ARTIKKELIT

Suomalaisen kuoromusiikin 1900-luvun historiassa on perinteisesti hahmoteltu kaksi Heikki Klemettiin ja Harald Anderséniin henkilöitynyttä murroskautta. Myös Jan Salvénin ja Johan Silénin kannanotto nojaa käsitykseen näiden uudistajien vastakkaisista sointi-ihanteista. Mutta mitä ihanteet olivat, ja miltä ne näyttävät äänitteiden valossa?   Heikki Klemetti toimi vuosisadan vaihteessa ja itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä paitsi kuoronjohtajana, myös musiikki- ja kulttuurivaikuttajana laajuudella, joka sittemmin häkellyttää. Kuorosoinnissa hän oli erityisen kiinnostunut virityksestä ja laati uraauurtavia äänenkäytön oppaita. ”Klemettiä ymmärretään vain puolitiehen”, kanttori-kuoronjohtaja Tommi […]

Länsimaisessa taidemusiikissa säveltäjien yhteistyö esittäjien ja muiden taiteenlajien edustajien kanssa on arkipäivää, mutta itse säveltäminen mielletään perinteisesti yksilösuoritukseksi. Yhteissäveltäjyys on kuitenkin alkanut nostaa päätään. Miltä se säveltäjistä tuntuu?   Noin vuosi sitten sai kantaesityksensä Suomen tasolla ainutlaatuinen ja maailmallakin harvinainen viiden säveltäjän yhteisteos orkesterille ja kuorolle. Esa-Pekka Salonen oli laittanut 60-vuotisjuhlakonserttiinsa teoshaun, jonka kriteerinä oli vähintään kahden säveltäjän yhteistyö. Valinta osui vuosina 1987–1997 syntyneiden Lauri Supposen, Matilda Seppälän, Niilo Tarnasen, Joel Järventaustan ja Touko Niemen […]

    Venezuelalainen Samuel Mariño on uusin kyky harvinaisten miessopraanojen kärjessä. Hänen laulunsa kipuaa kolmiviivaisiin korkeuksiin ja irrottelee huikeita koloratuureja. Tärkeämpää kuin ääni on silti säveltäjän palveleminen.   Suu loksahtaa auki, kun kuulee Samuel Mariñoa ensimmäisen kerran. Kolmiviivaisissa stratosfääreissä liikkuva laulu tuntuu taikovan eteen kadonneeksi luullun maailman. Ääni sinänsä on ilmiömäinen, kellomaisen kirkas ja prisman värein säihkyvä, mutta hänen uudella levyllään Händelin ja Gluckin aarioita kannattelevat silti musikaaliset ansiot, poikamainen into ja tyylitaju. Virtuoosisissa kuvioketjuissa […]

Jorma Panulaa pidetään Suomen kapellimestari-ihmeen isänä, ja käytännössä kaikki kansainväliset suomalaiset huippukapellimestarit ovat käyneet hänen opissaan. Tänään 90-vuotispäiväänsä juhliva Panula peräänkuuluttaa johtamisen selkeyttä ja tulkinnan henkilökohtaisuutta. Siinä missä monet Jorma Panulan ikätoverit ovat jo hyvän tovin nauttineet eläkepäivistään, ei Suomen kapellimestarien kylänvanhin ole malttanut lopettaa musiikin parissa vielä 70 vuoden ammattiuran jälkeenkään. Panula pääsi kanttori-urkuriopintoihin Helsinkiin vuonna 1948, ja kuuli vasta silloin ensi kerran sinfoniaorkesteria konsertissa. Pian päivät kuluivat konsertteja kuunnellessa, harjoituksia tarkkaillessa ja partituureja […]

  Monelle suomalaiselle musiikintekijälle kansainvälinen toiminta on elinehto, jos haluaa elättää itsensä taiteellaan. Viime vuosien aikana Suomi on näkynyt kansan- ja maailmanmusiikin vientitapahtumissa harvinaisen hyvin.   Kaustislaiset viulut, kantele, bulgarialainen kansanlaulu, cumbia ja flamenco – maailmanmusiikkimarkkinoilla monet ilmiöt esiintyvät rinnakkain ja taistelevat myös näkyvyydestä. Suomalaisten muusikoiden joukosta maailmanmusiikkikentällä näkyy tällä hetkellä monia omaperäisiä tekijöitä: Antti Paalasen rujo haitaritekno, musiikkityylien rajoja ylittävä huuliharppukvartetti Sväng, etnovaikutteita ja beatboksausta yhdistävä lauluyhtye Tuuletar, Maija Kauhasen yhden naisen laulu-kantele-perkussioyhtye, Johanna […]

London Symphony Orchestran (LSO) kontrabasistin Jani Pensolan intohimo on suomalainen tango, josta kumpuavia rajanylityksiä hän toteuttaa kansainvälisen Tango Alakulo -yhtyeen kanssa. Koronatilanne on lontoolaisille orkesterimuusikoille lohduton.   Viimeksi sain soittaa orkesterini riveissä helmikuussa, ja koko syyskausi on peruttu. Ohjelmassa on pienempien kokoonpanojen striimilähetyksiä, joita julkinen tukikin vaatii, mutta ne tuntuvat vähän tekemiseltä tekemisen vuoksi”, myöntää Jani Pensola. London Symphony Orchestra on Lontoolle tyypilliseen tapaan muusikoiden itse omistama instanssi. Sen konserttikausi Barbican Centerissä on kuitenkin vain […]

