, jolloin suurin osa Suomen orkesterien puhallinsektioiden muusikoista tuli Keski- ja Etelä-Euroopasta. Monet klarinetistit olivat jo tuolloin aktiivisia ja säteileviä persoonia, jotka soittivat usein solistina ja loivat […]

  Fyysisten äänitteiden myynti on kutistunut koko 2000-luvun ajan, mutta suoratoistopalvelut jatkavat kasvuaan. Varsinkin klassisen musiikin suoratoisto on kokenut pandemian myötä huiman nousun, johon myös yhä monipuolisempi tarjonta on tuonut oman vaikutuksensa.   Vielä vuonna 2002 oli CD-levy äänitteiden ruhtinas: sen osuus äänitemyynnistä oli 95,5 prosentilla kaikkien aikojen huipussaan. Digitaalisten latausten ja suoratoistojen yhteenlaskettu liikevaihto ohitti fyysisten äänitteiden myynnin kuitenkin jo vuonna 2011, ja tänä päivänä striimipalveluiden maksulliset tilaukset ovat ylivoimaisesti suurin tulonlähde musiikin jakelussa. […]

Tarmo Peltokoski on tähdännyt 11-vuotiaasta alkaen Wagner-kapellimestariksi, ja tositoimiin päästään, kun hän johtaa Eurajoki Bel Canto -festivaalin Ring-suursatsauksen, joka käynnistyy tässä kuussa. Suomalaisen kapellimestarikoulutuksen mahdollistamaa pohjaa hän pitää ainutlaatuisena.   Maj Lind -pianokilpailun nuorin osallistuja, palkintoja useissa pianokilpailuissa, esiintymisiä orkesterien solistina ja lukuisilla kotimaan festivaaleilla. Tarmo Peltokoski, 20, herätti jo teini-ikäisenä huomiota pianistina, ja nyt musiikkielämä on saanut oppia tuntemaan hänet kapellimestarina. Orkesterinjohtodebyytit Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin edessä olivat viime syyskaudella, ohjelmassa mm. Tiensuuta […]