Musiikkimaailma on ollut niin täynnä online-tapahtumia, peruutuksia ja siirtoja, että on piristävää nähdä myös elävänä toteutuvia ja ilman kompromisseja suunniteltuja festivaaleja. Sellaisia ovat syyskuun alussa Musikfest Berlin ja Bayreuthin uusi barokkioopperan festivaali.   Suurten yleisötapahtumien kielto päättyy Saksassa elokuun lopussa, mutta sen jälkeenkin järjestäjillä on velvoite noudattaa turvavälejä ja valvoa maskipakkoa. Musikfest Berlin on näillä rajoituksillakin saanut aikaan hienon ohjelman, joka 25.8. – 23.9. välisenä aikana levittäytyy Berliinin filharmoniaan. Berliinin juhlaviikkojen ja filharmonikkojen yhteistyönä järjestettävä tapahtuma […]

Vaasalaislähtöisen Pekka Niemen eli Oneviolinin käsissä vain taivas on rajana siinä, mitä viululla voi tehdä. Lontoon Royal College of Musicissa opiskellut ja kevään Talent Suomi -kykykilpailussa kärkinelikkoon sijoittunut muusikko luo cover-kappaleita, joiden äänimaailma on tehty ainoastaan yhdellä viululla.   Yhä tänäkin päivänä viulu yhdistyy monien mielissä vahvasti klassiseen musiikkiin. 26-vuotias vaasalaislähtöinen Pekka Niemi, taiteilijanimeltään Oneviolin, on kuitenkin viimeisen parin vuoden aikana rikkonut käsitystä viulusta pelkkänä klassisena instrumenttina ja näyttänyt, kuinka soitin sopii hyvin myös pop-musiikin […]

  Kontratenorien nousu marginaalisista enkeliäänistä oopperan dramaattisiksi virtuooseiksi on klassisen laulukulttuurin kiinnostavin ilmiö viimeisten 20 vuoden aikana. Nyt estradille asuvat myös aidot miessopraanot. Uudet levyt kertovat kastraattien bel canton uudesta kukoistuksesta.   Kontratenorien uuden sukupolven huikea taitoloikka koskee koko laulutekniikkaa. Enää heitä ei voi syyttää honteloäänisiksi, vaan heille on kehittynyt kyky käyttää laulussa koko kroppaansa, mikä kuuluu resonanssin parantumisena ja värien monipuolistumisena. Fakin sisälle on muodostunut erilaisia äänityyppejä, ja uusia huippukykyjä ilmaantuu koko ajan. Edellytykset […]

Vuoden 2016 Lappeenrannan laulukilpailujen yleisö muistanee hyvin finaalissa laulaneen baritoni Samuli Taskisen. Sittemmin Taskisen ääniala on vaihtunut bassobaritoniksi ja laulajan ura on vienyt hänet Berliinin koomisen oopperan kautta Sveitsiin St. Gallenin teatterin solistikaartiin.   Lappeenrannasta maailmalle ponnistaneesta bassobaritoni Samuli Taskisesta tuli laulaja mutkien kautta. Pianoa ja selloa nuorena soittanut lupaava oopperalaulaja opiskeli arkkitehtuuria, maantiedettä ja kieliä ennen varsinaisia musiikin ammattiopintojaan. “Urapolkuni on ollut aika epätavallinen”, Taskinen itsekin myöntää. Vaikka Taskinen ei nuorena ajatellut tehdä musiikista […]

Suomen muusikoissa löytyy monipuolista osaamista. Toiset seikkailevat eri tyylilajien ja soittimien välillä. Toiset, kuten käyrätorvisti-kapellimestari József Hárs, taas keskittyvät kokonaisuuksien ja yksityiskohtien vuorotteluleikkiin.   Toisaalta kapellimestareitakin lienee karkeasti jaoteltuna kahta sorttia. Siinä missä osa on jättänyt soittamisen täysin taka-alalle ja keskittynyt nimenomaan orkestereiden johtamiseen, toisessa ääripäässä kapellimestarointia harjoittavat muusikot myös soittavat edelleen aktiivisesti. József Hárs kuuluu selvästi jälkimmäiseen ryhmään. Radion sinfoniaorkesterin (RSO) soolokäyrätorvensoittajana työskentelevän Hársin ura ei todellakaan ole pelkkää soittelua. Alunperin Unkarista lähtöisin oleva […]

Koronapandemian aikana konserttien tilalle tulivat striimaukset ja tallenteet. Fyysinen äänilevykin, jonka myynti on pudonnut koko 2000-luvun ajan, on palannut kuvioihin. Kuulija on joutunut formaattien ristituleen. Mikä niistä sopii parhaiten klassiseen musiikkiin?   Takana ovat klassisen äänilevyn kultaiset vuodet, jolloin suuret levy-yhtiöt julkaisivat keskeistä ohjelmistoa liukuhihnalta – josta myös tulkinnat tuntuivat loppuaikoina usein periytyvän. Juhlallisesti ennustettua äänilevyn maailmanloppua ei silti ole näkynyt ja tällä hetkellä julkaistava ohjelmisto on – kiitos monien persoonallisten pienyhtiöiden – on monipuolisempaa […]